[[suggestion]]
Samoa
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Apia

Etniset ryhmät

Samoalaiset 96%, muut 4% (2011)

Kieli

Samoa ja englanti (molemmat virallisia kieliä)

Uskonto

Protestantit 55%, katolilaiset 19%, mormonit 17%, muut ja uskonnottomat 9% (2016)

Väkiluku

202 241 (2022)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

2 830 km2

Valuutta

Samoan tala

BKT per asukas

6 420 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

1. kesäkuuta

Muut maasivut

Maantiede

Samoa on Tyynen meren saarivaltio. Siihen kuuluu neljä asuttua ja viisi asumatonta saarta. Pääsaaria ovat Upolu ja Savaii. Upolulla asuu kolme neljäsosaa Samoan väestöstä. Pääkaupunki Apia on Upolun pohjoisrannikolla. Samoan isoin saari on Savaii. Sen keskellä kohoaa saarten korkein vuori Silisili (1857 m). Samoa sijaitsee Tongan pohjoispuolella, neljä tuhatta kilometriä Australiasta koilliseen. Samoan itänaapurina on Amerikan Samoa, viisi Yhdysvaltojen tulivuorisaarta. Samoan ilmasto on lämmin ja kostea. Runsain sadekausi ajoittuu joulukuusta maaliskuuhun. Alueella esiintyy välillä rajuja myrskyjä.

Samoan saaret ovat tuliperäisiä. Upolun rannikolla on jyhkeitä laavajyrkänteitä sekä hienoja hiekka- ja palmurantoja. Joillakin rannoilla on valkoinen tai kullanruskea hiekka, toisilla taas tuhkan- ja laavanmusta. Tie kiertää rannikkoa yhdistäen rantataajamat. Aallonmurtajat työntyvät mereen kuin tuntosarvet. Upolun keskellä on harvaan asuttuja vihreitä kukkuloita. Savaiilla kasvaa monilajista lehtimetsää: mahonkeja, hopea-aralioita, kahvikkeja ja palmuja. Siellä elää kardinaalimesikkoja, huppukyyhkyjä, harvinaisia hammasnokkakyyhkyjä, atollikäkiä ja hedelmälepakkoja. Tulipalot ovat tuhonneet Samoan metsiä. Luonnonmetsiä on myös hakattu ja raivattu maatalousmaaksi.

Samoan saarten ympärillä on koralliriuttoja. Riuttojen liepeillä viihtyvät välskärikalat, värikkäät sarvikalat ja papukaijakalat. Meressä ui nokka- ja ryhävalaita, delfiinejä ja kilpikonnia. Asutusten jätevedet, meriveden lämpeneminen ja myrskyt vaurioittavat koralleja. Liikapyynti on pienentänyt kalakantoja. Vuonna 2018 Samoa julisti koko merialueensa haidensuojelualueeksi. Samoalla on 129 000 neliökilometriä merta. Haiden ja rauskujen pyynti tällä alueella on kielletty.

Historia

Samoan varhaisasukkaat ovat tulleet saarille yli 3000 vuotta sitten. Upolun saaren Mulifanuasta on löydetty lapitakansan kourukirveitä ja tuhansia saviesineiden kappaleita. Lapitalaiset olivat kalastajia. He jättivät jälkeensä simpukankuoriröykkiöitä. He kasvattivat taaroa ja muita juureksia. Heillä oli sikoja ja kanoja. He käyttivät taitavasti tehtyjä kampakoristeltuja saviastioita ja ruukkuja ruoan valmistuksessa sekä varastoinnissa. Samoan, Fidzhin ja Tongan saarelaiset kävivät kauppaa toistensa kanssa jo kaksi tuhatta vuotta sitten. Tongan valtakunnan ollessa laajimmillaan 1200- ja 1300-luvuilla sen vaikutusvalta ulottui vahvana Samoalle asti.

1700-luvulla Samoan saarilla kävi hollantilaisia ja ranskalaisia laivoja. Maihin nousijat kahakoivat saarelaisten kanssa. 1830-luvulla Samoaan saapui lähetystyöntekijöitä. Kristinusko levisi saarille. 1800-luvun lopulla Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Saksa tukivat ja aseistivat kilpailevia samoalaisia ryhmittymiä. Tästä syntyi tuhoisia sisällissotia. Samoa jaettiin. Saksa sai hallintaansa läntiset saaret, jotka nyt muodostavat itsenäisen Samoan valtion. Itäiset saaret jäivät Yhdysvalloille. Tämä Amerikan Samoa on nykyisinkin Yhdysvaltojen liitännäisalue.

Saksan vallan aikana Samoa tuotti kopraa, kumia ja kaakaota. Kopra on kookospähkinän kuivattua siemenvalkuaista. Kookospähkinät rikotaan ja valkuainen kuivataan auringossa. Sen jälkeen kopra jauhetaan ja siitä keitetään kookosöljyä. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa vuonna 1914 Uusi-Seelanti valtasi Samoan. Sodan jälkeen Uusi-Seelanti hallitsi Samoaa ensin Kansainliiton ja sen jälkeen YK:n huoltohallintoalueena. Huoltohallintoalue oli Yhdistyneiden kansakuntien alaisuudessa oleva alue, jonka hallinto oli luovutettu väliaikaisesti jollekin YK:n jäsenvaltiolle. Samoa itsenäistyi vuonna 1962.

