[[suggestion]]
Ranska
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Pariisi

Etniset ryhmät

Ranskalaisia, slaavilaisia, pohjoisafrikkalaisia ja kaakkoisaasialaisia. Merentakaisilla alueilla myös afrikkalaistaustaisia, alkuperäiskansoja ja kiinalaisia.

Kieli

Ranska (virallinen koko maassa), lisäksi useita kielivähemmistöjä, esim. flaami, katalaani ja arabia

Uskonto

Katolisia 47%, muslimeita 4%, protestantteja 2%, muita 5%, ei uskontoa 33%, määrittelemättömiä 9% (luvut epävirallisia lakisyistä)

Väkiluku

65 426 177 (2021)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

549 087 km2

Valuutta

Euro (EUR)

BKT per asukas

50 729 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

14.7.

Muut maasivut

Maantiede

Melkein kaksi kertaa Suomen kokoinen Ranska on pinta-alaltaan EU:n suurin ja väkiluvultaan EU:n toiseksi suurin valtio. Länsi-Euroopassa sijaitsevan Manner-Ranskan lisäksi maalle kuuluu merentakaisia hallintoalueita eli entisiä siirtomaita, kuten Ranskan Guyana Etelä-Amerikassa, Ranskan Polynesia Tyynellämerellä ja muita saaria ympäri maailmaa. Ranska on hyvin kaupungistunut maa, ja sen pääkaupunki Pariisin metropolialueella asuu yli 12 miljoonaa ihmistä. Muita suuria kaupunkeja ovat esimerkiksi Marseille, Lyon ja Toulouse. Ranskan merentakaisten alueiden asukasluku on noin 2,5 miljoonaa.

Maantieteellisesti Ranska koostuu kolmesta eri alueesta: luoteisosan alangosta, keski- ja eteläosien ylängöstä ja Pyreneiden Alppien vuoristoista maan lounais- ja kaakkoisosissa. Euroopan korkein huippu, 4810-metrinen Mont Blanc, sijaitsee Ranskan Alpeilla lähellä Sveitsin rajaa. Alankomaisemaa halkovat suuret joet, kuten Rhône, Loire ja Seine, jotka ovat olleet tärkeitä liikenneväyliä monien vuosisatojen ajan. Atlantin ja Välimeren vastaiset rannikkokaistaleet koostuvat kallioista, pitkistä hiekkarannoista ja monista luonnollisista satamista, joiden ympärille suuret kauppakaupungit ovat rakentuneet.

Ranskan ilmasto vaihtelee pohjoisosien meri-ilmastosta eteläosien Välimeren ilmastoon. Runsassateisessa pohjoisosassa esiintyy luonnostaan lehtimetsää ja etelärannikolla tyypillistä välimerenkasvillisuutta, kuten korkkitammia.

Muiden varhain teollistuneiden ja tiheään asuttujen maiden tavoin ihminen on muokannut ympäristöä Ranskassa mittavasti. Ranskan metsät on hakattu maatalouden tieltä jo vuosisatoja sitten. Nykyään yli puolet maan pinta-alasta on maatalouden käytössä. Teollisuuden päästöjen vuoksi maaperä ja vesistöt ovat paikoin saastuneita; tosin 1970-luvulta lähtien Ranska on panostanut ympäristönsuojeluun ja saastemäärät ovat laskussa. Ranskan kasvihuonekaasupäästöt ovat tosin hyvin matalat vauraaksi EU-maaksi, noin 4 tonnia/asukas, mikä selittyy ydinvoiman suurella osuudella energiantuotannosta.

Historia

Ranska on yksi maailman vanhimmista valtioista: kelttiläinen heimo nimeltä gallialaiset muodostivat alueelle jokseenkin yhtenäisen valtakunnan jo ennen ajanlaskun alkua. Gallia liitettiin Rooman valtakuntaan vuonna 50 eKr, ja Rooman valtaa kesti keisarikunnan romahtamiseen asti. Roomaa seurasi frankkien valtakunta, jonka kuuluisin hallitsija, Kaarle Suuri, loi lähes koko Länsi-Euroopan kattaneen valtion. Kaarlen pojanpojat jakoivat isoisänsä maat kolmeen osaan, joista yksi vastasi suunnilleen nykyistä Ranskaa. 1000-luvun alkupuoliskolla Ranska hajosi pirstaleisiksi ruhtinaskunniksi, jotka sotivat sekä keskenään että naapurivaltojen, kuten Englannin kanssa. Satavuotisen sodan päätteeksi vuonna 1453 Ranska yhtenäistyi jälleen.

