Peru
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Lima
-
Etniset ryhmät
- Amerikanintiaanit 45 %, mestitsit 37 %, valkoiset 15 %, muut 3 %
-
Kieli
- Espanja, ketšua, aimara, lisäksi paikallisia amazonilaisia kieliä
-
Uskonto
- Katoliset 81 %, seitsemännen päivän adventistit 2 %, muut/ei eritellyt/ei uskontoa 17 % (tiedot vuodelta 2003)
-
Väkiluku
- 30 000 000
-
BKT per asukas
- 13 019 Ostovoimapariteetti $
-
Muut maasivut
Maantiede
Andien vuoristo jakaa Perun kolmeen eri alueeseen. Kuivat rannikkoalueet vuoriston länsipuolella muodostuvat kapeista tasangoista, joilla sataa vähän ja joilla vuodenaikojen vaihtelut ovat vähäisiä. Ylämaan ilmasto on kostea, alueella sataa useasti ja siellä on kylmempää kuin muualla maassa. Andien vuoriston itäpuolella ilmasto on trooppinen, lämpötilat ovat korkeita ja sadekausina sataa paljon. Perun ilmastoon vaikuttaa jossakin määrin myös kylmä Humboldtin merivirta, joka tekee maasta erityisen haavoittuvaisen El Niñon kaltaisille, meren lämpötilojen muutoksista johtuville säähäiriöille. Näistä muutoksista aiheutuu kielteisiä seuraamuksia sekä kalastuselinkeinolle että mantereen ilmastolle. Perulla on paljon luonnonvaroja ja sen sodanjälkeinen nopea teollistuminen on aiheuttanut huomattavaa ilman ja veden saastumista. Myös sademetsien hakkuut lukeutuvat Perun ympäristöongelmiin.
Historia
Perun asuttaminen on alkanut jo 10 000 vuotta sitten. Noin 3000-1800 eaa. kasvoi Perun rannikolle Norte Chicon intiaanisivilisaatio, joka oli ensimmäinen järjestäytynyt yhteiskunta Etelä-Amerikassa. Samaan aikaan Andien vuoristoon perustettiin hyvin organisoituja kaupunkivaltioita. Chavin-intiaanikulttuuri kukoisti noin 900-200 eaa. ja Mochica (tai Moche) intiaanisivilisaatio noin 800-100 eaa. Tuolloin luotiin vuorten rinteille terassiviljely- ja kastelujärjestelmiä, jotka ovat käytössä vielä tänäkin päivänä. 1100-luvulla alkoi Cuzcon kaupungin ympärille rakentua Inka-valtakunta. Seuraavien 300 vuoden aikana inkat valloittivat lähes kolmasosan Etelä-Amerikasta. Espanjalaiset valloittivat Cuzcon vuonna 1532 ja sittemmin lyhyessä ajassa koko Inka- valtakunnan. Seuraavien vuosisatojen aikana alueelle rakennettiin kaivoksia ja plantaaseja, joissa työvoimana käytettiin pääosin paikallisia orjia. Lukuisten siirtomaaherroja vastaan tehtyjen kapinoiden seurauksena Peru itsenäistyi vuonna 1821 viimeisenä Etelä-Amerikan maana. 1800-luvulla Peru oli osallisena lukuisiin rajakonflikteihin ja suurta osaa 1900-luvusta leimasivat vallankaappaukset ja sotilaiden tai oikeistolaisten sortohallinnot. Viimeisin sotilashallinto syrjäytettiin vuonna 1979 ja maa siirtyi demokratiaan vuonna 1980.
