[[suggestion]]
Ruanda
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Kigali

Etniset ryhmät

Hutu 84 %, tutsi 15 %, twa 1 %

Kieli

Kinyarwanda (bantukieli, virallinen kieli), ranska, englanti ja swahili

Uskonto

Protestantit 58 %, katolilaiset 38 %, muslimit 2 %, muut ja uskonnottomat 2 %

Väkiluku

13 276 517 (2022)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

26 340 km2

Valuutta

Ruandan frangi

BKT per asukas

2 494 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

1. heinäkuuta

Muut maasivut

Maantiede

Ruanda on pieni Itä-Afrikan sisämaavaltio. Rajanaapureina ovat lännessä Kongon demokraattinen tasavalta, pohjoisessa Uganda, idässä Tansania ja etelässä Burundi. Ruanda on Kivujärven rannalla. Ruandaa kutsutaan tuhannen kukkulan maaksi. Koko maa sijaitsee ylängöllä. Matalimmat alueet ovat 950 metrin korkeudella merenpinnasta. Lännessä Kivujärven rannikolla on kaistale tasaista maata. Siitä itään kohoaa vuoriketju, joka kulkee pohjois-eteläsuunnassa Ruandan halki. Korkeimmat vuoret ovat Virungan vuoristossa maan luoteisosassa. Siellä on myös Ruandan korkein huippu, Karisimbi (4507 m). Mäkimaisema jatkuu Ruandan keskiosissa vuoriketjusta itään. Itä-Ruandassa on useita järviä. Kagerajoen liepeillä on kosteikkoja, soita sekä puu- ja ruohosavannia. Ruandassa on lauhkea ilmasto. Vuoristossa on viileämpää kuin Kivujärven rannalla ja idän tasamailla. Vuoden varrella on kaksi kuivaa jaksoa ja kaksi sadekautta. Ruandan länsi- ja luoteisosissa sataa enemmän kuin idässä ja kaakossa. Ilmastonmuutos näyttää vähentäneen vuosittaisten sadepäivien määrää, mutta sateet ovat tulleet rajummiksi.

Ruanda on tiheään asuttu maa. Alkuperäinen luonto on suureksi osaksi hävitetty maanviljelyn ja karjatalouden tieltä. Suojelualueilla on vielä upea eläimistö. Virungan vuoriston kansallispuistossa elää kolmasosa maailman vuorigorilloista. Siellä tavataan myös puhveleita ja kultamarakatteja. Nuyngwen sademetsässä Kivujärven eteläpuolella lähellä Burundin rajaa on simpansseja ja gueretsa-apinoita. Sademetsää voi katsella latvuskerroksen tasolle rakennetuilta riippusilloilta. Itä-Ruandan Akageran savannilla näkee norsuja, kirahveja ja seeproja. Läheisellä Ihemajärvellä on krokotiileja ja virtahepoja. 1990-luvulla Akageran suojelualueelle asutettiin Ruandaan palanneita pakolaisia. Valtaosa savannin leijonista surmattiin Ruandan sisällissodan aikana. Karjankasvattajat myrkyttivät loput. Vuonna 2015 Akageraan tuotiin Etelä-Afrikasta seitsemän leijonaa. Niiden avulla on elvytetty suojelualueen leijonakanta. Viime vuosina Akageraan on tuotu sarvikuonoja Euroopan eläintarhoista ja Etelä-Afrikasta.

Hienot monimuotoiset kansallispuistot ovat antaneet Ruandalle tilaisuuden kehittää luontomatkailua. Siitä on tullut tärkeä elinkeino. Kun matkailu järjestetään oikein, sen avulla voidaan rahoittaa luonnonsuojelua samaan aikaan kun luodaan työpaikkoja paikallisväestölle. Muuten luonto voi tuhoutua ihmisten elinkeinojen laajentuessa.

