Puola

Maantiede

Puola on Keski-Euroopassa Itämeren rannikolla. Läntinen rajanaapuri on Saksa, idässä ovat Liettua, Valko-Venäjä ja Ukraina, etelässä Slovakia ja Tšekki. Pohjoisessa Itämeren rannalla on Venäjälle kuuluva Kaliningradin kaistale. Puolan pohjois- ja keskiosat ovat alavaa tasamaata. Tasankoa halkovat suuret joet: Veiksel, Oder ja Warta. Joet ovat olleet tärkeitä kulku- ja kuljetusväyliä. Niiden varrelle on syntynyt kaupunkeja.

Puolan isoista kaupungeista Varsova, Krakova ja Gdansk ovat Veikselin varrella. Pääkaupungissa Varsovassa asuu vähän alle kaksi miljoonaa ihmistä. Kuusikymmentä prosenttia puolalaisista elää kaupungeissa. Puolan kesät ovat lämpimiä. Talvet eivät ole niin kylmiä kuin Suomessa. Vuorilla sataa runsaasti. Muualla vuotuiset sademäärät ovat samanlaisia kuin Suomessa. Wolinin kansallispuistossa Itämeren rannikolla on pitkiä hiekkarantoja. Matalien saarten kielekkeet reunustavat reittejä suojaisiin sisälahtiin. Kosteikkoalueella on merikotkia, hanhia, sorsia, uikkuja ja kahlaajia.

Etelä-Puolassa kohoavat Sudeettien ja Karpaattien vuoret. Korkein huippu on Karpaattien Tatravuoriston Rysy (2499 m). Vuorilla on mäntyä, kuusta ja pihtaa. Kolmasosa Puolan maa-alasta on metsiä. Itä-Puolassa Valko-Venäjän rajalla on Białowiezan kansallispuisto, Euroopan upein metsä. Siellä kasvaa valkopyökkiä, lehmusta, saarnia ja tammia. Vanhimmat puujättiläiset ovat neljänsadan vuoden ikäisiä. Bialowieza on satojen visenttien ja villihevosten koti.

Maatalouden ravinteet ja torjunta-aineet likaavat Puolan vesistöjä. Jätehuolto on puutteellinen. Puolassa on satoja laittomia kaatopaikkoja. Kaatopaikoille tuodaan sellaisiakin jätteitä, jotka aiheuttavat vaaraa ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Puolaan on kuljetettu jätteitä Saksasta. Puolet Puolan sähköstä tuotetaan hiilivoimaloissa. Hiilenpoltto on saastuttanut ilmaa kaupungeissa ja teollisuusalueilla. Puola on ottanut käyttöön hiiltä korvaavia energianlähteitä. Kolmekymmentä prosenttia sähköstä tulee nyt tuuli- tai aurinkovoimaloista. Ensimmäisen ydinvoimalan rakentamista suunnitellaan.

Historia

Satatuhatta vuotta sitten Puolassa eli neandertalinihmisiä. Krakovan läheltä Tunel Wielkin luolasta on löydetty kiviveitsiä ja lohkomisen jäänteitä. Nykyihminen tuli seudulle jääkauden jälkeen. Puolan eri osista on löytynyt varhaisten metsästäjien, kalastajien ja keräilijöiden leiripaikkoja sekä eläinten luista tehtyjä keihäänkärkiä, naskaleita ja koruja. Kaksikymmentä tuhatta vuotta sitten Krakovassa metsästettiin mammutteja.

Seitsemän tuhatta vuotta sitten Puolassa eli jo maanviljelijöitä. Viljelijät polttivat metsää kaskelle kasvattaakseen ohraa ja varhaisia vehnälajeja. Heillä oli lehmiä, lampaita, sikoja ja vuohia. Puolassa on elänyt monia kansoja: kelttejä, skyyttejä, germaaneja, baltteja ja slaaveja. Neljä tuhatta vuotta sitten Puola oli Itämeren rantamaiden kauppareitin varrella. Itämeren rannikon meripihkaa vietiin Euroopan halki Välimerelle asti. Etelästä Puolaan tuli pronssiesineitä.

Rauta-aseet ja -työkalut yleistyivät kaksituhatta viisisataa vuotta sitten. Uunien jäänteet osoittavat, että Puolassa oli tuolloin raudantakojia. Keski-Puolan Biskupinissa on entisöity varhaisrautakautinen kylä. Kylässä on puurakenteisia pitkätaloja ja suoja-aita. Pitkätaloissa asui monta perhekuntaa eläimineen. Biskupinissa on ollut yli sata taloa.

