[[suggestion]]
Saint Vincent ja Grenadiinit
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Kingstown

Etniset ryhmät

Afrikkalaisperäiset 71 %, monietniset 23 %, alkuperäisväestö 3 %, muut 3 % (2012)

Kieli

Englanti, Vincentin kreolienglanti, paikallinen kreoliranska

Uskonto

Protestantit 75 %, katolilaiset 6 %, muut (rastafarit, Jehovan todistajat) ja uskonnottomat 19 %

Väkiluku

111 269 (2022)

Valtiomuoto

Parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia (Iso-Britannian hallitsija on muodollinen valtionpäämies)

Pinta-ala

389 km2

Valuutta

Itä-Karibian dollari

BKT per asukas

14 021 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

27. lokakuuta

Muut maasivut

Maantiede

Saint Vincent ja Grenadiinit on Karibian saarivaltio Pienten-Antillien eteläpäässä, Saint Lucian ja Grenadan välissä. Saint Vincentin lisäksi maahan kuuluu 30 pienempää saarta Grenadiinien saariston pohjoisosasta. Saint Vincentin saaren keskellä on pohjois- eteläsuuntainen vuorijono. Soufrieren tulivuori kohoaa 1234 metriä merenpinnan yläpuolelle. Vuorten rinteillä ja laaksoissa kasvaa laakeri- ja poutapuita, vinolehtiä sekä monia paikallisia lehtipuulajeja, joita tavataan vain Pienillä-Antilleilla. Metsissä elää Saint Vincentin papukaijoja, viheltäjäkerttuja, peukaloisia ja piispakolibreja. Vuoden 2021 huhtikuussa Soufrieren purkaus peitti Saint Vincentin tuhkaan. Kraatteri jyrähteli räjähdyksistä. Savupylvään korkeus oli yli kuusi kilometriä. Lentoliikenne keskeytettiin. Varustamot lähettivät risteilyaluksia kuljettamaan ihmisiä turvaan.

Monet Saint Vincentin rannoista ovat mustia vanhasta laavahiekasta. Grenadiinien pienillä matalilla saarilla on vaaleahiekkaisia palmurantoja. Saarten ympärillä on koralliriuttoja. Korallien liepeillä ui papukaija- ja perhokaloja, merihevosia, mustekaloja, huulikaloja, putkimaisia trumpettikaloja ja suuria kilpikonnia. Veneilijät voivat katsella pallopäävalaita ja delfiinejä. Grenadiinien yksityissaaret ovat varakkaimpien matkailijoiden piilolomakohteita. Saint Vincent ja Grenadiineilla on lämmin ja kostea ilmasto. Rannikoilla sataa vähemmän kuin vuorten rinteillä. Sadekausi alkaa kesäkuussa ja jatkuu vuoden loppuun. Syksyisin alueella esiintyy rajumyrskyjä. Ilmastonmuutoksen seuraukset huolestuttavat saarelaisia. Kuivuudet ovat pakottaneet vähentämään vedenkulutusta. Meren pinnan kohoaminen syövyttää hiekkarantoja. Rantavesiin on tullut isoja levälauttoja. Veden lämpeneminen ja likaantuminen tappavat koralleja. Valtaosa Saint Vincentin ja Grenadiinien asukkaista elää saarten rannikoilla.

Historia

Pienten-Antillien varhaisasukkaat asettuivat saarille yli 5000 vuotta sitten. He olivat tainokansoihin kuuluneita kalastajia, metsästäjiä ja keräilijöitä. Heidän jälkeensä tulivat arawakit, jotka kasvattivat maissia, bataatteja ja tupakkaa. Layoussa Saint Vincentin saaren länsirannikolla on 1500 vuotta vanhoja arawakien kivikaiverruksia. 1200-luvulla karibit syrjäyttivät arawakit. 1600-luvulla saarille tuli Barbadokselta paenneita ja haaksirikkoutuneita afrikkalaisia orjia. He sulautuivat karibiväestöön. Heitä ja heidän jälkeläisiään on kutsuttu garifunoiksi. Karibit ja garifunat torjuivat pitkään brittiläisten ja ranskalaisten yritykset perustaa siirtokuntia Saint Vincentin ja Grenadiinien saarille. 1700-luvulla Ranska ja Iso-Britannia kilpailivat saarten hallinnasta. Vuonna 1719 ranskalaiset perustivat Barrouallien kaupungin Saint Vincentin länsirannikolle. Sokeriruoko-, tupakka-, puuvilla-, kaakao- ja kahviviljelmille tuotiin työvoimaksi afrikkalaisia orjia.

1760-luvulla Iso-Britannia valtasi saaret. Vuonna 1812 Soufrieren tulivuori purkautui aiheuttaen suuria tuhoja. Orjuus lakkautettiin vuonna 1834. Saint Vincent ja Grenadiineille värvättiin palkkatyövoimaa Intiasta sekä Portugalin Madeiralta. Saarten päävientituotteen sokerin hinta laski kansainvälisillä markkinoilla, kun kilpailu kasvoi ja sokerijuurikkaan viljely lisääntyi Euroopassa. Saint Vincent ja Grenadiinien talous horjui. Vuonna 1898 hirmumyrsky runteli saaria ja vuonna 1902 uusi tulivuorenpurkaus surmasi lähes 2000 ihmistä. Sokerin sijasta alettiin kasvattaa puuvillaa sekä nuolijuurta, jonka mukuloista saadaan tärkkelyspitoista jauhoa. Sitä käytetään ruoan valmistuksessa sakeuttamis- ja hyytelöintiaineena. Puuvilla ja nuolijuuri olivat saarten rahakasveja 1950-luvulle asti. Sen jälkeen banaaneista tuli tärkein tuote. Saint Vincent ja Grenadiinit itsenäistyi vuonna 1979. Maa pysyi brittiläisen kansainyhteisön jäsenenä.

