[[suggestion]]
Ruotsi
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Tukholma

Etniset ryhmät

Ruotsalaisia 80 %, syyrialaisia 2 %, irakilaisia 1 %, suomalaisia 1 %, muita 15 %

Kieli

Ruotsi, lisäksi virallisia vähemmistökieliä (saamen kielet, jiddiš, suomi, romani ja meänkieli)

Uskonto

Luterilaisia 58 %, muita 9 %, ei uskontoa tai määrittelemätön 33 % (2019, arvio)

Väkiluku

10 160 159 (2021)

Valtiomuoto

Kuningaskunta

Pinta-ala

338 472 km2

Valuutta

Ruotsin kruunu (SEK)

BKT per asukas

59 324 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

6. kesäkuuta

Muut maasivut

Maantiede

Ruotsi sijaitsee Suomesta länteen Pohjanlahden takana. Sen rajanaapureita ovat idässä Suomi ja lännessä ja pohjoisessa Norja. Ruotsilla ei ole maarajaa Tanskan kanssa, mutta maiden välisen kapean salmen yli on rakennettu siltoja tie- ja raideliikenteelle. Ruotsilla on rantaviivaa sekä Itä- että Pohjanmerellä. Ruotsi on kaikista suurin Pohjoismaa: lähes puolitoista kertaa Suomen kokoinen. Kokoonsa suhteutettuna se on kuitenkin yksi Euroopan harvimmin asutuista maista. Suurin osa ruotsalaisista asuu maan eteläisillä rannikkoalueilla.

Ruotsin ilmastoon vaikuttaa Atlantilta lämmintä ilmaa tuova Golfvirta ja Skandi-vuoriston suoja kosteilta merituulilta. Ruotsi on pitkä maa, joten se jakautuu ilmastollisesti eri vyöhykkeisiin. Etelärannikolla vallitsee lauhkea meri-ilmasto, jonka runsaat sateet tulevat talvisinkin enimmäkseen vetenä. Pohjoisosissa ja sisämaassa on puolestaan subarktinen mannerilmasto, eli talvet ovat kylmiä ja sateita esiintyy eteläosia vähemmän. Yli puolet Ruotsista on metsän peitossa, joka koostuu etelän rannikkoseutujen lehtimetsiä lukuun ottamatta enimmäkseen havupuista. Ruotsin länsiraja koostuu lähes kokonaan Skandien vuoristosta, johon maan korkein huippu, Kebnekaise, kuuluu. Ruotsissa on Suomen tavoin runsaasti järviä ja saaristoa, ja maan suurin järvi, Vänern, on pinta-alaltaan lähes 6 000 neliökilometriä. Muita suuria järviä ovat Vättern ja Mälaren. Ruotsille kuuluu myös suuria saaria, kuten Gotlanti.

Ruotsin luonto on pääosin puhdasta, kuten Suomessakin, mutta maatalouden päästöjen vuoksi Etelä-Ruotsin vesistöt kärsivät korkeista typpipäästöistä. Itämeressä ja Tanskan salmissa on runsaasti saastekuormitusta.

Historia

Ruotsi asutettiin vakituisesti jääkausien loppuvaiheessa. 700-luvulta lähtien Ruotsia ja muuta Skandinaviaa asuttivat viikingit, jotka kävivät kauppaa ja sotivat ympäri Eurooppaa. Kristinusko saapui Ruotsiin 1000-luvulla, ja ruotsalaisten ”ristiretket” levittivät sen myös Suomeen ottaen alueen hiljalleen hallintaansa. Vuodesta 1397 Ruotsista tuli osa Kalmarin unionia eli valtioliittoa Tanskan ja Norjan kanssa. Ruotsi erosi unionista sata vuotta myöhemmin Kustaa Vaasan johdolla, ja Kustaasta tuli Ruotsin kuningas. Ruotsista tuli sotamenestyksen myötä 1600-luvulla suurvalta, ja se hallitsi Suomen lisäksi alueita nykyisestä Tanskasta, Virosta, Latviasta ja Pohjois-Saksasta. Ruotsi menetti sodissa valtaansa ja alueitaan, viimeisimpänä 1800-luvun alussa Suomen. Norja tosin kuului Ruotsin kruunun alle vielä vuoteen 1905 asti.