1500-luvun uskonpuhdistuksen myötä Ranska joutui katolisten ja protestanttien uskonsotien kierteeseen ja osallistui vuosina 1618–1648 Saksasta alkunsa saaneeseen 30-vuotiseen sotaan. Sotamenestys teki Ranskasta sotilasmahdin ja auttoi Ranskan kuninkaan itsevaltiuteen kotimaassa. Itsevaltius päättyi vuoden 1789 kuuluisaan Ranskan vallankumoukseen, jossa kymmeniä tuhansia menetti henkensä ja maan kuningaspari suistettiin vallasta. Ranska ajautui sekasortoon, jonka aikana sotapäällikkö Napoleon Bonaparte anasti vallan ja kruunasi itsensä lopulta Ranskan keisariksi. Napoleon aloitti sodan lähes kaikkia muita eurooppalaisia valtioita vastaan, mutta hävisi kärsittyään lopullisen tappion Waterloon taistelussa vuonna 1815. Monarkia palautettiin Ranskaan, mutta 1800-luvun kahden uuden vallankumouksen ja yhden hävityn sodan jälkeen Ranskasta tehtiin lopullisesti tasavalta vuonna 1870. Samoihin aikoihin Ranskassa tehtiin suuria sosiaalisia uudistuksia ja maa vaurastui vauhdilla teollistumisen myötä. 1800-luvulla Ranska valloitti lukuisia siirtomaita Länsi-Afrikasta, Kaakkois-Aasiasta ja Tyynenmeren ja Karibian meren saarilta.

Ensimmäisessä maailmansodassa Ranska taisteli ympärysvaltojen puolella, ja se sai Saksalta Versaille’n rauhassa sekä alueluovutuksia että sotakorvauksia. Toisessa maailmansodassa Ranska joutui sodan alkuvaiheessa Saksan miehittämäksi, ja se menetti suuren osan siirtomaistaan, jotka itsenäistyivät sen vallan alta. Liittoutuneet vapauttivat Ranskan Normandian maihinnousun seurauksena vuonna 1945. Suurin osa jäljelle jääneistä siirtomaista itsenäistyi viimeistään 1960-luvulla, osa hyvin veristen sotien seurauksena, kuten Algeria. Imperialismin jäänteenä Ranskalle kuuluu edelleen alueita ympäri maailman; niitä ei kutsuta enää siirtomaiksi, vaan ”merentakaisiksi alueiksi”.

Maailmansotien ja siirtomaiden menettämisen jälkimainingeissa Ranskassa oli erittäin levotonta, kunnes Charles de Gaullesta tuli presidentti vuonna 1958 ja maan perustuslakia muutettiin. Ranskan talous kasvoi kohisten 1970-luvun öljykriisiin asti. Ranska on panostanut maailmansotien jälkeisenä aikana Euroopan yhdentymiskehitykseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, ja se on yksi EU:n kuudesta perustajajäsenestä.

Ekologinen jalanjälki

1 2 6

2,7

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Ranska asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 2,7 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Ranska on puolipresidentiaalinen tasavalta, eli maan ylin poliittinen päätäntävalta on jaettu presidentin ja parlamentin kesken. Presidentti valitaan suoralla vaalilla viisivuotiskaudeksi. Presidentin valtaoikeuksiin kuuluu pääministerin nimittäminen ja hallitusten suurten linjausten päättäminen ja ulkopolitiikan johtaminen. Toisinaan presidentti ja parlamentin enemmistö ovat eri puolueista, jolloin presidentti turvautuu opposition apuun saadakseen tahtonsa läpi. Ranskan parlamentissa on kaksi kamaria: 577-jäseninen kansalliskokous (Assemblée Nationale) ja 348-jäseninen senaatti (Sénat). Kansalliskokous valitaan suorilla vaaleilla viideksi vuodeksi, kun taas paikallishallinnon edustajat valitsevat senaatin edustajat kuudeksi vuodeksi. Molemmilla kamareilla on lähes samanlainen lainsäädäntövalta, mutta jos ne ovat loppuun asti erimielisiä, hallitus voi antaa asian kansalliskokouksen päätettäväksi.

2010-luvulle asti Ranskan hallituksen koostuivat joko maltillisesta vasemmistosta tai oikeistosta. Vasemmistoa edustava presidentti François Mitterrand teki Ranskasta hyvinvointivaltiota ja edisti Euroopan yhdentymistä, mutta jätti maan taloudellisesti heikkoon kuntoon. Hänen seuraajansa, oikeistolainen Jacques Chirac, kohensi maan taloutta, mutta tuomittiin lopulta talousrikoksista vankilaan. Oikeisto–vasemmisto-jaon rikkoi kevään 2017 presidentinvaalit voittanut Emmanuel Macron, joka edustaa poliittista keskustaa ja suhtautuu hyvin myönteisesti EU:hun. Macronin En Marche -puolue voitti myös 2017 parlamenttivaalit.

