[[suggestion]]
Saksa
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Berliini

Etniset ryhmät

Saksalaisia 83%, turkkilaisia 2%, puolalaisia 1%, syyrialaisia 1%, romanialaisia 1%, muita 9%

Kieli

Saksa (virallinen), tanska, friisi, sorbi ja romani virallisia vähemmistökieliä

Uskonto

Roomalaiskatolisia 27%, protestantteja 24%, muslimeita 4%, muita 5%, ei uskontoa 41%

Väkiluku

83 900 471 (2021)

Valtiomuoto

Liittotasavalta

Pinta-ala

357 580 km2

Valuutta

Euro (EUR)

BKT per asukas

63 150 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

24.8.

Muut maasivut

Maantiede

Saksa on pinta-alaltaan ja väkiluvultaan Euroopan unionin suurin jäsenvaltio. Hieman neliötä muodoltaan muistuttava Saksa ulottuu pohjois–etelä-suunnassa Alpeilta Pohjanmerelle ja Itämerelle. Saksan yhdeksän rajanaapuria ovat lännessä Hollanti, Belgia, Luxemburg ja Ranska, etelässä Sveitsi ja Itävalta, idässä Puola ja Tšekki ja pohjoisessa Tanska. Saksassa on neljä miljoonakaupunkia: pääkaupunki Berliini, Hampuri, München ja Köln.

Suureen Saksaan mahtuu hyvin monenlaista maisemaa: Alppien rosoisia huippuja, pohjoisen alavia peltoja, hedelmällisiä jokilaaksoja ja metsäisiä kukkuloita. Alppien lisäksi Saksasta löytyy useita matalampia vuorialueita, kuten Schwarzwald, Erzgebirge ja Harz. Saksan halki virtaa monta suurta jokea, ja Euroopan pisin joki, Tonava, saa alkunsa maan lounasosien Schwarzwaldista. Joilla on ollut historiallisesti valtava merkitys eurooppalaiselle kaupankäynnille ja Saksan vaurastumiselle. Nykyisin puolet Saksan pinta-alasta on valjastettu maatalouden käyttöön, ja metsää on vain kolmannes maa-alasta.

Ilmasto vaihtelee pohjoisen lauhkeasta rannikkoilmastosta maan eteläosien Keski-Euroopalle tyypilliseen sisämaailmastoon. Pääkaupunki Berliinin lämpötila on kylmimpinä talvikuukausina asteen tai pari pakkasen puolella, kun taas heinäkuussa elohopea kohoaa päivän lämpimämpänä hetkenä noin 25 asteeseen. Lämpötilat vaihtelevat eniten Alpeilla, joita peittää talvisin paksu lumivaippa.

Ympäristö on joutunut maksamaan Saksan teollistumisesta kovan hinnan: raskas teollisuus on aiheuttanut happosateita ja maaperän saastumista. Etenkin entisen Itä-Saksan alueella on paljon saasteita vesistöissä ja maaperässä, sillä sosialistimaassa ei ollut juuri ympäristönsuojeluun tähtäävää lainsäädäntöä. Tilannetta on pyritty korjaamaan, ja esimerkiksi Saksin osavaltiossa entisistä hiilikaivoksista on tehty järviä virkistyskäyttöön.

Historia

Ensimmäinen yhtenäinen valtakunta nykyisen Saksan alueella oli frankkiheimon perustama, ja se ulottui suurimmillaan Kaarle Suuren aikana 800-luvulla Ranskan, Pohjois-Italian ja Saksan alueelle. 900-luvulla Saksan alueelta alkoi muodostui Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, joka oli korskeasta nimestään huolimatta yksittäisistä ruhtinaskunnista koostuva hajanainen liitto, jota yritti hallita keisari Wienistä käsin. Napoleonin sodat hajottivat keisarikunnan, jonka raunioilla syntyi joukko pieniä, keskenään liittoutuvia saksalaisvaltioita. Nyky-Saksan esiaste syntyi, kun nämä pikkuvaltiot yhdistyivät vuonna 1871 Saksan keisarikunnaksi. ”Rautakansleri” Otto von Bismarckin Saksa kohosi Britannian ohella Euroopan johtavaksi talousmahdiksi ja teollisuusjätiksi, ja se valloitti joitakin siirtomaita Afrikasta osana suurvaltakilpailua.

Saksa taisteli ensimmäisessä maailmasodassa keskusvaltojen leirissä, joka hävisi sodan. Seuranneessa Versailles’n rauhassa Saksa julistettiin syylliseksi sotaan, ja se joutui luopumaan suurista maa-alueista ja maksamaan mittavat sotakorvaukset voittajamaille. Saksasta tuli rauhan myötä tasavalta, jonka orastavaa demokratiaa kampittivat jätti-inflaatio ja poliittinen epävakaus. Vuonna 1932 Adolf Hitlerin johtama kansallissosialistinen puolue voitti valtiopäivävaalit, ja Hitler nousi valtakunnankansleriksi. Hitler keskitti kaiken vallan itselleen, muut puolueet kiellettiin, ja juutalaisia alettiin vainota.

