[[suggestion]]
Puola
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Varsova

Etniset ryhmät

puolalaiset 96,7 %, saksalaiset 0,4 %, valkovenäläiset 0,1 %, ukrainalaiset 0,1 %, muut ja määrittämättömät 2,7 %

Kieli

puola (virallinen) 97,8 %, muut ja määrittämättömät 2,2 %

Uskonto

roomalaiskatoliset 89,8 % (noin 75 % aktiivisia), ortodoksit 1,3 %, protestantit 0,3 %, muut 0,3 %, määrittämättömät 8,3 %

Väkiluku

38 500 000

BKT per asukas

27 383 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Itä-Euroopassa sijaitseva Puola on maantieteellisesti melko keskellä Eurooppaa. Se rajoittuu pohjoisessa Itämereen sekä Venäjän alaiseen Kaliningradin alueeseen, Idässä Liettuaan, Valko-Venäjään ja Ukrainaan, etelässä Slovakiaan ja Tšekin tasavaltaan. Maan pinnanmuodot jaetaan keskiosien kumpuilevaan alankoon, järvien täyttämään Baltian ylänköön pohjoisessa sekä kapeaan ja alavaan rannikkoalueeseen. Useita merkittäviä jokia laskee Itämereen, joista tärkeimpiä Veiksel, Oder, Warta ja läntinen Bug. Maan pääkaupunki Varsova sijaitsee itäisessä keskiosassa.

Puolan ympäristön tila on parantunut sitten sosialismin aikojen; maan raskasteollisuus on vähentynyt ja hallinto on tullut tietoiseksi ympäristöongelmista. Maa kärsii kuitenkin yhä toisen maailmansodan aikaisista liikahakkuista. Ilman, veden ja maaperän saastuminen olivat 90-luvulla pahimpia ongelmia, jotka johtuvat pääosassa teollisuuden päästöistä.

Historia

Puolan kirjoitettu historia alkaa hallitsija Mieszko I:stä, varhaisimmasta tunnetusta Piastin dynastian ruhtinaasta, joka kääntyi yhdessä kansakunnan kanssa kristinuskoon vuonna 966. Valtio muodostui yhtenäiseksi 1000-luvulla, mutta hajosi 1100-luvulla osiin. Uuteen loistoonsa Puola kohosi Jagellonien kuningassuvun aikana, jolloin Puola liittoutui Liettuan kanssa, ja pysäytti saksalaisen ritarikunnan leviämispyrkimykset vuonna 1410. Vuonna 1569 perustettiin Puola-Liettuan tasavalta, joka oli monen kansanryhmän hajanainen valtio. Monarkia heikkeni useiden mullistusten myötä ja lopulta päättyi, kun maa vuonna 1795 jaettiin Preussin, Venäjän ja Itävallan kesken.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Puola pyrki aktiivisesti kohti itsenäisyyttä, joka saavutettiin uudelleen vuonna 1918. Puola kävi Neuvostoliiton kanssa sotaa vuosina 1919–21, ja sen seurauksena Ukraina ja Valko-Venäjä jaettiin maiden kesken kahtia. Toinen maailmansota alkoi, kun natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan Neuvostoliiton kanssa sovitun Molotovin-Ribbentropin sopimuksen ja sen salaisen lisäpöytäkirjan seurauksena. Sodan aikana kuoli yli kuusi miljoonaa puolalaista, mikä on väkimäärään suhteutettuna eniten Euroopassa. Kuolleista lähes 3 miljoonaa oli juutalaisia. Natsien keskitysleiri Auschwitz on yksi tunnetuimmista Puolaan perustetuista tuhoamisleireistä. Neuvostojoukot valtasivat Puolan 1945. Maan johtoon nostettiin kommunistit, ja vuonna 1952 Puola julistettiin kansantasavallaksi.

Puola oli jatkuvissa talousvaikeuksissa. Vuonna 1980 tyytymättömyys talouden rappioon ja nouseviin hintoihin johti lakkoihin ja Solidaarisuus-ammattiliiton perustamiseen. Se pakotti hallituksen neuvotteluihin, mutta Solidaarisuuden suosion kasvaessa hallitus julisti maahan sotatilan. Sen varjolla Solidaarisuus-johtajat vangittiin, ja ammattiliitto kiellettiin. Levottomuudet kuitenkin vain kasvoivat, ja vuonna 1989 hallitus ja Solidaarisuus sopivat vapaista parlamenttivaaleista. Solidaarisuus saavutti murskavoiton, ja Puola sai ensimmäisenä itäblokin maana ei-kommunistisen pääministerin. Maa muutettiin myös tasavallaksi ja markkinatalousmaaksi.

Puola liittyi Natoon vuonna 1999 Tšekin ja Unkarin kanssa. Euroopan unionin jäsen siitä tuli vuonna 2004.