Historia

Ruandan varhaisista asukkaista on vähän tietoa. Twa-väestöön kuuluneita metsästäjiä ja keräilijöitä on luultavasti asunut alueella tuhansia vuosia sitten. Ruandan ja Burundin ylätasangoille asettui 3000 vuotta sitten urewe-kansan ryhmiä. He viljelivät durraa. He tekivät saviesineitä ja hallitsivat raudan valmistuksen. Noin tuhat vuotta sitten alueelle muutti hutuja, joista tuli valtaväestö sekä Ruandassa että Burundissa. Tutsien arvellaan tulleen Ruandaan 1300-luvulta alkaen. 1400-luvulla Ruandassa oli hutujen ja tutsien valtioita. Väestöryhmät sekoittuivat toisiinsa vuosien kuluessa. Hutut ja tutsit puhuvat samaa kieltä. 1500-luvulla Ruandan keskiosiin syntyi aiempia vahvempi kuningaskunta. Sitä hallitsivat tutsit. Kuninkaan armeijaa johtivat tutsit ja he olivat valta-asemassa myös hallinnossa. Väestön enemmistö oli hutuja. Hutut viljelivät maata. Suurin osa karjankasvattajista oli tutseja.

Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat Ruandaan 1800-luvun lopulla. 1880- ja 1890-luvuilla Saksa valloitti Burundin ja Ruandan. Siirtomaavallan aikana rahatalous valtasi alaa perinteiseltä luontaistaloudelta. Vuonna 1911 Saksa auttoi tutseja kukistamaan hutujen kapinan Pohjois-Ruandassa. Ensimmäisen maailmansodan aikana brittiläiset ja belgialaiset joukot tunkeutuivat Saksan hallitsemalle alueelle. Sodan jälkeen Belgia hallitsi Ruandaa, mutta tutsien vanha hallinto toimi yhdessä siirtomaavallan kanssa. Ruandan maanviljelijät kasvattivat maissia, kassavaa, perunoita ja kahvia. Belgian hallinto vahvisti väestöryhmien välistä erottelua. Vuonna 1959 hutujen ja tutsien kesken syntyi rajuja yhteenottoja. Hutut surmasivat kymmeniä tuhansia tutseja. Yli 300 000 tutsia pakeni Ruandasta naapurimaihin. Vuonna 1961 järjestettiin kansanäänestys siitä, tulisiko Ruandan olla kuningaskunta vai tasavalta. Tasavallan kannattajat voittivat. Ruanda itsenäistyi vuonna 1962.

Ekologinen jalanjälki

3

0,4

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Ruanda asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,4 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 1973 kenraali Juvenal Habyarimana nousi valtaan sotilaskaappauksella. Hän johti Ruandaa 1990-luvulle asti. Habyarimana kuului hutuväestöön. Vuonna 1990 tutsien aseellinen isänmaallinen rintama hyökkäsi Ruandaan Ugandasta. Sota päättyi vuonna 1993 sopimukseen, missä sovittiin väliaikaishallituksen muodostamisesta. Huhtikuussa 1994 Habyarimanaa ja Burundin presidenttiä Cyprien Ntaryamiraa kuljettanut lentokone ammuttiin alas ohjuksella ja molemmat presidentit kuolivat. Seuraavana päivänä surmattiin pääministeri Agathe Uwilingiyimana. Sitten alkoi kansanmurha. Hutujen aseryhmät tappoivat 800 000 tutsia ja maltillisia hutuja. Tutsien RPF, Ruandan isänmaallinen rintama, nousi taas aseelliseen vastarintaan ja voitti sodan. Järjestön johtaja Paul Kagame muodosti yhteishallituksen, missä Pasteur Bizimungu, hutu, toimi presidenttinä ja Kagame varapresidenttinä sekä puolustusministerinä. Lähes kaksi miljoonaa hutua pakeni maasta.

