Samoa

Viimeksi päivitetty: 18.03.2015

Samoan itsenäinen valtio tunnettiin vuoteen 1997 asti nimellä Länsi-Samoa. Maa koostuu kahdesta suuresta ja useasta pienestä tuliperäisestä saaresta. Samoa kuului ennen Uuteen-Seelantiin, kunnes se äänesti itsenäistymisestä vuonna 1961.

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Apia

Etniset ryhmät

samoalaiset 92,6 %, euronesialaiset 7 %, eurooppalaiset 0,4 %

Kieli

samoa (virallinen), englanti

Uskonto

paikallisseurakunnat 34,8 %, roomalaiskatoliset 19,6 % metodistit 15 %, mormonit 12,7 %, Assembly of God -liike 6,6 %, seitsemännen päivän adventistit 3,5 %, Worship Centre -liike 1,3 %, muut kristityt 4,5 %, muut 1,9 %, määrittämätön 0,1 %

Väkiluku

196 000

BKT per asukas

6 420 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Samoan saarivaltio sijaitsee melko keskellä eteläistä Tyyntämerta. Maan pinta alasta 99 % koostuu Savai’in ja Upolun saarista, ja pikkusaarista vain Manono ja Apolima ovat asuttuja. Koralliriutat ympäröivät tuliperäisiä saaria, joiden korkeimmat kohdat kohoavat Upolulla 1100 metriin ja Savai’illa 1857 metriin. Alue on yhä seismisesti aktiivinen, ja mittavia purkauksia on ollut viimeksi vuosina 1905–1911. Ilmasto on trooppinen, mutta Samoan saaret sijaitsevat trooppisten myrskyjen yleisten kulkureittien ulkopuolella. Runsas kasvillisuus, kuten mangrovemetsät ja rantakasvillisuus, peittää suuren osan pinta-alasta.

Samoaa vaivaavat Tyynenmeren saarten yleiset ympäristöongelmat: eroosio, metsien tuhoaminen ja vähäiset vesivarannot.

Historia

Samoan asutus saapui todennäköisesti Kaakkois-Aasiasta yli 2000 vuotta sitten ja asettui samalla muualle Polynesiaan. Kulttuurivaihdosta muiden esihistoriallisten polynesialaiskansojen kanssa on näyttöä. Ensikosketus eurooppalaisiin tuli 1700-luvulla, mutta varsinainen kulttuurimuutos alkoi vasta 1830-luvulla englantilaisten lähetyssaarnaajien ja kauppiaiden myötä, jolloin samoalaiset saivat vihamielisen maineen rajun vastarintansa takia. Saariryhmä jaettiin kansainvälisten intressien vuoksi kahtia vuonna 1899: itäisestä osasta tuli Yhdysvaltojen alainen Amerikan Samoa ja läntisestä osasta Saksan alainen Länsi-Samoa, nykyinen Samoan itsenäinen tasavalta. Pian ensimmäisen maailmansodan alkamisen jälkeen Uusi-Seelanti miehitti Saksan Samoan estääkseen sen hyötykäytön sodankäynnissä ja hallitsi aluetta aluksi Kansainliiton ja myöhemmin YK:n valtuutuksella, kunnes Samoa kansanäänestyksellä itsenäistyi ensimmäisenä polynesialaisena valtiona vuonna 1962. Maan nimi muutettiin Länsi-Samoasta Samoan itsenäiseksi tasavallaksi vuoden 1997 perustuslakimuutoksella, vaikka maa oli tunnettu YK:ssa pelkkänä Samoana jo liittymisvuodestaan 1976 lähtien. Amerikansamoalaiset vastustavat tätä muutosta, sillä heidän mukaansa se hajottaa yhteistä kulttuuri-identiteettiä, ja he käyttävät yhä nimitystä Länsi-Samoa.

Ekologinen jalanjälki

1,5

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Samoa asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 1,5 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuoden 1960 perustuslaki tuli voimaan maan itsenäistyessä vuonna 1962. Se on sekoitus brittiläistä parlamentarismia ja samoalaista tapaoikeutta. Valtionpäämiehenä toimi 45 vuoden ajan kuolemaansa asti Malietoa Tanumafili II. Hänelle seuraajan valitsi vuonna 2007 maan yksikamarinen parlamentti Fono. Valituksi tuli Tui Atua Tupua Tamasese Efi Fonon 49 edustajaa valitaan viiden vuoden välein. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus yli 21-vuotiaille säädettiin vuonna 1990, mutta vain päälliköt voivat asettua ehdolle. Fono valitsee pääministerin, jonka tehtävänä on muodostaa hallitus. Enemmistö parlamentissa on ollut ihmisoikeuspuolueen HRPP:n (Human Rights Protection Party) hallinnassa jo viimeisten kuuden 5-vuotiskauden ajan, ja puolue voitti myös vuoden 2011 vaalit.
Uskonnolla on tärkeä asema samoalaisten elämässä. Lähes 99 prosenttia on kristittyjä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

110 av 188

Samoa sijoittuu sijalle 110 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Talous ja kaupankäynti

Suurin osa Samoan taloustoiminnasta on epävirallista, ja vain 18 % väestöstä työskentelee virallisesti työllistettyinä palkansaajina. Maa on riippuvainen viennistä, turismista ja ulkosamoalaisten lähettämästä rahasta. Yli 150 000 samoalaista asuu ulkomailla, ja heidän lähettämänsä avustukset kattavat jopa 24 % bruttokansantuotteesta. Alkutuotanto, kuten maatalous ja kalastus, työllistää vain murto-osan kansasta, mutta kookos ja kala ovat tärkeitä vientituotteita. Palvelusektori on suurin, ja sen osuus bruttokansantuotteesta on 3/4, turismi tärkeimpänä alanaan. Teollisuuden osuus BKT:sta on n. 16 %. Tärkeimmät kauppakumppanimaat ovat Uusi-Seelanti ja Australia, mutta aasialaisomisteisten yhtiöiden lisääntyessä myös Hong Kongin satamakaupungista on tullut tärkeä yhteistyökumppani. Samoan talous kärsi vuonna 2009 finanssikriisin aiheuttaman turismi- ja investointikadon lisäksi tsunamista, joka vahingoitti maan infrastruktuuria ja turistikohteita. YK on ehdottanut Samoan kohottamista maailman vähiten kehittyneiden maiden ryhmästä (LDC) kehitysmaihin, mutta Samoa vastusti muutosta tsunamin ja globaalin pankkikriisin nojalla, ja sen statusta LDC-maana jatkettiin vuoteen 2014 asti.