Natsi-Saksa aloitti toisen maailmansodan 1939 miehittämällä Puolan. Kansallissosialistit surmasivat sodan aikana kuusi miljoonaa juutalaista ja satojatuhansia muiden vähemmistöjen edustajia, kuten romaneja. Sota kesti vuoteen 1945 asti, jolloin Saksan joukot antautuivat ehdoitta. Voittajavaltiot ja Ranska jakoivat Saksan neljään osaan: Yhdysvaltojen, Ranskan ja Britannian vyöhykkeistä muodostui Länsi-Saksan valtio, kun taas Neuvostoliiton miehittämästä vyöhykkeestä tuli Itä-Saksa. Maat ajautuivat kylmän sodan aikana täysin eristyksiin toisistaan, kun demokraattinen Länsi-Saksa suuntautui länteen ja sosialistisesta Itä-Saksasta kehkeytyi Neuvostoliiton satelliittivaltio. Muun maan tavoin myös entinen pääkaupunki Berliini jaettiin vyöhykkeisiin, ja Länsi-Saksalle kuuluneita vyöhykkeitä huollettiin ilmasillan kautta, sillä Berliini oli muuten Itä-Saksan ympäröimä.

Neuvostoliiton romahdus innoitti Itä-Saksaa irtautumaan sosialistivallasta, ja Saksat yhdistyivät jälleen vuonna 1990. Länsi-Saksa oli kuulunut jo aiemmin nykyisen EU:n edeltäjään Euroopan yhteisöön ja Natoon, ja yhdistymisen jälkeen myös itäosat liittyivät luonnollisesti molempiin. Vanha kahtiajako näkyy maassa edelleen itäisten osavaltioiden korkeana työttömyytenä, matalina palkkoina ja ympäristöongelmina. Nyky-Saksa on käsitellyt natsimenneisyyttään kouluttamalla väestöään holokaustin ja sodan hirmuteoista, jotta historia ei koskaan toistaisi itseään.

Ekologinen jalanjälki

1 2 7

2,8

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Saksa asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 2,8 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Saksa on 16 osavaltiosta koostuvan liittotasavalta. Kullakin osavaltiolla on oma hallitus, omat viranomaiset ja lainsäädäntövalta joillakin alueilla, kuten koulutusasioissa. Valtiotasolla päätetään esimerkiksi puolustus- ja ulkopolitiikasta. Saksan muodollinen johtaja on liittopresidentti, mutta todellista valtaa pitää hallitusta johtava liittokansleri. Maan parlamentti on kaksikamarinen: ylin lainsäädäntövalta on liittopäivillä (Bundestag), ja liittoneuvosto (Bundesrat) koostuu osavaltioiden edustajista. Liittopäivävaalit pidetään neljän vuoden välein, ja parlamenttiin päästäkseen puolueen on ylitettävä viiden prosentin äänikynnys.

Jälleenyhdistymisestä lähtien Saksan politiikka on ollut sangen vakaata: CDUN:n Angela Merkel toimi liittokanslerina yhtäjaksoisesti 16 vuoden ajan vuosina 2005–2021. Valta on vaihdellut perinteisesti kahden suurimman puolueen, kristillisdemokraattisen CDU/CSU:n ja sosiaalidemokraattisen SPD:n kesken. Muita merkittäviä puolueita ovat esimerkiksi liberaali FDP, oikeistopopulistinen AfD, vasemmisto (Die Linke) ja vihreät (Die Grüne). Maan puoluekenttä on murroksessa muiden EU-maiden tapaan: vihreiden ja äärioikeiston kannatus on nousussa ja perinteisten puolueiden laskussa. Vuoden 2021 liittopäivät voitti Olaf Scholzin luotsaama SPD, joka muodosti hallituskoalition Vihreiden ja FDP:n kanssa.

Entinen kahtiajako itään ja länteen näkyy edelleen yhteiskunnassa: vauraammassa lännessä on korkeampi palkkataso ja enemmän töitä. Toisaalta itäisten osavaltioiden naiset ovat läntisiä sisariaan useammin töissä, ja sukupuolten välinen palkkaero on pienempi. Poliittisesti lännessä on enemmän Vihreiden äänestäjiä, kun taas idässä oikeistopopulistinen AfD kerää runsaasti ääniä. Sen maahanmuuttovastainen sanoma uppoaa hyvin kansanosaan, joka kokee tulleensa valtiovallan hylkäämäksi töiden ja palveluiden puutteessa. Viime vuosina Saksan päivänpolitiikan tärkeitä aiheita ovat olleet esimerkiksi maahanmuutto ja maahanmuuttajataustaisten saksalaisten kokema rasismi, ilmastopolitiikka ja liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin kohentaminen.