Vuonna 1996 Ruandan joukot sotivat Zairessa auttaakseen Laurent Kabilaa, josta vuonna 1997 tulikin uudelleen nimetyn maan, Kongon demokraattisen tasavallan, presidentti. Sotaan osallistui useita Afrikan valtioita. Ruandan joukot vetäytyivät Kongon demokraattisesta tasavallasta vuonna 2002. 1990-luvun lopulla suuri osa Ruandasta lähteneistä pakolaisista palasi kotimaahan. Paul Kagame on ollut Ruandan presidentti vuodesta 2000 lähtien. Vuonna 2017 hänet valittiin jälleen kerran seuraavalle kaudelle. Demokratian kehitystä seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Ruanda ei ole vapaa maa. Vuoden 2017 vaalien alla hallitus esti joitakin Kagamen kilpailijoita ryhtymästä ehdokkaiksi. Viranomaiset häiritsivät opposition vaalitilaisuuksia. Vaalien rehellisyydestä on esitetty epäilyksiä. Poliisi ja armeija tekevät mielivaltaisia pidätyksiä. Vankeja kohdellaan huonosti. YK:n lastenjärjestö UNICEF ja ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch ovat ilmaisseet huolestumisensa katulasten pahoinpitelyistä. Oikeuslaitoksella on läheinen suhde hallituspuolueeseen. Hallitus valvoo tarkasti viestimien toimintaa. 

Maailmanpankki arvioi, että vuonna 2001 77 prosenttia ruandalaisista oli köyhiä. Vuonna 2017 köyhien osuus oli pienentynyt 55 prosenttiin. Vuonna 2020 koronalama kasvatti tilapäisesti köyhyyttä. Lapsikuolleisuus ja äitiyskuolleisuus ovat vähentyneet. Vuonna 2019 äitiyskuolleisuus oli alle neljäsosa vuoden 1990 tasosta.

Inhimillisen kehityksen indeksi

10

162 av 188

Ruanda sijoittuu sijalle 162 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Ruanda on matalan tulotason maa. Maailmanpankki toteaa kuitenkin, että Ruandan talous on viime vuosina kasvanut nopeasti. Henkeä kohden laskettu kansantuote on kasvanut keskimäärin 5 prosenttia vuodessa. Vuonna 2019 Ruandan kansantalous kasvoi 10 prosenttia. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta 3,4 prosenttia. Tämä oli ensimmäinen vuosi, jolloin kansantalous pieneni vuoden 1994 jälkeen. Ruandan talous on nyt neljätoista kertaa suurempi kuin vuonna 1994. Talouskasvun veturina on ollut valtion raha. Julkisilla varoilla – ja kehitysyhteistyöllä – on parannettu tieyhteyksiä, tehostettu energian tuotantoa sekä parannettu terveydenhoitoa ja koulutusta.

Ruanda on pyrkinyt monipuolistamaan elinkeinojaan. Vuonna 2000 lähes 90 prosenttia ruandalaisista sai toimeentulon maataloudesta. Vuonna 2019 maatalouden osuus oli 62 prosenttia, teollisuus työllisti 9 prosenttia ja palvelualoilla työskenteli 29 prosenttia työvoimasta. Maatalouden tuottavuus on kasvanut, vaikka se työllistää vähemmän väkeä. Suuri osa viljelijäperheistä harjoittaa myös muita elinkeinoja maatalouden rinnalla. Ruanda on kehittänyt matkailua. Vuonna 2019 maassa kävi 1,6 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismi tuotti 636 miljoonaa dollaria.

Vuonna 2020 Ruandan viennin arvo oli 902 miljoonaa dollaria. Tuonnin arvo oli 1,4 miljardia dollaria. Tärkein vientituote oli kulta. Sen osuus oli 71 prosenttia koko viennin arvosta. Muita tuotteita olivat tina ja muut malmit 8 %, kahvi 7 % ja tee 6 %. Yhdistyneet arabiemiirikunnat osti kaksi kolmasosaa Ruandan viennistä. Muita vientimaita olivat Turkki, Kiina, Yhdysvallat ja Pakistan. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Kenia, Intia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Etelä-Afrikka ja Saksa. Vuonna 2021 ulkomailla asuvat ruandalaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 246 miljoonaa dollaria.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Ruanda koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

13 600 466

Ihmistä maassa Ruanda

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 6

3,7

lasta per nainen maassa Ruanda

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41

41

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Ruanda

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

1

2 494

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Ruanda

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

1 2 3 5 5
6 7 8 9 10

4

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Ruanda

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

0

0,1

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Ruanda

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 7 10

8,7

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Ruanda

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1,2

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Ruanda

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 3 9 10

7,32

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Ruanda

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7

6,9

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Ruanda

Tasa-arvo

Työ