Ekologinen jalanjälki

Ei tilastoja saatavilla

0,0

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Saint Vincent ja Grenadiinit asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,0 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2021 Soufrieren tulivuoren purkaus tuprutti ilmaan puoli miljoonaa tonnia tuhkaa. 20 000 ihmistä pakeni turvallisemmille alueille. Tuhkapilvi ulottui 180 kilometrin päähän Barbadokselle. Saint Vincent ja Grenadiineilla Soufrieren purkaus tuhosi rakennuksia, teitä ja viljelyksiä 300 miljoonan dollarin arvosta. Se on yli kolme kertaa enemmän kuin mitä koko matkailuelinkeino tuotti kansantalouteen vuonna 2020. Tulivuorituho katkaisi Saint Vincent ja Grenadiinien elpymisen koronalamasta.

Vuonna 2020 Ralph Gonsalvesin johtama Työväen yhtenäisyyspuolue ULP voitti parlamenttivaalit ja Gonsalves nimitettiin pääministeriksi viidennelle kaudelle. Hän on ollut Saint Vincent ja Grenadiinien pääministeri vuodesta 2001 lähtien. ULP on maltillinen vasemmistopuolue. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Saint Vincent ja Grenadiinit on vapaa maa. Vaalit ovat rehelliset ja uskottavat. Erilaiset poliittiset suuntaukset toimivat vapaasti.

Vuonna 2019 tehdyssä mielipidemittauksessa 62 prosenttia saarelaisista piti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa vakavana ongelmana. Naisten häirintä työpaikoilla on yleistä. Vuonna 2022 Saint Vincent ja Grenadiinien koululaiset aloittivat kampanjan naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.

Koronapandemia ja heikentynyt talous ovat viime aikoina kiristäneet Saint Vincent ja Grenadiinien yhteiskunnallista ilmapiiriä. Saarilla on ollut mielenosoituksia työttömyyttä ja julkisten alojen pakollisia koronarokotuksia vastaan. Opettajien ammattiliitto on ollut yksi mielenosoitusten järjestäjistä. Vuonna 2021 pääministeri Gonsalves haavoittui, kun häntä heitettiin kivellä päähän sairaanhoitajien ja poliisien liittojen järjestämässä mielenosoituksessa.

Inhimillisen kehityksen indeksi

15

87 av 188

Saint Vincent ja Grenadiinit sijoittuu sijalle 87 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Saint Vincent ja Grenadiinit ylemmän keskitulotason maaksi. Saarten tärkein elinkeino on matkailu. Vuonna 2019 saarilla kävi 392 000 ulkomaista matkailijaa ja turismi tuotti 255 miljoonaa dollaria (USD). Turisteista 250 000 oli risteilyalusten matkustajia. Vuonna 2020 koronapandemia vähensi turismia ja matkailutulot olivat vain 85 miljoonaa dollaria. Vuonna 2019 vain 10 prosenttia saarelaisista sai toimeentulonsa maataloudesta. Teollisuuden tehtävissä työskenteli 20 prosenttia työvoimasta ja palvelualojen osuus oli 70 prosenttia.

Vuonna 2020 Saint Vincent ja Grenadiinien viennin arvo oli 88 miljoonaa dollaria. Tuonnin arvo oli 183 miljoonaa dollaria. Tärkein vientituote oli maakaasu. Sen osuus oli 62 prosenttia viennin arvosta. Muita vientituotteita olivat veneet ja laivat 11 %, kalastuksen tuotteet 6 % (tuore- ja pakastekala, kotilot), keräilypostimerkit 6 % ja vehnäjauho 3 %. Suurimpia vientimaita olivat Jordania, Barbados, Yhdysvallat, Sveitsi ja Kreikka. Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat, Turkki, Iso-Britannia, Barbados ja Tanska. Vuonna 2020 ulkomailla asuvat saarelaiset lähettivät kotimaahan 61 miljoonaa dollaria.   

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Saint Vincent ja Grenadiinit koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

111 552

Ihmistä maassa Saint Vincent ja Grenadiinit

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 7

1,8

lasta per nainen maassa Saint Vincent ja Grenadiinit

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14

14

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Saint Vincent ja Grenadiinit

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

4

14 021

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Saint Vincent ja Grenadiinit

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

6 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Saint Vincent ja Grenadiinit

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3

2,4

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Saint Vincent ja Grenadiinit

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,9

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Saint Vincent ja Grenadiinit

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

Ei tilastoja saatavilla
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Saint Vincent ja Grenadiinit

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 6

9,56

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Saint Vincent ja Grenadiinit

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12

12,3

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Saint Vincent ja Grenadiinit

Työ