Paraguay
Paraguay tuottaa ruokaa ja sähköä. Kolme tuhatta suurta maanomistajaa omistaa 85% maasta. Työttömät muuttavat kaupunkeihin. Koulut ja terveydenhoito kaipaavat parannuksia. Väärinkäytökset vaivaavat valtionhallintoa. Soija, karja ja hamppu hävittävät metsiä.
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Asunción
-
Etniset ryhmät
- Monietniset/mestizo 95%, muut 5%
-
Kieli
- Espanja, guarani (viralliset kielet)
-
Uskonto
- Katoliset 90%, protestantit 6%, muut ja uskonnottomat 4% (2002)
-
Väkiluku
- 7 219 641 (2021)
-
Valtiomuoto
- Tasavalta
-
Pinta-ala
- 406 752 km2
-
Valuutta
- Paraguayn guarani
-
BKT per asukas
- 15 037 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 14. toukokuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Paraguay on Etelä-Amerikan sisämaavaltio, naapureinaan Brasilia, Argentiina ja Bolivia. Brasiliasta virtaava Paraguayjoki jakaa maan kahtia. Joen länsipuolelle jää Gran Chacon tasanko. Itäpuolella on kukkuloita. Maan korkein kohta Tres Kandu (842 m) on etelässä. Kukkuloiden rinteillä on vielä metsiä, samoin niiden läheisillä tasamailla ja jokien varsilla. Puusto vähenee kuitenkin huolestuttavaa vauhtia. Laittomat hakkuut sekä soijantuotannon ja hampun viljelyn laajeneminen tuhoavat luonnonmetsiä. Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana Paraguayssa on hävitetty yli kuusi miljoonaa hehtaaria metsää.
Etelän kesällä, lokakuusta maaliskuuhun, Paraguayn itäosien ilmasto on lämmin ja kostea. Talvella, huhtikuusta syyskuuhun, lämpötilat laskevat. Kylmimpinä päivinä voi olla pakkasta. Maan länsiosa on kuivempi kuin itä, kesällä siellä on helteitä, talvi on lauhkea. Gran Chacon laajalla tasangolla on suuri luonnonsuojelualue. Siellä kasvaa matalaa puustoa, pensaita, kaktuksia. Suojelualueella elää puumia ja muita kissaeläimiä sekä tapiireja, vyötiäisiä ja nanduja. Karjatalous leviää jatkuvasti luonnonalueille.
Paraguayssa on kaksi valtajokea, Paraguayjoki ja Paranajoki, molempiin laskee pitkiä sivuhaaroja. Jokia on käytetty kulkuväylinä. Paranajokeen rakennettu Paraguayn ja Brasilian yhteinen Itaipun patovoimala on yksi maailman suurimmista vesivoimalaitoksista.
Historia
Paraguayssa on asunut ihmisiä tuhansia vuosia sitten. Maan itäosasta Guazun kukkulalta on löydetty jäänteitä yli 5 000 vuotta vanhasta asutuksesta. Paikalla on myös kivikaiverruksia. Ne esittävät monien eri eläinten jälkiä. Guaranit asuttivat Paraguayn itäosat 4 000 vuotta sitten. He kasvattivat bataatteja, maniokkia ja maissia. He metsästivät ja kalastivat. Paraguayn länsiosissa asui muita kansoja, joista varhaisimmat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä.
Espanjalaiset perustivat asutuksia nykyisen Asuncionin seudulle 1530-luvulta alkaen. He rakensivat myös linnakkeita Portugalille kuuluneen Brasilian vastaiselle rajalle. 1600-luvulla jesuiittaveljestö loi yhdyskuntien verkoston, joka alkoi muistuttaa erillistä valtiota. Jesuiittayhdyskunnissa asui enimmillään yli 150 000 intiaania. Vuonna 1767 Paraguayn espanjalainen hallinto karkotti jesuiitat maasta. 1800-luvun alussa Paraguayssa, kuten muuallakin espanjalaisessa Etelä-Amerikassa, syntyi liikkeitä maan irrottamiseksi Espanjan kuninkaan vallasta. Paraguay julistautui itsenäiseksi vuonna 1811.
Vuonna 1864 Paraguay ajautui sotaan Brasiliaa, Uruguayta ja Argentiinaa vastaan. Tämä kuusi vuotta kestänyt sota oli Latinalaisen Amerikan historian tuhoisimpia. Taistelut, taudit ja nälkä surmasivat yli puolet Paraguayn asukkaista.
