[[suggestion]]
Peru
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Lima

Etniset ryhmät

Monietniset/mestizo 60 %, alkuperäisväestö 26 %, eurooppalaistaustaiset 6 %, afrikkalaistaustaiset 4 %, muut 4 % (2017)

Kieli

Espanja, quechua, aymara (viralliset kielet), muita alkuperäiskieliä

Uskonto

Katolilaiset 60 %, protestantit 15 %, muut ja uskonnottomat 25 % (2017)

Väkiluku

33 359 416 (2021)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

1 285 216 km2

Valuutta

Perun sol

BKT per asukas

13 895 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

28. heinäkuuta

Muut maasivut

Maantiede

Peru sijaitsee Etelä-Amerikassa Tyynen meren rannalla. Rajanaapureita ovat pohjoisessa Ecuador ja Kolumbia, idässä Brasilia, etelässä Bolivia ja Chile. Tyynen meren rannikolla on kapea vähäsateinen vyöhyke. Sen itäpuolella kohoavat Andien vuoret. Niistä edelleen itään on ensin lauhkeamman ilmaston pilvi- ja ylänkömetsiä ja sitten lämpimän ilmaston sademetsiä Brasilian ja Kolumbian vastaisille rajoille asti. Perun korkein huippu on lumipeitteinen Huascaran (6768 m) vuoriketjun keskiosassa. Etelään päin levenee ylätasanko, se ulottuu Titicacajärven ympärille ja siitä eteenpäin Bolivian puolelle. Cutervon kansallispuisto on Pohjois-Perun vuorilla ja kukkuloilla. Siellä kasvaa monilajista metsää, orkideoita ja vahapalmuja. Cutervossa tavataan silmälasikarhuja, vuoritapiireja, isomuurahaiskarhuja ja tuliharjakotingoja. Etelämpänä on laaja Manun luonnonpuisto, missä on sademetsää, pilvimetsiä ja ylänköruohikkoa. Puistossa elää jaguaareja, puumia, jättiläisvyötiäisiä, saukkoja, jättikolibreja, laiskiaisia ja apinoita. Paracasin kuivalla rannikolla on guanomerimetsoja, lähdekolibreja, pingviinejä, flamingoja ja merileijonia. Lähivesillä ui delfiinejä, kaskelotteja ja muita valaita. Vinicuncassa seitsemän värin rinteet näyttävät huolettoman maalarin taiteelta tai valtavan raitamaton laskoksilta. Kuvahakuvihje: Vinicunca Peru.     

Perulla on vakavia ympäristöhaasteita. Metsiä hävitetään 150 000 hehtaaria vuodessa. Arvokkaita jalopuita hakataan ja myydään. Öljypalmun kasvatus tunkeutuu luonnonmetsien alueille. Metsiä raivataan pelloiksi ja laitumiksi. Metsien tuhoaminen uhkaa sekä luontoa että metsäseuduilla asuvan alkuperäisväestön elämää ja toimeentuloa. Jokien varsilla esiintyy paljon laitonta kaivostoimintaa, joka pilaa ympäristöä. Luvaton liikakalastus verottaa meren kalakantoja. Peru on luvannut julistaa kymmenesosan merialueestaan suojelukohteiksi, mutta tätä tavoitetta ei ole saavutettu. Perun suuret kaupungit kasvavat. Limassa asuu jo lähes kolmasosa maan asukkaista. Kaupunkisuunnittelu ei pysy kasvun mukana. Pakokaasut heikentävät ilman laatua. Viemäröinti on puutteellista. Puhtaan veden saanti on vaikeutunut. Perun maatalous ja yhdyskunnat käyttävät pohjavesivaroja, jotka eivät uudistu yhtä nopeasti kuin niitä kulutetaan.   

Historia

 

Perun keskiosista Guitarreron luolasta löydetyt luut ja kivityökalut osoittavat, että alueella on asunut ihmisiä 12 000 vuotta sitten. Pohjois-Perun Cajamarcasta on löydetty jäänteitä 9000 vuotta vanhasta maanviljelystä. Varhaiset viljelijät ovat kasvattaneet kurpitsoja. Juninin vuoriston asukkaat kesyttivät laamoja ja alpakkoja tuotantoeläimiksi noin 7000 vuotta sitten. Etelä-Perun Toquepalassa on yli 8000 vuotta vanhoja kalliomaalauksia metsästäjistä ja saaliseläimistä. Kuivalla rannikolla pääkaupungin Liman pohjoispuolella ovat nähtävissä 5000 vuotta vanhan Caralin kaupungin temppelien ja palatsien rauniot. Caralissa asui yli 2000 ihmistä. Kaivauksissa on löydetty puuvillajäänteitä ja eläinten luista valmistettuja esineitä, niiden joukossa huiluja ja muita soittimia. 3000 vuotta sitten Perun rannikolla levisi Chavinin korkeakulttuuri, jonka keskuksena oli Chavin de Huantarin kaupunki. Chavinilaiset viljelivät perunoita, maissia, kvinoaa, tomaattia, kurkkua, avokadoa ja pähkinöitä. He rakensivat hyvin toimivia kastelujärjestelmiä. He kasvattivat laamoja, alpakoita ja marsuja.