Ruotsi ei osallistunut kumpaankaan maailmansotaan sotivana osapuolena, joten se säästyi sotien hävitykseltä. Täysin puolueeton se ei kuitenkaan ollut, vaan kävi kauppaa Saksan kanssa molemmissa sodissa. Ensimmäisen maailmansodan runtelema Eurooppa tarvitsi kipeästi paperia ja terästä sodan jälkeen, ja Ruotsi rikastui kaupankäynnillä. Ruotsista tuli maailmansotien välisenä aikana teollisuusmaa.

Ruotsin politiikka demokratisoitui jo 1900-luvun alussa. Naiset saivat äänioikeuden vuonna 1921 – ensimmäisten joukossa koko maailmassa. Sosiaalidemokraatit olivat vallankahvassa vuosina 1946–1976 ja rakensi maasta päättäväisesti hyvinvointivaltiota. Maahan perustettiin lisää korkeakouluja, julkinen terveydenhuolto ja luotiin sosiaalietuuksia kuten eläkkeitä ja lapsilisiä. 1970-luvulta lähtien Ruotsia ovat hallinneet joko sosiaalidemokraatit tai maltillinen oikeistopuolue kokoomus. Pääministeri Olof Palmen murha järkytti Ruotsia vuonna 1986, eikä surmaajasta ole vieläkään selvyyttä.

Ulkopoliittisesti Ruotsi pysyi puolueettomana sekä maailmansotien ajan että niiden jälkeen: se sai vain vähän Marshall-apua, ei osallistunut aktiivisesti kylmän sodan kriiseihin ja kieltäytyi liittymästä Euroopan yhdentymiskehitykseen Neuvostoliiton romahtamiseen asti. Puolueettomuuslinjastaan poiketen Ruotsi on tehnyt aina tiivistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Ruotsi liittyi Euroopan Unioniin yhdessä Suomen kanssa 1995.

Ekologinen jalanjälki

1 2 3 5

3,6

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Ruotsi asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 3,6 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Ruotsi on monarkia, eli maata hallitsee kuningas Kaarle XVI Kustaa – tosin pelkästään symbolisesti, sillä monarkilla ei ole lainkaan käytännön valtaa. Lainsäädäntövaltaa käyttää 349-jäseninen parlamentti (Riksdagen). Lisäksi alue- ja kunnallishallinnoilla on päätäntävaltaa esimerkiksi terveydenhuollon ja paikallisliikenteen järjestämisestä. Ruotsissa järjestetään neljän vuoden välein yleisvaalit, joissa äänestetään yhtä aikaa niin parlamentista, aluevaltuustojen ja kunnanvaltuustojen edustajista.

Ruotsissa on samankaltainen puoluejärjestelmä kuin Suomessa: vaalit voittanut puolue koostaa koalitiohallituksen haluamiensa kumppanien kanssa. Ruotsin kaksi suurinta puoluetta ovat historiallisesti olleet kokoomus ja sosiaalidemokraatit, ja Ruotsin kaikki pääministerit ovat edustaneet jompaakumpaa. 2010-luvulla puoluekenttä on pirstaloitunut, kun ympäristöpuolue ja oikeistopopulistinen Ruotsidemokraatit ovat saaneet jalansijaa parlamentissa. Ruotsissa on esiintynyt 2000-luvulla blokkipolitiikkaa, eli samat puolueet (joko oikeistoa tai vasemmistoa edustavat) ovat liittoutuneet keskenään joka vaaleissa. Vuodesta 2014 Ruotsissa on ollut vähemmistöhallituksia, sillä sekä vasemmisto- että oikeistopuolueet ovat olleet haluttomia särkemään totuttuja blokkeja tai ottamaan Ruotsidemokraatteja hallituskumppaniksi. Vähemmistöhallituksen on tehtävä yhteistyötä oppositiopuolueiden kanssa, jotta hallituksen päätökset menevät läpi parlamentissa.

