[[suggestion]]
Saudi-Arabia
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Riad

Etniset ryhmät

Arabiväestö 90 %, afrikkalaiset ja aasialaiset 10 %

Kieli

Arabia (virallinen kieli)

Uskonto

Muslimit (valtionuskonto), muut uskonnot hyvin pieniä vähemmistöjä

Väkiluku

35 844 913 (2022)

Valtiomuoto

Islamilainen kuningaskunta

Pinta-ala

2 149 690 km2

Valuutta

Saudi-Arabian rial

BKT per asukas

49 551 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

23. syyskuuta

Muut maasivut

Maantiede

Saudi-Arabia on Lähi-Idässä, Arabian niemimaalla, Punaisenmeren ja Persianlahden välissä. Pohjoisessa rajanaapureita ovat Jordania, Irak ja Kuwait, idässä ovat Bahrain, Qatar ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat, etelässä Oman ja Jemen. Saudi-Arabiassa on kuiva ilmasto. Eniten sataa etelässä Jemenin rajan lähellä kohoavilla Asirin vuorilla ja kukkuloilla. Suurin osa Saudi-Arabiasta on hiekka-aavikkoa. Aavikolla päivät ovat kuumia ja yöt ovat kylmiä. Rannikoilla meri-ilma on kostea. Kuumimpina kesäpäivinä esiintyy painostavia helteitä. Talvet ovat viileitä. Kukkuloilla ja vuorilla voi sataa lunta. Saudi-Arabian korkein huippu on Jabal Sawda (3133 m) maan lounaisnurkassa.

Saudi-Arabiassa ei ole jokia. Ylänköjen rinteillä ja laaksoissa on kuivia uomia, jotka täyttyvät väliaikaisesti sateista. Pinnan alla on ollut suuria tuhatvuotisia vesikertymiä, mutta valtaosa niistä on jo käytetty loppuun. Aavikolla on niukka kasvillisuus. Siellä täällä kasvaa akaasioita ja meskitepuita. Keitailla on taatelipalmuja. Etelän ylänköalueilla ja Asirin vuorilla kasvaa oliivi- ja mirhapuita, katajaa, kehrämöitä ja villakoita.

Metsästys on vähentänyt Saudi-Arabian eläimistöä. Aavikoiden reunoilla ja vuoristoissa eläneet leijonat, gepardit, leopardit ja suuret antilooppilajit ovat jo hävinneet. Aavikoilla on vielä hietakissoja ja isokorvaisia aavikkokettuja. Ylänkömailla elää paviaaneja ja pieni kanta arabiansusia. Punaisenmeren rannikolla on hienoja koralliriuttoja. Riutoilla elää vuokkokaloja, kyhmyhuulikaloja, rauskuja ja merikilpikonnia. 

Noin 85 prosenttia Saudi-Arabian väestöstä asuu kaupungeissa. Vesivarojen hupeneminen on vakava haaste. Vuonna 2020 Saudi-Arabian suolanpoistolaitokset erottivat joka päivä merivedestä lähes 8 miljoonaa kuutiometriä makeaa vettä, yli viidesosan tällä tavoin maailmassa tuotetusta makeasta vedestä. Saudi-Arabia pumppaa maasta 11 miljoonaa tynnyrillistä öljyä päivässä. Se on kymmenen prosenttia koko maailman nykyisestä öljyntuotannosta.        

Historia

Arabian niemimaalla on elänyt ihmisiä jo yli sata tuhatta vuotta sitten. Nykyinen hiekka-aavikko on ennen ollut paljon vehreämpi. Saudi-Arabian alueella on ollut kymmeniä jokia ja satoja makeavetisiä järviä. Kuivilta aavikoilta on löydetty simpukoiden, kotilojen, krokotiilien, virtahepojen ja norsujen jäänteitä. Varhaiset ihmisasukkaat ovat jättäneet jälkeensä keihään- ja nuolenkärkiä, kivikirveitä ja -kaapimia. Saudi-Arabian pohjoisosassa Umm Sinmanin kukkuloilla vanhan kuivuneen järven liepeillä on kalliokaiverruksia, joista vanhimmat ovat 10 000 vuoden ikäisiä. Piirroksissa kuvataan kameleita, vuohia, antilooppeja ja metsästäjiä. Arabian niemimaan aavikoituminen katkaisi pysyvän ihmisasutuksen leviämisen kaikkialla muualla paitsi rannikoilla.