Ekologinen jalanjälki
1,4
Yhteiskunta ja politiikka
Peru on demokraattinen, presidenttivetoinen tasavalta, jossa presidentti nimittää pääministerin ja hallituksen. Sekä presidentti että 120 paikkainen parlamentti valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Maa kärsi poliittisesta epävakaudesta 1980- ja 90-luvuilla talouskriiseistä ja intiaaniväestön maanomistusoikeuksia ajaneiden vasemmistoradikaalien sissiryhmien (Loistava polku ja Tùpac Amaru) iskuista johtuen. Puolueisiin sitoutumaton japanilaisen maahanmuuttajaperheen poika Alberto Fujimori voitti presidentin vaalit 1990. Fujimorin vastainen oppositio hallitsi parlamenttia ja hän hajotti sen armeijan tuella. Fujimorin kymmenen vuotta kestäneen hallintokauden aikana maan talous kääntyi nousuun ja jätti-inflaatio saatiin kuriin. Fujimori pyrki vuonna 2000 kolmannelle kaudelle, vaikka se oli perustuslain vastaista. Hän voitti vaalit, mutta joutui eroamaan vaalituloksen vääristelystä ja korruptiosta syytettynä. Presidentiksi valittiin vuonna 2001 ensimmäinen intiaaniväestön edustaja Alejandro Toledo. Seuraavat vaalit voitti entinen presidentti, talouspolitiikassaan epäonnistunut ja ihmisoikeusrikkomuksista syytetty Alán Garcia. Vuoden 2011 presidentinvaaleissa vasemmistolainen Ollanta Humala voitti vastaehdokkaana olleen Keiko Fujimorin, vankilatuomiota kärsivän entisen presidentin tyttären.
Perun puoluekenttä on vakiintumaton eikä varsinaista johtavaa puoluetta ole. Uusia puoluekoalitioita muodostetaan jatkuvasti. Parlamentin suurin ryhmä on vasemmistolaisten puolueiden yhteenliittymä Gana Peru, jonka johtava puolue on presidentti Humalan johtama Nationalisti puolue. Humalan nimittämä hallitus ei kuitenkaan koostu vasemmistolaisista, vaan lähinnä asiantuntijoista. Poliittinen ja taloudellinen valta on erittäin epätasaisesti jakautunutta. Valta on pääosin pienellä espanjalaista syntyperä olevalla eliitillä. Intiaaniväestö, joita on puolet kansasta, on jätetty syrjään. Maassa onkin vuosittain lukuisia konflikteja, joista suuri osa liittyy ympäristöön, erityisesti sademetsiin. Suuria kaivos- ja öljy-yhtiöitä vastustetaan, sillä niiden toiminta uhkaa alkuperäisväestön elinolosuhteita ja sademetsien pelätään ennen pitkää tuhoutuvan lähes tyystin. Intiaanit eivät vastusta luonnonvarojen hyödyntämistä sinänsä, kunhan se tapahtuu kestävästi. He haluavat osallistua päätöksiin ja saada luonnonvarojen käytöstä oman osansa. Peru on tätä nykyä maailman suurin kokaiinin tuottaja. Huumekauppa ja siihen liittyvä väkivalta on ollut kasvussa. Humalan hallitus on sitoutunut vahvistamaan huumetuotannon vastaista kamppailua, jota myös Yhdysvallat tukee. Kokaiinin kasvatus on myös merkittävä uhka sademetsille ja muulle ympäristölle.
Inhimillisen kehityksen indeksi
83 av 186
Talous ja kaupankäynti
Perun runsaat luonnonvarat ovat mahdollistaneet pitkään jatkuneen talouskasvun ja selviytymisen vähin vaurioin kansainvälisestä taloustaantumasta. Luonnonvarojen hyödyntäminen on Perun hallituksen prioriteetti ja investoinnit Amazoniassa ja Andeilla kaivoksiin sekä öljy- ja kaasukenttiin ovat olleet vahvassa nousussa. Tärkeimpiä vientimetalleja ja -mineraaleja ovat kupari, hopea, kulta, öljy ja öljyjalosteet, maakaasu, rautamalmi, sinkki, kivihiili ja fosfaatti. Maa vie myös puuta, kalaa ja kalajauhoa, tekstiilejä, hedelmiä, sokeria, kahvia ja kaakaota. Tärkeimmät vientimaat ovat Yhdysvallat, Kiina ja Brasilia. Köyhyys on saatu vähenemään tuntuvasti 2000-luvulla. Työttömyys on virallisten tilastojen mukaan alle 5 prosenttia, mutta alityöllistettyjä on runsaasti.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Peru koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
32 971 854
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
2,2
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
14
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
13 019
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
1
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
2,1
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
9,1
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,44
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
