Keskellä Romaniaa sijaitsee Karpaattien vuoristo, jonka 14 korkeinta huippua nousevat yli 2000 metrin korkeuteen. Nämä korkeat vuoret sulautuvat eteläpuolen matalampaan harjumaisemaan ja lännessä sekä kaakossa sijaitseviin laajoihin alankoalueisiin. Lähes puolet Romanian maa-alueesta on ekosysteemiltään koskematonta, mistä johtuen Romanian eläimistö ja kasvisto on Euroopan parhaiten säilynyttä. Maalla on laajoja suojeltuja metsäalueita, joiden puusto on istutettu uudelleen kommunismin aikaisten hakkuiden jälkeen. Romanian kaakkoisosassa vallitsee tyypillinen Välimeren ilmasto leutoine talvineen ja lämpimine kesineen. Ilmasto vaihtelee myös eri alueiden välillä korkeuseroista riippuen. Romania joutui huomattavan saastumisen kohteeksi kommunistikauden aikana, kun tekniikaltaan alkeellinen raskas teollisuus pilasi suuria metsäalueita. Suuri osa maasta on saastunut happamien sateiden ja naapurimaassa Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden radioaktiivisen laskeuman takia. Neuvostovallan jälkeisinä vuosikymmeninä ympäristönsuojelutyö on päässyt vauhtiin ja monia pahimmin saastuneita alueita on jo puhdistettu.

Nykyisen Romanian alueella sijainnut Daakian valtio liitettiin Rooman valtakunnan provinssiksi noin vuonna 100 jKr, ja se joutui useiden paimentolaiskansojen ryöstelyn kohteeksi 300-luvulta lähtien Rooman valtakunnan kukistumisen takia. Alue kuului useiden vuosisatojen ajan eri naapurimaiden alaisuuteen, ja valtionmuodostus tapahtui vasta 1300-luvulla Transilvanian, Valakian ja Moldovan ruhtinaskuntien synnyn myötä. Alue liitettiin 1400-luvulla Ottomaanien imperiumiin, joka hallitsi koko nykyisen Romanian aluetta aina 1700-luvulle, kunnes Itävallan keisarikunta valtasi siltä Transilvanian ja Venäjä Bessarabian. Venäjä valtasi 1800-luvulla maan protektoraatikseen, mutta menetti hallintansa Krimin sodan (1853-1856) jälkeen. Vuonna 1877 Romania julistautui itsenäiseksi kuningaskunnaksi, jota hallitsi kuningas Kaarle. Romania osallistui ensimmäiseen maailmansotaan Yhdysvaltojen riveissä ja tämän ansioista se sai Transilvanian alueen sodan hävinneeltä Unkarilta. Toisessa maailmansodassa Romania puolestaan taisteli Saksan rinnalla tappioon päättyneen sodan Neuvostoliittoa vastaan menettäen Bessarabian Neuvostoliitolle. Toisen maailmansodan jälkeen kommunistit nousivat valtaan, ja monarkkia lakkautettiin. 1965-1989 välisenä aikana Romaniaa hallitsi diktaattori Nicolae Ceasescu, joka syöstiin vallasta verisen vallankumouksen avulla 1989. Myrskyisen 1990-luvun jälkeen Romaniasta tuli EU:n jäsen vuonna 2007. Maan talous on kasvanut voimakkaasti ja poliittinen ilmapiiri on ollut suhteellisen vakaa viimeisten vuosien aikana.

Valtion päämies on presidentti, joka valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Sama henkilö voi olla presidenttinä enintään kaksi kautta. Presidentti nimittää pääministerin, neuvottelee kansainväliset sopimukset, jotka parlamentti sen jälkeen ratifioi. Hän joko hyväksyy parlamentin säätämät lait tai palauttaa ne parlamentille uuteen käsittelyyn.