Perun laaksoihin ja ylätasangoille syntyi monia kaupunkeja ja valtioita. Näitä olivat muiden muassa pohjoisen Moche-kulttuuri, etelän Nazca ja Titicacajärven ympäristön Tiahuanaco, joka ulottui myös nykyiseen Boliviaan. 1400-luvulla Perun eteläosan ylätasangolla syntyi inkojen valtio, joka kasvoi ja hallitsi laajoja alueita. Espanjalaiset valloittajat tuhosivat inkavaltion 1530-luvulla. Peru tuotti Espanjalle hopeaa, kultaa, lyijyä, kuparia ja elohopeaa. Sodat, pakkotyö, isorokko, tuhkarokko ja nälkä tappoivat suuren osan alkuperäisväestöstä. Tutkijat arvioivat, että Perussa asui ainakin 3 miljoonaa ihmistä ennen espanjalaisten saapumista. Espanjalaisten väestölaskentojen mukaan Perussa oli 1,2 miljoonaa intiaania vuonna 1570 ja vain 600 000 vuonna 1620. 1700-luvulla kaivokset ehtyivät. 1780-luvulla inkaväestö kapinoi valloittajia vastaan. Kun Argentiinassa, Boliviassa ja Chilessä syntyi 1800-luvun alussa liikehdintää Espanjasta irtautumiseksi, Perun espanjalaiset pysyivät uskollisina kuninkaalle. Vuonna 1820 argentiinalainen kenraali Jose de San Martin purjehti joukkoineen Chilestä Peruun. Hän nousi maihin Piscossa ja eteni sieltä Limaan. San Martinin sotaretki irrotti Perun Espanjasta vuonna 1821. Sota jatkui vielä kolme vuotta ennen kuin Espanjan valta päättyi Perun sisämaassa.

Itsenäisyyden alkuvaiheissa sotilaat hallitsivat velkaantunutta Perua. 1840-luvulta alkaen guanosta, merilintujen lannasta, tuli Perun tärkein tuote. Guano sisältää fosforia ja typpeä. Sitä käytettiin lannoitteissa ja ruudin valmistuksessa. 1800-luvun puolivälissä Peruun muutti Euroopasta tuhansia siirtolaisia. 1900-luvun alkupuolella Peru tuotti puuvillaa, sokeria, villaa ja kuparia. Yhdysvaltalaiset yritykset pumppasivat ja jalostivat öljyä. 1900-luvun jälkipuoliskolla kalastuksesta tuli iso elinkeino. Perun intiaaniväestö oli jatkuvasti syrjityssä asemassa, ilman maata, ilman vaikutusvaltaa. 1960-luvun puolivälissä Belaunde Terryn hallitus jakoi maata maattomille. Vuodesta 1968 vuoteen 1980 Perua johtivat sotilashallitukset. 1980-luvulla palattiin siviilivaltaan monien haasteiden keskellä. Perun talous oli romahtamaisillaan. Huumekauppa rehotti. Poliitikot ottivat lahjuksia. Sissiliikkeiden ja armeijan välisessä likaisessa sodassa kuoli enemmän sivullisia kuin taistelijoita. Vuonna 2003 tutkintaryhmä arvioi, että vuosien 1980 ja 2000 välisenä aikana äärivasemmistolaiset sissit ja armeija surmasivat yhteensä 70 000 ihmistä. 2000-luvulla Perun kansantalous on kasvanut. Latinalaisen Amerikan kehityspankin mukaan köyhyydessä elävien ihmisten osuus pieneni 49,8 prosentista (2000) 20,7 prosenttiin (2018). Poliittinen tilanne on ollut jatkuvasti epävakaa. Vuonna 2021 presidentiksi valittiin Pedro Castillo, entinen peruskoulun opettaja. Hän vaihtoi hallituksensa jäseniä neljä kertaa kuuden ensimmäisen kuukauden aikana.    

Ekologinen jalanjälki

1 2

1,3

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Peru asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 1,3 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Valta siirtyy hallitukselta toiselle vapailla vaaleilla. Perulaisten luottamus poliittiseen järjestelmään on kuitenkin järkkynyt lahjustapausten ja muiden väärinkäytösten vuoksi. Vuonna 2018 julkisuuteen tulleet nauhoitukset osoittivat, että myös tuomarit olivat lahjottavissa. Alkuperäisväestöllä ja etenkin syrjäseutujen asukkailla on vähän valtaa poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa. Vuonna 2020 valituista parlamentin jäsenistä vain 26 prosenttia on naisia. Demokratian kehitystä seuraava Freedom House-järjestö luokittelee Perun osittain vapaaksi maaksi. Vuoden 2022 alussa Liman ja Callaon alueille julistettiin hätätila rikollisuuden vuoksi. Armeija jalkautui kaduille poliisin tueksi.