Ekologinen jalanjälki

1 4

1,5

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Samoa asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 1,5 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Samoan parlamentin jäsenet valitaan vapaissa vaaleissa viiden vuoden välein. Vaalilain mukaan naisia on oltava vähintään 10% kansanedustajista. Vuoden 2021 vaalien jälkeen parlamentin 54 jäsenestä seitsemän on naisia. Parlamentti valitsee pääministerin, joka muodostaa hallituksen ja johtaa sen toimintaa. Pääministerin ja hallituksen on nautittava parlamentin enemmistön luottamusta. Vuonna 2021 pääministeriksi valittiin Fiame Naomi Mataafa. Hän on ensimmäinen nainen Samoan pääministerinä. Maailman demokratian tilaa tarkkailevan Freedom House-järjestön mukaan Samoa on vapaa maa.

Samoan parlamentti valitsee erikseen muodollisen valtionpäämiehen viiden vuoden virkakaudelle. Viran hoitaja voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Samoan politiikassa perinteillä on suuri merkitys. Siksi valtionpäämieheksi valitaan vanhojen päällikkösukujen jäseniä. Vuonna 2022 Tuimalealiifano Vaaletoa Sualauvi II valittiin valtionpäämieheksi toiselle viisivuotiskaudelleen. Hän kuuluu sukuun, josta on noussut kuninkaita ja päälliköitä satojen vuosien ajan. Samoaa nimitetään usein kuningaskunnaksi. Samoan perustuslaki ei kuitenkaan edellytä, että valtionpäämies on valittava päällikkösuvusta. Se on vain maan tapa.

Samoan naisten elämä on turvatonta. Vuonna 2018 julkaistun selvityksen mukaan 60% naisista kärsii lähisuhdeväkivallasta. Viidesosa naisista kertoi, että heidät oli raiskattu. Vain hieman yli viidesosa Samoan naisista ei ole joutunut elämänsä aikana väkivallan kohteeksi. Ainoastaan 3% väkivallan kohteeksi joutuneista naisista on ilmoittanut siitä poliisille.

Noin 60% Samoan sähköstä tuotetaan vesi-, aurinko- tai tuulivoimalla. Loppuosa tuotetaan dieselvoimaloissa. Samoan tavoitteena on tuottaa kaikki saarelaisten tarvitsema sähkö uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2025 mennessä. Yli 70% Samoan asukkaista elää kapealla ja matalalla rannikkovyöhykkeellä. Ilmastonmuutokseen liittyvä meren pinnan kohoaminen voi uhata rannikon taajamia, jotka nykyisinkin ovat alttiita myrskytuhoille.

Inhimillisen kehityksen indeksi

14

109 av 188

Samoa sijoittuu sijalle 109 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Samoan alemman keskitulotason maaksi. Vuodesta 2020 vuoteen 2022 talous on supistunut. Noin 10% työvoimasta on ilman työtä. Samoa avasi rajansa koronarajoitusten jälkeen vasta elokuussa vuonna 2022. Aasian kehityspankki arvelee talouskasvun elpyvän vuodesta 2023 alkaen. Vuonna 2019 30% työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, neljäsosa työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 45% palvelualoilla.

Vuonna 2019 Samoan saarilla kävi 180 000 ulkomaista turistia. Matkailutulot olivat 206 miljoonaa dollaria (USD). Vuonna 2020 saarille tuli vain 24 000 turistia. Matkailutulot vähenivät 23 miljoonaan dollariin. Vuonna 2020 ulkomailla asuvat samoalaiset lähettivät kotimaahan perheilleen yli 204 miljoonaa dollaria. Samoa vastaanotti ulkomaista apua ja kehitysrahoitusta lähes 170 miljoonaa dollaria.

Samoan viljelijät kasvattavat taaroa, kookospähkinöitä, leipäpuun hedelmiä, banaaneja ja kaakaota. Saarten lähivesillä harjoitetaan kotitarvekalastusta ja pyyntiä paikallisille markkinoille. Syvillä vesillä pyydetään tonnikalaa. Samoalaisten ruoankulutus on muuttunut viime vuosikymmenien aikana. Hedelmiä, vihanneksia ja muita tuoretuotteita syödään vähän. Teollisten ruokavalmisteiden maahantuonti ja kulutus ovat lisääntyneet. Huonoista ruokatavoista on tullut kansanterveysongelma.

Vuonna 2019 Samoan viennin arvo oli 71 miljoonaa dollaria (USD). Tuonnin arvo oli 520 miljoonaa dollaria. Kalan osuus oli 22% viennin kokonaisarvosta. Muita vientituotteita olivat öljy 17%, koneet ja laitteet 13%, hedelmämehu 5%, sekä hedelmät ja pähkinät 5%. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat ja Amerikan Samoa, Uusi-Seelanti ja Australia. Tuontimaita olivat Uusi-Seelanti, Kiina, Singapore, Australia, Yhdysvallat ja Etelä-Korea.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Samoa koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

202 241

Ihmistä maassa Samoa

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 6

3,7

lasta per nainen maassa Samoa

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17

17

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Samoa

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

2

6 420

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Samoa

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

5 2 3 4 5
6 7 8 9 10

0

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Samoa

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 4

1,5

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Samoa

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 2 8 9 10

6,2

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Samoa

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 6
6 7 8 9 10

4,6

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Samoa

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,91

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Samoa

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12

12,2

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Samoa

Tasa-arvo

Työ