Romania on Itä-Euroopassa Mustanmeren rannalla. Läntisiä rajanaapureita ovat Unkari ja Serbia, etelässä on Bulgaria, pohjoisessa Ukraina ja idässä Moldova. Romanian länsi- ja keskiosia hallitsee Karpaattien vuoristo. Korkein huippu on Moldoveanu (2544 m). Kiemurtelevien vuorijonojen ympärillä on ylänköjä. Romanian eteläosassa on alavaa tasankoa ja jokilaaksoja. Siellä on myös pääkaupunki Bukarest.

Romanian jokien lähteet ovat Karpaattien rinteillä. Useimmat joet yhtyvät Tonavaan. Tonava on kauan ollut tärkeä kulku- ja kuljetusväylä. Rautaportin solaan rakennettu patovoimala tuottaa ison osan Romanian sähköstä. Tonava on Romanian ja Bulgarian rajajoki ennen kuin se laskee laajana kolmihaaraisena suistona idässä Mustaanmereen.

Romanian kesät ovat lämpimiä, talvet ovat viileitä. Vuoristossa on kylmempää ja sateisempaa kuin etelän alavilla mailla ja Mustanmeren rannalla. Retezatin vuorilla on alppiniittyjä. Rinteillä kasvaa pyökkiä, sembramäntyä, kuusta, saksanpihtaa, raitaa, pihlajaa ja matalaa vuorimäntyä. Alueella elää karhuja, susia, ilveksiä, gemssejä ja kauriita. Tonavan suistossa on lampia, ruohikkoja, kosteikkoja, pajukkoja. Siellä on villisikoja, kettuja, saukkoja ja villejä hevosia. Linnustoon kuuluvat pelikaanit, kapustahaikarat, silkkihaikarat, hanhet ja sorsat.

Jätteiden käsittely tuottaa pulmia Bukarestissa. Jätemäärät ovat kasvaneet. Kaupungin reuna-alueille on syntynyt lisää kaatopaikkoja. Jätteiden polttaminen ja autojen pakokaasut pilaavat kaupunkilaisten ilmaa. Järvetkin ovat likaantuneet yhdyskuntajätteistä. Romaniassa on puoli miljoonaa hehtaaria upeita vanhoja metsiä. Laittomat hakkuut aiheuttavat joka vuosi suuria vahinkoja metsäluonnolle. Lahjonta ja viranomaisten tehottomuus estävät suojelun. Laittomasti kaadettua romanialaista puuta viedään myös ulkomaille isojen huonekalutehtaiden tarpeisiin.

Länsi-Romanian Pestera cu Oasen luolasta on löydetty 40 000 vuoden ikäisiä ihmisluita. 7000 vuotta sitten Romaniassa on ollut varhaisia maanviljelijöitä. He ovat kasvattaneet yksijyvä- ja emmervehnää, ohraa ja linssiä. Heillä on ollut sikoja, lampaita ja lehmiä. 3000 vuotta sitten kreikkalaiset perustivat siirtokuntia Mustanmeren rannalle. He kävivät kauppaa sisämaan asukkaiden kanssa. 2000 vuotta sitten Rooma valtasi suuren osan nykyisestä Romaniasta. 200-luvulta alkaen Romanian alueelle on tullut monia kansoja, gootteja, slaaveja, hunneja, bulgaareja ja unkarilaisia.

Keskiajalla Romaniassa ja nykyisessä Moldovassa oli kolme ruhtinaskuntaa: Valakia, Transilvania ja Moldova. 1100-luvulla Unkari otti Transilvanian hallintaansa. 1400-luvulla Valakian ja Moldovan täytyi maksaa veroja Turkille ja 1500-luvulla myös Transilvania liitettiin Turkin alaisuuteen. Romania syntyi 1800-luvun puolivälissä, kun Moldova ja Valakia yhdistyivät. Romanian kuningaskunta sai kansainvälisen tunnustuksen itsenäisenä valtiona vuonna 1877. Transilvania liitettiin Romaniaan vuonna 1920. 1940-luvulla Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat keskenään Romanian alueita. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948 Romania jäi Neuvostoliiton valtapiiriin. Maasta tuli kommunistien johtama kansantasavalta.

Vuonna 1965 Romanian johtajaksi nousi Nicolae Ceausescu. 1970-luvulta alkaen Romania oli ankaran itsevaltaisesti hallittu poliisivaltio, missä valta kuului Ceausescun perheelle. Vuonna 1989 kansannousu kaatoi Ceausescun komennon. Nicolae Ceausescu ja hänen vaimonsa Elena teloitettiin. Valta siirtyi väliaikaiselle hallitukselle. Vuonna 1990 järjestettiin presidentinvaalit ja vuonna 1991 hyväksyttiin uusi perustuslaki, jonka nojalla Romaniasta tuli monipuoluedemokratia. Vuonna 2004 Romania liittyi läntiseen sotilasliittoon Natoon. Vuonna 2007 maasta tuli EU:n jäsen. Sen jälkeen Romanian talous on kasvanut huomattavasti.

