Salomonsaaret
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Honiara
-
Etniset ryhmät
- Melanesialaiset 94,5 %, polynesialaiset 3 %, mikronesialaiset 1,2 %, muut 1,1 %, määrittelemättömät 0,2 % (1999)
-
Kieli
- Melanesian pidgin (lingua franca suurimmalla osalla saarea), englanti (virallinen, mutta vain puhuttu vain 1-2 % väestöstä), 120 alkuperäiskieltä
-
Uskonto
- Prostestantit 73,7 %, katoliset 19 %, muut kristityt 4,4 %, muut 2,4 %, määrittelemättömät 0,3 %, uskonnottomat 0,2 % (1999)
-
Väkiluku
- 610 000
-
Valtiomuoto
- Parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia
-
BKT per asukas
- 2 656 Ostovoimapariteetti $
-
Muut maasivut
Maantiede
Salomonsaaret muodostuu kahdeksasta suuresta tuliperäisestä saaresta. Kaikkiaan maahan kuuluu yli 990 saarta, joista monet ovat vain pieniä korallisaaria ja atolliriuttoja. Suurin saari on nimeltään Guadalcanal, mutta Malaitan saari on tiheimmin asuttu. Useat saaret ovat vuoristoista maaperää ja maan korkein vuori (2447 metriä) sijaitsee Guadalcanal-saarella. Ilmasto on trooppinen eli kuuma ja kostea ympäri vuoden. Suurimmilla saarilla kasvaa edelleen sademetsää, mutta monin paikoin metsä on kadonnut ja korvautunut savannin kaltaisella ruohomaisemalla. Vuonna 2007 merenalaisen, 8,1 Richterin asteikon maajäristyksen aiheuttama tsunami toi laajaa tuhoa saarille. Noin 50 ihmistä kuoli ja lähes 10 000 jäi kodittomiksi.
Ympäristöongelma Salomonsaarilla on erityisesti metsäkadosta ja sademetsien liian nopeasta hakkuusta johtuva maaperän eroosio. Lisäksi monet saaria ympäröivät koralliriutat ovat kuolleet tai kuolevia.
Historia
Ensimmäisen asukkaat saapuivat Salomonsaarille todennäköisesti jo 4000 vuotta sitten. Ensimmäinen saarelle saapunut eurooppalainen oli espanjalainen löytöretkeilijä Alvaro de Mendana de Neira ja hän nimesi saaret Raamatun kuningas Salomon mukaan vuonna 1567. Sen jälkeen saaret pysyivät tutkimattomina lähes 200 vuotta ennen kuin eurooppalaiset saapuivat saarille. Vuonna 1850 anglikaaninen kirkko aloitti käännytykset saarella ja saaren alkuperäiskansaa pakkosiirrettiin Australiaan plantaasityövoimaksi. Vuonna 1885 Iso-Britannia ja Saksa ottivat hallintaansa osia saarista. Saksa jätti vuonna 1893 suurimman osan saarista Iso-Britannialle, jolloin saarista tuli brittiläinen protektoraatti (suojelualue). Toisen maailmansodan aikana Salomonsaarilla käytiin raskaita taisteluja, mutta vuonna 1944 saaret palautuivat liittoutuneiden hallintaan. Salomonsaaret itsenäistyi 7. heinäkuuta 1978.
Ekologinen jalanjälki
0,0
Yhteiskunta ja politiikka
Salomonsaarilla ei ole poliittisia puolueita tai riippumattomien ehdokkaiden muodostamia liittoumia. Maata on leimannut rehottava korruptio ja huono hallinto. Salomonsaarien etnisten ryhmien välinen pitkäaikainen konflikti on ajoittain johtanut sisällissotaan ja väkivalta kärjistyi 2000-luvun alusta lähtien. Vuonna 2003 saarille saapui monikansalliset joukot järjestyksen palauttamiseksi. Vuodesta 1998 asti vallinnut väkivalta on maksanut yli 250 ihmishenkeä ja ajanut yli 20 000 asukasta pakolaiseksi. Monikansalliset joukot ovat myös yrittäneet puuttua hallituksen korruptioon luodakseen saarelle vakaammat poliittiset olosuhteet. Vuonna 2009 Totuus- ja sovintokomissio alkoi hoitaa etnisen konfliktin pysäyttämistä. Naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä ja vuonna 2009 64 prosenttia naispuolisesta väestöstä vastasi, että he ovat joutuneet seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön kohteeksi.
Inhimillisen kehityksen indeksi
150 av 188
Talous ja kaupankäynti
Talous perustuu Salomonsaarien luonnonvarojen hyödyntämiseen, josta lähinnä ulkomaiset yritykset saavat voittoa. Liikahakkuut ovat aiheuttaneet nopean metsäkadon, mistä Salomonsaaret ovatkin saaneet kovaa kansainvälistä arvostelua osakseen. Salomonsaarilla on ollut myös useita väkivaltaisia yhteenottoja paikallisten asukkaiden ja ulkomaisten metsäyhtiöiden välillä. Vuonna 2004 ryöstöhakkuut herättivät kansainvälistä huomiota, kun ulkomaiset metsäyhtiöt hakkasivat parissa viikossa muutaman saaren paljaaksi. Tämä johti poliitikkojen lahjonnan ja korruption ankaraan kritisointiin.
Siirtyminen omavaraistaloudesta moderniin rahatalouteen on ollut hidasta. Maatalous, metsäteollisuus ja kalastus muodostivat vuonna 2003 noin 48 prosenttia bruttokansantuotteesta ja yhdeksän kymmenestä salomonsaarelaisesta työskentelee edelleen maataloudessa. Useimmat maataloudet ovat kotien omavaraisviljelyä, mutta saarilla viljellään myös palmuja, kaakaota ja riisiä. Vaikka Salomonsaarilla on valkoiset hiekkarannat ja trooppinen ilmasto, matkailuala on pieni. Sisällissota on pelottanut turisteja pois, mutta vuodesta 2003 lähtien turistien määrä on hieman kasvanut.
Vuonna 2010 Salomonsaaret on sijalla 123/169 YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Salomonsaaret koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
703 995
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
19
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
2 656
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
2
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
0,5
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
8,1
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
7,66
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