Puolan valtio hahmottui 900-luvulla, kun polaanien ruhtinas Mieszko yhdisti useat puolalaiskansat valtansa alle. 1100-luvulla Puola hajosi taas pikkuvaltioiksi. Puolan kuningaskunta syntyi 1300-luvulla. Vuonna 1569 Puola solmi valtioliiton Liettuan kanssa. Puola-Liettua oli keskieurooppalainen suurvalta 1700-luvun loppuun asti. Laajimmillaan Puola-Liettua hallitsi Ukrainaakin. 1700-luvun lopussa suurvalta hajosi. Venäjä, Itävalta ja Preussi ottivat haltuunsa Puolan ja Liettuan alueita.

Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa valtasi Venäjän hallussa olleet puolalaiset alueet. Sodan päätyttyä vuonna 1918 Puola itsenäistyi. Puolan tasavalta säilyi itsenäisenä valtiona vuoteen 1939 asti. Silloin Saksa ja Neuvostoliitto sopivat keskenään Puolan jakamisesta. Saksa hyökkäsi Puolaan. Toisen maailmansodan aikana Puola oli Saksan miehittämä. Kuusi miljoonaa puolalaista surmattiin. Heistä puolet oli juutalaisia. Puolan Auschwitz-Birkenau oli yksi suurimmista ja kauheimmista natsi-Saksan kuolemanleireistä.

Toisen maailmansodan lopussa Neuvostoliiton puna-armeija valtasi Puolan. Puolasta tuli kansantasavalta, Neuvostoliiton alainen kommunistinen valtio. Puolassa oli jatkuvasti tyytymättömyyttä ja välillä levottomuuksiakin talousongelmien, kulutustavaroiden niukkuuden ja ruoan hintojen kohoamisen vuoksi. 1980-luvulla puhkesi laajoja lakkoja. Gdanskin telakan työläiset perustivat itsenäisen ammattiliiton, Solidaarisuuden. Tästä kasvoi vahva hallituksen vastainen liike. Hallitus julisti sotatilan. Solidaarisuuden johtajat vangittiin ja ammattiliitto kiellettiin. Levottomuudet jatkuivat silti.

Vuonna 1989 Puolan kommunistinen hallitus suostui vapaisiin vaaleihin. Vuoden 1990 vaaleihin osallistui yli sata puoluetta. Solidaarisuus voitti vaalit. Puola oli ensimmäinen Itä-Euroopan maa, joka siirtyi keskusjohtoisesta kommunistivallasta monipuoluedemokratiaan. Puolan talous alkoi kasvaa. Ihmisten elintaso parani. Vuonna 1999 Puola liittyi läntiseen sotilasliittoon Natoon. Vuonna 2004 Puolasta tuli Euroopan unionin jäsenmaa.

Kahdeksantoista puolalaista on saanut Nobelin palkinnon. Kuuluisa fyysikko ja kemisti Marie Curie on palkittu kaksi kertaa. Nobelin kirjallisuuspalkinto on annettu kuudelle puolalaiselle kirjailijalle tai runoilijalle. Viimeisin palkittu oli Olga Tokarczuk vuonna 2018.

Yhteiskunta ja politiikka

Puolan presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Istuva presidentti voidaan valita uudelleen. Presidentillä on valtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Laajempi poliittinen toimeenpanovalta on pääministerin johtamalla hallituksella. Vuonna 2025 Puolan presidentiksi valittiin Karol Nawrocki.

Puolan parlamentti on kaksikamarinen. Ylähuoneessa, senaatissa, on sata senaattoria. Alahuoneessa, valtiopäivillä, on 460 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2023 vaaleihin osallistui viisi vaaliliittoa ja seitsemän pienempää puoluetta tai liikettä. Siihen asti hallinneen Laki ja oikeus -puolueen johtama oikeistoliitto selviytyi jälleen isoimmaksi ryhmäksi. Oikeistoliitto menetti yli neljäkymmentä kansanedustajaa eikä enää saanut enemmistöä valtiopäivillä. Kolme neljäsosaa äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista 136 on naisia.

Vuonna 2023 valtiopäivien toiseksi suurimmaksi ryhmäksi nousi Eurooppa-neuvoston entisen puheenjohtajan Donald Tuskin johtama Kansalaisliitto. Vaalien jälkeen muodostettiin viiden puolueen enemmistöhallitus. Pääministeriksi tuli Donald Tusk. Laki ja oikeus -puolueen johtama oikeistoliitto jäi oppositioon. Uusi hallitus on tutkinut Laki ja oikeus -puolueen hallituksen väärinkäytöksiä. Useita virkailijoita on asetettu syytteeseen valtion varojen käyttämisestä laittomiin tarkoituksiin. Valtionyhtiöille läheiset säätiöt rahoittivat Laki ja oikeus -puoluetta.