Romanian parlamentti on kaksikamarinen koostuen edustajainhuoneesta (Camera deputaţilor, 412 jäsentä) ja senaatista (Senatul, 176 jäsentä). Parlamenttiedustajat valitaan vapailla ja salaisilla vaaleilla joka neljäs vuosi. Vuoden 2012 parlamenttivaaleissa sosiaalidemokraateista (PSD), kansallisliberaaleista (PNL) ja konservatiiveista (PC) koostuva sosiaaliliberaali unioni (USL) saavutti murskavoiton, 59 prosenttia äänistä. Toiseksi eniten ääniä eli 16 prosenttia keräsi entisen päähallituspuolue PDL:n ympärille rakentunut oikeistoliittouma ARD 

Äänestysprosentti jäi 41:een, mikä oli vain hieman korkeampi kuin edellisten, vuoden 2008 parlamenttivaalien ennätysalhainen 39 prosenttia.

Politiikka on henkilökeskeistä, eikä ole ollenkaan epätavallista, että poliitikot vaihtavat puoluetta tai muodostavat yhteistyöhallituksia entisten vastustajiensa kanssa.

Romaniassa on yli 20 vähemmistökansallisuutta. Suurimmat näistä  ovat unkarilaiset 1,2 miljoonaa ja romanit. Romaniväestön huono asema iso yhteiskunnallinen ongelma. Romaneja arvioidaan olevan jopa 2,5 miljoonaa. Usein romaneilla ei ole minkäänlaisia henkilöllisyyspapereita ja he jäävät väestönlaskennan, sosiaaliturvan ja terveydenhuollon ulkopuolelle. He ovat laajamittaisen ja avoimen syrjinnän kohteena niin tiedotusvälineiden, virkamiesten kuin tavallisten kansalaistenkin taholta. Romanian EU-jäsenyyden myötä romanit ovat lähteneet hakemaan parempia elinoloja muualta Euroopasta. Suuri halu muuttaa pois maasta asettaa romanit potentiaalisiksi ihmiskaupan uhreiksi. Romanien lisäksi Romaniassa on paljon myös muita ihmisoikeusongelmia: naiskauppa, perheväkivalta, orpo- ja huostaan otettujen lasten huono kohtelu, poliisiväkivalta ja seksuaalivähemmistöjen syrjintä.
Köyhyydessä elää yli 20 prosenttia väestöstä.  Lahjonta on maassa varsin yleistä kaikilla hallinnon tasoilla. Julkisen sektorin alhaiset palkat, lainsäädännön kehittymättömyys ja raskas byrokratia ovat luoneet otollisen pohjan korruptiolle.

Romanian vientivetoinen talous on vahvasti riippuvainen maailmantalouden tilasta. 2000-luvun alun voimakkaan kasvun jälkeen talouskriisi iski Romaniaan pahasti vuonna 2009 ja toipuminen on ollut hidasta. Budjettivaje  kasvoi äkillisesti 7,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus aloitti ankaran uudistusohjelman ja mm. leikkasi muun muassa kesällä 2010 julkisen sektorin palkkoja 25 prosenttia ja korotti arvonlisäveron 19 prosentista 24 prosenttiin. Julkishallinnon säästölinjaa jatketaan yhä, minkä lisäksi heikon verotuspohjan laajentamisella ja tehostamisella pyritään ehkäisemään veronkiertoa ja saamaan aikaan lisää verotuloja.

Romania teki kaksi myös lainasopimusta Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), Euroopan komission ja Maailmanpankin kanssa vuosina 2009 ja 2011.

Romanian ylivoimaisesti tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat EU-maat. Tärkeimmät vientimaat vuonna 2012 olivat Saksa, jonka osuus kokonaisviennistä oli 18,6 prosenttia ja Italia, jonka osuus viennistä 12,1 prosenttia.

Tärkeimpiä vientituotteita ovat koneet ja laitteet, kulkuneuvot (erityisesti Renault Dacia -autot), metallurgiatuotteet sekä tekstiilit ja vaatteet. Myös maataloustuotteiden vienti on merkittävää, ja maatalous on suunnilleen yhtä suuri työllistäjä kuin teollisuus.
Romania tuottaa itse öljyvaroistaan noin 30 prosenttia ja kaasuvaroistaan noin 70 prosenttia. Siitä huolimatta Romania panostaa myös ydinvoimaan ja uusiutuviin energialähteisiin.