EU:n suurimpana maana ja talousmahtina Saksa on tärkeä pelaaja myös kansainvälisillä areenoilla. Sen edeltäjä liittyi Euroopan yhteisöön ja Natoon jo vuosikymmeniä sitten. Nyky-Saksalla on EU:ssa paljon vaikutusvaltaa, ja Saksan ja sen läheisimmän suurmaakumppani Ranskan linjaukset vaikuttavat EU-politiikkaan valtavasti. Monet saksalaispoliitikot ovat työskennelleet EU:n huippuviroissa; CDU:n Ursula van der Leyen on toiminut Euroopan komission puheenjohtajana vuodesta 2019 lähtien. Saksalla on perinteisesti ollut läheiset suhteet Yhdysvaltoihin sekä poliittisesti että taloudellisesti.

Inhimillisen kehityksen indeksi

18

8 / 188

Saksa sijoittuu sijalle 8 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

EU:n ”talousveturi” Saksa on unionin suurin ja maailman viidenneksi suurin talous. Vahvan talouden taustalla on teollistumiskehitys, joka alkoi jo 1800-luvulla ja on jatkunut näihin päiviin asti. Vaikka teollisuuden parissa puurtaa enää neljännes työssäkäyvistä, maa on edelleen yksi johtavista kodinkoneiden ja ajoneuvojen tuottajamaista. Saksalainen työvoima on korkeasti koulutettua, ja työttömyyttä on maassa vähän. Saksalaiset suuryritykset, kuten autovalmistajat, ovat siirtäneet viime vuosina tuotantoa matalamman palkkatason maihin Itä-Euroopassa. Saksan kauppatase on reilusti ylijäämäinen, ja Saksa on maailman suurimpia vientitalouksia. Tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat Yhdysvallat sekä muut suuret EU-maat, kuten Ranska ja Italia. Monet suuret saksalaisyritykset ovat suomalaisillekin hyvin tuttuja, kuten Volkswagen, Siemens ja Adidas. Saksan taloudellinen menestys johtuu paitsi korkeasta teknologiaosaamisesta, mutta myös kookkaista sisämarkkinoista. Maan 84 miljoonaa asukasta pitävät talouden rattaat pyörimässä myös viennin hidastuessa.

Maatalous tuottaa vain alle prosentin Saksan bruttokansantuotteesta, mutta sitä harjoitetaan ympäri maata kuitenkin monipuolisesti; saksalaistilat tuottavat viljaa, hedelmiä, vihanneksia ja viiniä. Metsätalouttakin maassa esiintyy, mutta sitä vaikeuttavat kuusten tuholaiset ja kilpailu pohjoismaisen puutavaran kanssa.

Automaana tunnetun Saksan tieverkosto on maailman huippua, ja kuuluisissa Autobahneilla saa hurjastella edelleen niin lujaa kuin huvittaa. Tietoliikenne puolestaan takkuilee, ja Saksan internet-yhteydet ovat Euroopan hitaimpia.

Ympäristöystävällisestä maineestaan huolimatta Saksan energiajärjestelmä nojaa edelleen hyvin vahvasti fossiilisiin energianlähteisiin. Saksa tuotti ennen itse paljon kivihiiltä, mutta nykyisin suurin osa sen tarvitsemasta öljystä ja maakaasusta tuodaan Venäjältä. Maan riippuvuus venäläisistä polttoaineista saattaa johtaa jopa taantumaan, kun Venäjän hyökättyä Ukrainaan keväällä 2022 Saksan on irtauduttava venäläisestä energiasta. Ydinvoimaa vastustetaan Saksassa vankasti Tšernobylin ja Fukushiman ydinonnettomuuksien vuoksi, ja maan oli tarkoitus luopua ydinvoimasta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvaa energiaa, kuten aurinko- ja tuulivoimaa, rakennetaan vuosi vuodelta enemmän, mutta sen osuus kaikesta maan energiankulutuksesta oli vuonna 2021 vajaat 20%.

Kartat

Tilastot

Maan Saksa tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

83 294 633

Ihmistä maassa Saksa

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 4

1,5

lasta per nainen maassa Saksa

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4

4

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Saksa

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

16

63 150

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Saksa

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Saksa

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 2

7,3

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Saksa

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 7

9,7

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Saksa

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,0

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Saksa

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Saksa

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13

13,3

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Saksa

Tasa-arvo

Työ