Kaksi tuhatta vuotta sitten Punaisenmeren ja Persianlahden rannoilla oli kalastajakyliä ja satamia. Rannikon lähellä oli kauppakaupunkeja, kuten Mekka ja Medina. Aavikon reunoilla ja ylänkömailla eli paimentolaisia. 600-luvulla Mekan ja Medinan ympärille syntyi arabivaltio, jota yhdisti islamin uskonto. Arabian niemimaan yhteiskuntien perusverkostoja ovat kuitenkin olleet suvut ja klaanit. Niillä on edelleen suuri merkitys poliittisessa elämässä. 1500-luvulla turkkilainen Osmanien/Ottomaanien valtakunta levittäytyi Punaisenmeren ja Persianlahden rannikoille. 1700-luvulla Saudien suku perusti emiirikunnan Riadiin, sisämaahan, keskelle Arabian niemimaata. Saudit ja heidän liittolaisensa Wahhabit laajensivat valtakuntaansa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla. He taistelivat turkkilaisia ja egyptiläisiä vastaan kamppailussa Arabian hallinnasta. 1900-luvun alussa Saudit vakiinnuttivat valtansa Arabian niemimaan keskiosassa. Vuonna 1925 saudivaltakunta sai pysyvästi haltuunsa Mekan ja Medinan. Saudi-Arabian nykyinen kuningaskunta perustettiin vuonna 1932.

Vuonna 1938 Saudi-Arabiasta löydettiin öljyä. Pohjoisamerikkalainen Aramco-yhtiö aloitti öljyn viennin 1940-luvun alussa. Saudi-Arabia vaurastui öljyst

ä. Valtavat öljyvarat nostivat maan maailmanpolitiikan vaikuttajaksi. 1970-luvulla Saudi-Arabia johti öljyntuottajien painostusliikettä Israelia tukevia ostajamaita vastaan. Öljyn hinta nelinkertaistui maailmanmarkkinoilla. Vuonna 1976 Saudi-Arabia oli jo maailman suurin öljynpumppaaja. Vuonna 1980 Saudi-Arabia osti Aramco-yhtiön. Öljytulojen avulla on kehitetty koulutusta, terveydenhuoltoa ja tuotantorakenteita. Islamin vaikutus hallitsee yhteiskuntaelämää. Oikeuslaitos noudattaa Koraaniin pohjautuvaa sharia-lakia. Saudien suvun valtakin oikeutetaan uskonnollisilla perusteilla. Saudi-Arabia on pyrkinyt levittämään omaa wahhabilaista islamin suuntaustaan muihin maihin. Vain muslimit voivat olla Saudi-Arabian kansalaisia, ja harjoittaa uskoaan julkisesti.

Ekologinen jalanjälki

1 2 3 3

3,4

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Saudi-Arabia asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 3,4 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Saudi-Arabia on itsevaltainen kuningaskunta. Saudien suku on hallinnut maata koko itsenäisyyden ajan. Nykyinen kuningas Salman bin Abdulaziz al-Saud on ollut vallassa vuodesta 2015 lähtien. Hän toimii myös pääministerinä. Kuningas nimittää Saudi-Arabian hallituksen. Hallituksessa on useita Saudien suvun jäseniä. Lakien säätämisestä vastaa neuvosto, johon kuuluu puhemies ja 150 jäsentä. Kuningas nimittää neuvoston jäsenet. Valtiollisia vaaleja ei järjestetä. Poliittisia puolueita ei sallita. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Saudi-Arabia ei ole vapaa maa. Lakiasäätävässä neuvostossa 30 edustajanpaikkaa on varattu naisille. Paikallisvaaleja on järjestetty epäsäännöllisesti. Vuonna 2015 naiset saivat oikeuden äänestää ja asettua ehdokkaiksi kuntavaaleissa. Vuonna 2019 järjestettäviksi sovittuja kuntavaaleja on lykätty. Uudesta ajankohdasta ei ole annettu tietoja.