Romanian presidentti valitaan suorilla vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle perättäiselle kaudelle. Vuonna 2019 liberaalipuolueen Klaus Iohannis valittiin presidentiksi toiselle kaudelle. Hän on toiminut presidenttinä vuodesta 2014 lähtien. Romaniassa presidentillä on suuri vaikutusvalta ulkopolitiikan asioissa. Presidentti myös nimittää pääministerin, jonka tulee nauttia parlamentin luottamusta.

Parlamentti on kaksikamarinen. Ylähuoneessa eli senaatissa on 136 jäsentä. Alahuoneessa, eli edustajainhuoneessa, on 330 kansanedustajaa. Molempien kamarien jäsenet valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Vuoden 2020 edustajainhuoneen vaalissa vain kolmasosa äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Eniten ääniä saivat sosiaalidemokraattinen puolue ja liberaalipuolue, mutta kumpikaan ei voittanut enemmistöä parlamentissa. Viidesosa parlamentin jäsenistä on naisia.

Vuonna 2020 liberaalipuolueen Florin Cițu kokosi kolmen puolueen hallitusliiton ja hänet nimitettiin pääministeriksi. Vuonna 2021 hän hävisi luottamuslauseäänestyksen ja joutui jättämään tehtävänsä. Uudeksi pääministeriksi nimitettiin Nicolae Ciuca. Hänkin on liberaalipuolueesta. Hallituspohja muuttui niin, että hallituksesta lähteneen Romanian pelastusliiton tilalle nousi sosiaalidemokraattinen puolue. Kolmas hallituspuolue, Romanian unkarilaisten demokraattinen liitto, edustaa maassa asuvaa unkarilaisvähemmistöä.

Maailman demokratian tilaa seuraava Freedom House-järjestö luokittelee Romanian vapaaksi maaksi. Järjestö toteaa silti, että lahjonta ja vallan väärinkäyttö ovat yleisiä ilmiöitä Romanian politiikassa. Koulutetut nuoret kaupunkilaiset valittavat, että vanhemmat sukupolvet suhtautuvat valtion tehottomuuteen, kavalluksiin ja lahjuksiin liian välinpitämättömästi. Väärinkäytöksiä pidetään tavallisina entisten hallintotapojen jäänteinä. EU:n jäsenmaalta edellytetään kuitenkin hyvää ja läpinäkyvää hallintoa. Siksi Romaniaakin vaaditaan kitkemään korruptio yhteiskunnasta ja politiikasta. Romanian hyvin koulutetut nuoret aikuiset lähtevät muualle Eurooppaan etsimään töitä. Viidesosa työikäisistä on muuttanut ulkomaille sen jälkeen kun Romaniasta tuli EU:n jäsen.

Hamangian ajattelija ja istuva nainen saattavat pohtia: Mitä tehdä, minne mennä? Hekin edustavat aikaa, jolloin ihmiset lähtivät kotiseudultaan vaeltaakseen muualle Eurooppaan. Hamangian ajattelija ja istuva nainen voisivat kuvata meitäkin, tai nykypäivän romanialaisia. Tuntematon taiteilija on tehnyt nämä pienoisveistokset Romaniassa yli 6000 vuotta sitten. Kuvahakuvihje: The thinker of Hamangia.

Maailmanpankki luokittelee Romanian korkean tulotason maaksi. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana talouskasvu on joka vuosi ollut vähintään kohtalainen, joinakin vuosina nopeakin. Poikkeus oli vuosi 2020, jolloin koronalama supisti taloutta lähes 4%. Sen jälkeen talous on alkanut elpyä. Vuonna 2021 kasvu oli melkein 6% ja sama vauhti on jatkunut vuonna 2022. Vuonna 2021 viisi prosenttia työvoimasta oli ilman työtä. Lähes 12% romanialaisista eli köyhyydessä vuonna 2022.

Vuonna 2019 viidesosa Romanian työikäisistä sai toimeentulon maataloudesta, 30% toimi teollisuuden tehtävissä ja puolet työskenteli palvelualoilla. Tietotekniikkapalveluiden tarjonta ja vienti ovat kasvaneet viime aikoina. Romaniaan on tullut kansainvälisiä tietotekniikkayhtiöitä. Tärkeitä palvelualoja ovat myös kaupan, liikenteen ja matkailun palvelut. Romaniassa kävi vuoden 2019 aikana 13 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuotti 4 miljardia euroa. Vuonna 2020 matkailu väheni koronarajoitusten vuoksi. Silloin Romaniaan tuli viisi miljoonaa matkailijaa ja turismin tulot jäivät 1,5 miljardiin euroon.

Vuonna 2020 Romanian viennin arvo oli 70 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 90 miljardia euroa. Vientituotteita olivat sähkölaitteet ja -tarvikkeet, ajoneuvot, vaatteet ja tekstiilit, rauta, alumiini, kumi- ja muovituotteet, öljy, huonekalut, lääkkeet, maissi, vehnä, tupakka, auringonkukan siemenet, paperi, liha sekä nahkatuotteet. Suurimmat vientimaat olivat Saksa, Italia, Ranska, Unkari ja Bulgaria. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Saksa, Italia, Unkari, Kiina ja Puola. Vuonna 2020 ulkomailla asuvat romanialaiset lähettivät kotimaahan perheilleen yhteensä yli 7 miljardia euroa.