Ekologinen jalanjälki
1,8
Yhteiskunta ja politiikka
1950-luvulta 1980-luvun lopulle Paraguayta hallitsi diktaattori, kenraali Alfredo Stroessner. Hänen hallintonsa vastustajat vangittiin, heitä kidutettiin ja surmattiin. Vaalipetokset olivat julkeita. Vuoden 1988 vaaleissa Stroessner sai lähes 90% äänistä. Vuonna 1989 sotilaskaappaus kaatoi Stroessnerin ja Paraguayn yhteiskuntaelämä vapautui.
Vuonna 2018 Paraguayn presidentiksi valittiin Mario Abdo Benitez. Kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan vaalit olivat vapaat ja uskottavat. Demokratian kehitystä seuraava järjestö Freedom House luokittelee Paraguayn nykyisin osittain vapaaksi maaksi. Poliittiset valtarakenteet ovat luutuneita ja vallan käyttöön liittyy taloudellisten etujen tavoittelu. Koronakriisin aikaan paraguaylaiset ovat olleet vihaisia siitä, että rokotteita ei ole ollut saatavilla. Samaan aikaan valtionhallinnossa on tullut ilmi tartuntojen ehkäisemiseen tarkoitettujen varojen väärinkäyttöä.
Paraguayn yhteiskunnan ja talouden vahvoihin tahoihin kuuluvat suuret soijantuottajat, sähköyhtiöt ja karjatilalliset. Paljon heikommassa asemassa ovat pienemmät viljelijät, kaupunkeihin muuttavat maaseudun työttömät, intiaaniväestöön kuuluvat ihmiset sekä pienyrittäjät, joista yli puolet toimii epävirallisen eli harmaan talouden piirissä. Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ongelma. Ihmisoikeusjärjestöjen mielestä Paraguayn viranomaiset eivät ole ryhtyneet riittävän ponteviin toimiin suojellakseen tyttöjä häirinnältä ja sukupuoliselta väkivallalta. Vuosittain raportoidaan satoja 10-14 -vuotiaiden tyttöjen raskauksia. Laki ei salli aborttia, vaikka alaikäisen raskaus olisi seurausta raiskauksesta.
Nykytaiteilija maalaa taulujen täydeltä ihmisiä. Taulut ovat rehellisen ruma peili. Ne näyttävät, mitä kaikkea Paraguayssa tapahtuu, kirkkain värein, vaikka näkymä ei miellyttäisi kaikkia. Kuvahakuvihje: Fidel Fernandez pintor.
Inhimillisen kehityksen indeksi
103 / 188
Talous ja kaupankäynti
Maailmanpankki luokittelee Paraguayn ylemmän keskitulotason maaksi. Kuivuudet ja koronalama ovat heikentäneet taloutta. Paraguayssa on toteutettu tukiohjelmia koronapandemian taloudellisten haittavaikutusten rajoittamiseksi. Näillä toimilla on lievitetty pahinta köyhyyttä. Maa on kuitenkin myös velkaantunut.
Paraguayn talous ja vienti ovat riippuvaisia maataloudesta. Paraguay on yksi maailman suurista soijan tuottajista. Maassa viljellään myös sokeriruokoa, maissia, maniokkia, riisiä ja vehnää. Lihan tuotanto (naudanliha, sika ja kana) on myös vahva elinkeino. Teollisuus tuottaa noin 20% kansantulosta. Paraguayn teollisuus on enimmäkseen pienimuotoista. Elintarvikkeiden valmistaminen on suurin teollisuuden ala. Paraguayn vesivoimalaitokset tuottavat sähköä kotimaan tarpeisiin ja vientiin. Sähköä myydään Brasiliaan ja Argentiinaan. Vuonna 2019 Paraguayn matkailutulot olivat 409 miljoonaa dollaria.
Vuonna 2019 Paraguayn viennin arvo oli 8 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli vähän alle 11 miljardia dollaria. Tärkeimmät vientituotteet olivat soija 34% (soijapavut, -öljy ja -jauho), sähköenergia 20%, lihatuotteet 14% ja ruokaviljat 9% (maissi, riisi ja vehnä). Suurimmat vientimaat olivat Brasilia, Argentiina, Chile ja Venäjä. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Brasilia, Yhdysvallat, Kiina ja Argentiina. Vuonna 2020 ulkomailla asuvat paraguaylaiset lähettivät kotimaahan perheilleen 486 miljoonaa dollaria.
Kartat
Tilastot
Maan Paraguay tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
7 305 842
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
2,4
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
19
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
15 037
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
1
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
1,3
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
6,8
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
6,4
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,45
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