Hallituskaudellaan Laki ja oikeus -puolue rajoitti mielipidevapautta ja horjutti oikeuslaitoksen puolueettomuutta. Puolue suhtautuu vihamielisesti Euroopan unioniin. EU jäädytti Puolan tukivaroja. Puolan oikeuslaitoksen katsottiin loukanneen hyviä oikeuskäytäntöjä. Vuonna 2023 Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti, että Puolan oikeuslaitos oli toiminut puolueellisesti ja menettänyt itsenäisyytensä suhteessaan poliittisiin vallankäyttäjiin.

Katolisella kirkolla on voimakas asema puolalaisessa yhteiskunnassa. Siksi Puolassa on jyrkkä aborttikielto. Tiukka kielto vaikuttaa nyt niin, että Puolassa tehdään vuosittain satoja tuhansia laittomia raskauden keskeytyksiä. Puolassa on syviä jakolinjoja ja kirpeitä kiistoja vanhakantaisten ja uudistusmielisten väestönosien välillä. Muutosta toivovat ovat järjestäneet suuria mielenosoituksia vaatien tasa-arvoa ja naisten oikeuksien kunnioittamista. Äärioikeistolaisen liikkeen vihainen johtaja on sitä mieltä, että naiset ansaitsevat pienen palkan, koska he ovat heikompia ja tyhmempiä kuin miehet.

Nobelin palkintolautakunta sanoo, että puolalainen runoilija Wislawa Szymborska on runouden Mozart. Szymborska leikittelee pätevin sanoin. Hän nostaa esille tärkeitä asioita. Jussi Rostin suomentamassa ”Elämä pikatoimituksena” -runossa runoilija kiteyttää: ”peruuttamattomat sanat ja eleet, laskematta jääneet tähdet, hahmo kuin juostessa napitettu takki - siinä ovat kovan kiireen surkeat seuraukset.” Szymborska sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1996.

Talous ja kaupankäynti

Puola on korkean tulotason maa. Parin viime vuoden aikana Puolan talous on kasvanut noin kolme prosenttia vuodessa. Talouskasvun odotetaan jatkuvan tätä vauhtia lähivuosinakin. Kuusi prosenttia Puolan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, kolmekymmentä prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 64 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on horjuttanut Puolan turvallisuutta. Vuonna 2025 Puola käytti asevarusteluun yli neljäkymmentä miljardia euroa.

Puolan maanviljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, ruista, perunaa, sokerijuurikasta, rapsia, maissia, mansikoita, kirsikoita ja vihanneksia. Puola on iso omenien ja vadelmien viejä, ja yksi Euroopan suurimmista maidon ja sianlihan tuottajista. Puolassa on paljon pientiloja. Niiden tuottavuus on usein alhainen. Isojen tilojen viljelyaloja ja karjakantaa lisätään. Tuotantomenetelmiä parannetaan entisiä tehokkaammiksi.

Puolassa on laaja kaivosteollisuus. Maaperässä on hiiltä, kuparia, hopeaa, sinkkiä ja lyijyä. Maassa on yli kaksikymmentä hiilikaivosta. Vuosikymmeniä toimineet rautakaivokset ovat ehtyneet. Puolan metalliteollisuus tuo rautaa Ukrainasta. Puolan teollisuus valmistaa autoja, lääkkeitä, koneita, elektroniikkaa ja elintarvikkeita. Teollisuus on monipuolistunut ja nykyaikaistunut viime vuosina. Puolalaiset telakat ovat tunnettuja laivanrakentajia ja -korjaajia.

Vuonna 2024 Puolan tavaraviennin kokonaisarvo oli 340 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 380 miljardia euroa. Vientituotteita olivat autot ja autonosat, tietokoneet, akut ja muut sähkölaitteet, muovit, vaatteet, lääkkeet, rauta, tupakka ja liha. Neljäsosa viennistä suuntautui Saksaan. Muita isoja vientimaita olivat Tšekki, Ranska, Iso-Britannia ja Italia. Suurimpia tuontimaita olivat Saksa, Kiina, Italia, Tšekki ja Alankomaat.

Puolassa käy vuosittain kaksikymmentä miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat yli kolmekymmentä miljardia euroa vuodessa. Varsovan lisäksi tulijoita kiinnostavat Poznan, Wroclaw ja satama- ja telakkakaupunki Gdansk. Krakovan vanhakaupunki on Euroopan hienoimpia. Sopotin uimaranta ihastuttaa lomanviettäjiä. Wieliczkan kaivoksessa on suolapatsaita, suolajärviä ja -kappeleita. Järkyttävässä Auschwitz-Birkenaun keskitysleirissä käy vuosittain lähes kaksi miljoonaa turistia.