Ekologinen jalanjälki

1 2 5

2,6

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Puola ville vi trenge 2,6 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Puola sai nykyisen perustuslakinsa vuonna 1997. Valtion päämies on viiden vuoden välein valittava presidentti, joka toimii myös asevoimien ylipäällikkönä. Presidentti nimittää pääministerin, joka on yleensä parlamentin suurimman puolueen puheenjohtaja. Kaksikamarinen parlamentti koostuu alahuoneesta (Sejm), jossa istuu 460 jäsentä, sekä 100-jäsenisestä senaatista. Alahuoneen vaalit pidetään neljän vuoden välein. Senaatin jäsenet valitaan vaaleilla alueittain joka neljäs vuosi.

Vuodesta 2007 pääministerinä toimi kristillisdemokraattista Kansalaisfoorumi-puoluetta edustanut Donald Tusk ja hän pyrki määrätietoisesti saamaan maalleen merkittävän aseman EU:n ytimissä. Tusk valittiin EU-presidentiksi eli Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi joulukuussa 2014. Tuskilla oli maata vakauttava rooli vuonna 2010, kun silloinen presidentti ja 89 muuta puolalaista merkkihenkilöä kuoli Venäjällä lento-onnettomuudessa.

Syksyn 2015 parlamenttivaaleissa Venäjään jyrkän kielteisesti suhtautuva kansallismielinen Laki ja oikeus -oppositiopuolue voitti vaalit. Puolueen johtajana toimii Jaroslaw Kaczynski, jolla ei ole virallista asemaa hallituksessa, mutta puolue toimii hänen ohjeidensa mukaisesti. Kaczynski on lento-onnettomuudessa kuolleen presidentin kaksoisveli. Laki ja oikeus eli PiS valitsi presidentiksi Andrzej Dudan. Pääministeriksi valittiin Beata Szydło. Laki ja oikeus kannatti EU:hun liittymistä, mutta on osoittautunut sittemmin hyvin EU-kriittiseksi. EU onkin antanut Puolalle ensimmäisen kirjallisen varoituksen oikeusvaltion tilanteesta. Oikeistohallitus on lähtenyt aktiivisesti rajoittamaan perustuslakituomioistuimen valtaa ja murtamaan oikeusvaltioperiaatteita. Se on vaihtanut omat ehdokkaansa tuomioistuimeen ja säätänyt lakeja, jotka hankaloittavat tuomioistuimen toimintaa.

Puola on katolinen maa. Suuren vastustuksen vuoksi hallitus perui lakialoitteen, jonka mukaan aborttioikeus tehtäisiin käytännössä lähes mahdottomaksi.

EU valitsi Tuskin uudelleen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi keväällä 2017, vaikka Puolan hallitus vastusti nimitystä. Solidaarisuus-liikkeen entinen johtaja, entinen presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja Lech Wałęsa on huolestunut Puolan nykytilasta. Puolassa on ollut levottomuuksia sen jälkeen, kun Laki ja oikeus voitti vaalit.

Inhimillisen kehityksen indeksi

32 av 186

Puola er nummer 32 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Puolassa on vallinnut poliittinen vakaus pitkään ja talouskasvu on ollut nopeaa maan EU-jäsenyydestä lähtien. Maan BKT on kaksinkertaistunut 10:ssä vuodessa ja ainoana EU-maana sen talous kasvoi myös talouskriisivuoden 2009 aikana. Kasvu on perustunut hyvään talouspolitiikkaan, runsaisiin EU-rakennetukiin, alhaisiin työvoimakustannuksiin ja oman valuutan alhaiseen arvoon.

Perinteisenä maatalousmaana Puolassa on edelleen varsin laaja maataloussektori, joka työllistää 13 % työvoimasta, mutta tuottaa vain 4 % bruttokansantuotteesta. Tuottavampia aloja ovat elektroniikka-, kaivos-, kone- sekä kemianteollisuus. Puolassa tuotetaan autojen lisäksi laivoja, helikoptereita, kivihiiltä, lääkkeitä ja tietokoneita. Teollisuuden merkittävimpiä vientituotteita ovat koneet ja kulkuvälineet, jotka muodostavat lähes 40 prosenttia vientituloista.

EU-alue on tärkein vientialue, mutta lähes kolmasosa viennistä suuntautuu Saksaan. Venäjä on ollut toiseksi tärkein vientimaa, mutta se on pudonnut vientitilastoissa. Venäjän EU-maille asettamat vastapakotteet ovat purreet puolalaisten maataloustuotteiden vientiin. Marraskuussa 2013 alkanut Ukrainan kriisi on muuttanut Puolan poliittisen vakauden epävarmuudeksi ja huolestumiseksi Venäjän tavoitteista. Puola tuo öljystä 90 prosenttia ja maakaasusta 70 prosenttia Venäjältä.

Lähteet:

YLE - Laki ja oikeus -puolue

MTV3 - Huono ilmanlaatu eri puolilla Eurooppaa

CIA - Puola

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Puola koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

37 846 611

Ihmistä maassa Puola

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 4

1,5

lasta per nainen maassa Puola

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4

4

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Puola

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

7

27 383

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Puola

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Puola

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 4

7,5

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Puola

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,0

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Puola

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,87

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Puola

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13

13,4

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Puola

Likestilling

Arbeid