Perussa koronaviruksen aiheuttamien kuolemantapausten määrä on ollut asukaslukuun suhteutettuna yksi maailman suurimmista. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch raportoi, että Perun poliisi on käyttänyt suhteettoman kovaa väkivaltaa sekä hajottaessaan hallituksen ja öljy-yhtiöiden vastaisia mielenosoituksia että valvoessaan koronarajoituksia. Koronapandemia on keskeyttänyt Perun lasten koulunkäynnin. Etäopetus ei ole toiminut syrjäseuduilla, missä tietoliikenneyhteydet ja -valmiudet ovat heikot. Instituto Peruano de Economia arvioi vuonna 2020, että alle viidesosalla Etelä-Perun koululaisista oli internet-yhteys ja mahdollisuus käyttää tietokonetta. Latinalaisen Amerikan kehityspankin tekemässä tutkimuksessa todetaan, että naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta ovat lisääntyneet koronapandemian aikana.

Koronalama on aiheuttanut laajamittaista työttömyyttä. Matkailuun liittyvien elinkeinojen elpyminen kestää vuosia. Perun tilastokeskus laski vuoden 2022 alussa, että naisille maksettavat palkat ovat 72 prosenttia miesten palkkatasosta. Liman seudulla alle kolmasosalla työikäisistä naisista on vakituinen työpaikka. Perussa asuu 860 000 venezuelalaista, jotka lähtivät kotimaastaan poliittisen ja taloudellisen kriisin vuoksi. Suurin osa heistä elää köyhyydessä, ilman säännöllistä työtä.

Jose Tolan maalauksissa on venyneitä kasvoja, hankalia hampaita, meri täynnä vaaroja, kaappaavia kouria. Arki on taistelua ja nykyisin tapahtuu niin paljon, että ihmisen on vaikea muistaa, mitä elämä on ja mitä sillä tehdään. Kuvahakuvihje: Jose Tola de Habich pinturas.

Inhimillisen kehityksen indeksi

15

82 av 188

Peru sijoittuu sijalle 82 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Peru on ylemmän keskitulotason maa. Vuonna 2020 Perun kansantalous kutistui 11 prosenttia. Työttömyys lisääntyi. Kaksi miljoonaa ihmistä ajautui köyhyyteen koronalaman vuoksi. Perun hallitus toteutti laajan tukiohjelman lievittääkseen hätätilan vaikutuksia. Tämän seurauksena maa on velkaantunut. Vuonna 2021 talous alkoi taas elpyä. Perun keskuspankin mukaan vuosikasvu oli noin 13 prosenttia.

Perussa on monipuolinen maatalous, joka tuottaa lihaa, hedelmiä, vihanneksia, perunoita, pippuria, riisiä, maissia ja palmuöljyä. Kalastus on yhä tärkeä elinkeino. Perun vesillä esiintyy paljon laitonta kalastusta ja ilmastotekijätkin ovat vähentäneet kalakantoja. Perussa on rikkaat mineraalivarat. Maasta kaivetaan kuparia, kultaa, hopeaa, lyijyä, sinkkiä, tinaa, booria ja molybdeeniä. Perussa on myös öljyä ja maakaasua. Camisean kaasukenttä Cuzcon alueella on Etelä-Amerikan suurimpia.

Vuonna 2019 Perun viennin arvo oli 47 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 41 miljardia dollaria. Vientituotteita olivat kupari 29 % (kuparimalmi ja jalosteet), kulta 15 %, muut malmit 9 % (sinkki, lyijy, rauta, molybdeeni) ja hedelmät 7 %. Vientimaita olivat Kiina, Yhdysvallat, Kanada, Etelä-Korea, Japani ja Sveitsi. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Yhdysvallat, Brasilia, Chile, Argentiina ja Meksiko. Vuonna 2019 Perussa kävi yli neljä miljoonaa matkailijaa ja turismin tuottamat tulot olivat 4,7 miljardia dollaria. Vuonna 2021 ulkomailla asuvat perulaiset lähettivät kotimaahan perheilleen 3,6 miljardia dollaria.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Peru koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

33 684 218

Ihmistä maassa Peru

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 1

2,2

lasta per nainen maassa Peru

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13

13

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Peru

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

4

13 895

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Peru

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

9 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Peru

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 6

1,7

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Peru

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

7,8

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Peru

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
1 7 8 9 10

5,1

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Peru

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 4

9,45

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Peru

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13

13,0

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Peru

Tasa-arvo

Työ