Ranskaa pidetään vakaana demokratiana, mutta viime vuosina maassa on alkanut kuohua. Siirtomaa-aikojen perintönä Ranskassa asuu 12 miljoonaa maahanmuuttajaa tai heidän jälkeläistään, ja kehnon sopeuttamispolitiikan vuoksi maahanmuuttajataustaisen parissa esiintyy edelleen ranskalaisia enemmän työttömyyttä ja muita ongelmia. Vuosina 2015-2016 Ranskassa tapahtui kolme vakavaa ääri-islamistista terroritekoa: satiirilehti Charlie Hebdon toimituksessa ammuttiin 12 ihmistä, Bataclan-konserttisalissa surmattiin 89 ja Nizzassa väkijoukkoon ajanut rekka tappoi ainakin 84. Terrori-iskujen lisäksi maassa on esiintynyt massiivisia mellakoiksi yltyneitä mielenosoituksia, kun ”keltaliivit” protestoivat Macronin suunnittelemia veronkorotuksia. Keltaliiviliike hiipui vuonna 2020, mutta koronarajoitusten ja -rokotusten vastaiset protestit tulivat tilalle.

Kolonialistisen menneisyytensä jäännöksenä Ranska on edelleen nykyistä kokoaan suurempi kansainvälisillä areenoilla: se on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen ja kuuluu G7-maihin. Ranska on Ison-Britannian lisäksi ainoa Euroopan ydinasevaltio. Lue lisää maan ydinaseista Ydinasekiristys ja kauhun tasapaino -teema-artikkelista. Ranska ja Saksa määräävät usein tahdin EU:n suurissa linjauksissa, ja Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel oli Macronin läheinen liittolainen. Ranska erosi Natosta 1966 ja harjoitti omaa turvallisuuspolitiikkaansa useiden vuosikymmenien ajan, mutta se palasi takaisin Naton täysimääräiseksi jäseneksi vuonna 2009.

Poliittisen ja taloudellisen vaikutusvallan lisäksi Ranska on myös kulttuurin suurvalta. Monet kuuluisat kuvataiteilijat ja kirjailijat ovat kotoisin Ranskasta ja ranskalaisten filosofien teoksia opiskellaan yliopistoissa ympäri maailman. Ranskalaiset herkut, kuten juusto ja viini ovat maailmankuuluja.

Inhimillisen kehityksen indeksi

18

27 av 188

Ranska sijoittuu sijalle 27 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Ranska on vahva talous paitsi Euroopan, myös koko maailman mittakaavalla. Sen bruttokansantuote oli vuonna 2021 maailman seitsemänneksi suurin. Ranska on perinteisesti ollut teollisuusmaa, ja teollisuusvienti on maassa edelleen merkittävä tulonlähde. Vanhat teollisuudenalat, kuten tekstiili- ja terästeollisuus, ovat tosin saaneet väistyä huipputeknologian tieltä. Ranskasta viedään maailmalle etenkin lääkkeitä, autoja ja niiden osia sekä lentokoneita. Saksa käy kauppaa varsinkin muiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen kanssa.

Teollisuustuotteiden lisäksi Ranskasta viedään myös paljon elintarvikkeita, etenkin viiniä ja juustoja. Ranska on Euroopan merkittävimpiä maataloustuotteiden valmistajia, mutta alalla työskentelee vain alle 3% työvoimasta. Suurin osa ranskalaisista – 78% – työskentelee palvelualoilla, kuten matkailun parissa. Ranska on maailman vierailluin matkakohde: ennen koronapandemiaa vuonna 2019 siellä vieraili 90 miljoonaa kansainvälistä turistia.

Ranskan taloudella on myös rasitteita. Maan julkinen hallinto on erittäin laaja, mikä on johtanut esimerkiksi kattavan julkisen terveydenhuollon ja koulutusjärjestelmän syntyyn, mutta sen ylläpitäminen käy kalliiksi. Ranskan julkinen velka on 97% BKT:sta ja valtionbudjetti jatkuvasti alijäämäinen. Ennen koronapandemiaa ja Ukrainan sotaa Macronin hallitus leikkasi Ranskan budjettia ja uudisti työlainsäädäntöä, mutta kriisien myötä valtio on joutunut tukemaan yrityksiä ja kansalaisia ja ottamaan lisää velkaa.

Ranska tuottaa sähkönsä pitkälti ydinvoimalla ja uusiutuvilla energiamuodoilla. Maassa on paljon potentiaalia erityisesti aurinko- ja vesivoimalle. Tieliikenteessä ja lämmityksessä käytetään edelleen paljon öljyä ja kivihiiltä.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Ranska koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

65 584 514

Ihmistä maassa Ranska

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 8

1,9

lasta per nainen maassa Ranska

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4

4

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Ranska

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

13

50 729

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Ranska

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Ranska

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 4

4,5

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Ranska

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 2

9,2

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Ranska

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,9

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Ranska

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Ranska

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13 14

13,8

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Ranska

Tasa-arvo

Työ