Ruotsi pysyi kansainvälisessä politiikassa pitkään puolueettomana, vaikka se käytännössä tekikin paljon yhteistyötä Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen kanssa. Ruotsi on EU:n jäsen, mutta ei kuulu unionin rahaliittoon. Ruotsin sotilaallinen puolueettomuus päättyi, kun maa haki keväällä 2022 sotilasliitto Naton jäsenyyttä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.  

Ihmisten välinen tasa-arvo on ruotsalaisille hyvin tärkeää, mikä näkyy maan sosiaaliturvassa, terveydenhuollossa ja koulutusjärjestelmässä. Lapsiperheitä tuetaan rahallisesti, joustavilla vanhempainvapailla ja laadukkaalla päivähoidolla. Sukupuolten välinen tasa-arvo on maailman huippua, ja hallitus pyrkii vähentämään rasismia ja syrjintää järjestelmällisesti – tosin tekemistä riittää vielä. Yksi maan suurimmista ongelmakohdista on maahanmuuttajien epäonnistunut kotiuttaminen, joka on johtanut eriarvoisuuteen ja työttömyyteen. Maassa esiintyy jengiväkivaltaa, ja ampuma-aserikosten määrä on jyrkässä nousussa. Myös viharikoksia tehdään entistä enemmän, ja erityisesti juutalais- ja muslimivähemmistöt pelkäävät rasistista väkivaltaa. 

Inhimillisen kehityksen indeksi

18

6 av 188

Ruotsi sijoittuu sijalle 6 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Ruotsi on yksi Euroopan vauraimpia ja vakaimpia talouksia. Sen talous on ollut pitkään ylijäämäinen, ja valtionvelkaa on vähän verrattuna muihin Euroopan maihin. Ruotsi on EU-jäsenyydestä huolimatta pitänyt kruunun valuuttanaan, jotta voisi tehdä itsenäisiä talouspoliittisia päätöksiä. Ruotsissa on korkea veroaste, mutta myös kattava sosiaaliturvajärjestelmä ja erinomainen julkinen terveydenhuolto. Työttömyysaste on matala (7,6 % vuonna 2022).

Perinteisesti Ruotsin suurimpia tulonlähteitä ovat olleet metsä- ja metalliteollisuus, joiden parissa työskentelee edelleen paljon ruotsalaisia. Teollisuus kattaa edelleen 33 prosenttia Ruotsin bruttokansantuotteesta, ja maasta viedään etenkin autoja ja koneita, rautaa ja terästä, paperiteollisuuden tuotteita ja elektroniikkaa. Ruotsalaisia tuotteita viedään esimerkiksi muihin Pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Monet ruotsalaiset suuryritykset ovat tunnettuja ympäri maailmaa, kuten Ikea, H&M, Volvo ja Ericsson. Suuri enemmistö (86 %) ruotsalaisista työskentelee kuitenkin palvelualoilla.

Ruotsin hiilijalanjälki asukasta kohden on Euroopan matalimpia: alle neljä tonnia (2020). Suurin osa Ruotsin käyttämästä sähköstä on peräisin maan lukuisten jokien tuottamasta vesivoimasta ja ydinvoimasta, ja rakennukset lämpiävät joko kaukolämmöllä tai lämpöpumpuilla. Valtio tarjoaa kattavia tukia uusiutuvaan energiaan siirtymiseen.

Ruotsissa ei ole pulaa työstä, vaan tekijöistä. Nuorten ja maahanmuuttajien syrjäytyminen työelämästä ja yhteiskunnasta on suuri haaste. Myös asuntojen hinnat ovat kohonneet monien ruotsalaisten ulottumattomiin, ja asunnon löytäminen on vaikeaa suurissa kaupungeissa.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Ruotsi koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

10 218 972

Ihmistä maassa Ruotsi

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 7

1,8

lasta per nainen maassa Ruotsi

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3

3

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Ruotsi

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

15

59 324

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Ruotsi

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 3

3,4

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Ruotsi

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,0

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Ruotsi

Koulutus

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13 14

13,9

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Ruotsi

Tasa-arvo

Työ