Vuonna 2017 kuningas Salman salli naisten ajaa autoa ja tehdä työtä esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhoidon aloilla ilman miespuolisen holhoojan antamaa suostumusta. Vuonna 2019 Korkein oikeus päätti, että oikeusistuinten on ilmoitettava naisille näiden avioerosta tekstiviestillä. Tätä ennen mies on voinut erota vaimostaan ilmoittamatta asiasta. Vuonna 2021 Saudi-Arabian naiset saivat oikeuden asua yksin omassa asunnossaan tarvitsematta siihen miespuolisen holhoojan lupaa. Vuonna 2019 ensimmäinen saudiarabialainen nainen hyväksyttiin liikennelentäjäksi. Yliopistoista valmistuu enemmän naisia kuin miehiä. Saudi-Arabian nykyinen työlaki määrää valtion ja yksityiset työnantajat maksamaan miehille ja naisille saman palkan samasta työstä. Käytännössä naisten asema työmarkkinoilla on edelleen heikompi kuin miesten. 

Human Rights Watch-ihmisoikeusjärjestö arvioi, että 80 prosenttia Saudi-Arabian yksityisten työnantajien palveluksessa olevista työntekijöistä on ulkomaalaisia vierastyöläisiä. Valtaosa vierastyöläisistä on sellaisissa työsuhteissa, missä he eivät saa vaihtaa työpaikkaa eivätkä myöskään saa poistua maasta ilman työnantajan lupaa. Vierastyöläisillä ei ole kansalaisoikeuksia. Heitä käytetään hyväksi ja he joutuvat usein väkivallan kohteiksi. Saudi-Arabiassa on yli 13 miljoonaa vierastyöläistä. Suurimpia ryhmiä ovat intialaiset, jemeniläiset, indonesialaiset, pakistanilaiset ja etiopialaiset. Vuonna 2015 Saudi-Arabia ja yhdeksän liittolaisvaltiota aloittivat sodan Jemenin hallituksen kaatamiseen pyrkiviä huthikapinallisia vastaan. Sodassa on YK:n tietojen mukaan kuollut yli 370 000 ihmistä. Vuonna 2022 Jemenin hallitus ja kapinalliset sopivat tulitauosta, mutta neuvotteluissa ei ole edistytty kohti rauhansopimuksen solmimista. 

Inhimillisen kehityksen indeksi

17

36 av 188

Saudi-Arabia sijoittuu sijalle 36 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Saudi-Arabia on korkean tulotason maa. Saudi-Arabialla on suuret öljyvarat. Maan talous on hyvin suuressa määrin riippuvainen öljytuloista. Kasvu on välillä latistunut taantumaksi, kun öljyntuotantoa on vähennetty, tai kun öljyn markkinahinta on laskenut tuntuvasti. Vuonna 2020 Saudi-Arabian talous supistui 4 prosenttia. Vuonna 2021 kasvu alkoi elpyä. Lähivuosien aikana Saudi-Arabian tulot lisääntyvät, sillä öljyn hinta on kohonnut sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt muun kuin venäläisen öljyn kysyntää eurooppalaisilla markkinoilla. Ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten torjumiseen liittyvä vihreä siirtymä öljystä uusiutuviin energianlähteisiin voi keskipitkällä aikavälillä vähentää öljyn ja kaasun kulutusta. Saudi-Arabian tulisi kehittää uusia elinkeinoja öljyteollisuuden rinnalle varmistaakseen korkean tulotason säilymisen myös tulevaisuudessa.

Vuonna 2019 vain kaksi prosenttia Saudi-Arabian työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 25 prosenttia työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 73 prosenttia palvelualoilla. Vuonna 2019 Saudi-Arabiassa kävi 20 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Matkailutulot olivat noin 20 miljardia dollaria. Vuonna 2020 matkailijoiden määrä väheni koronapandemian vuoksi. Saudi-Arabia tulee kuitenkin aina olemaan islamilaisen uskonnollisen matkailun pääkohde. Saudi-Arabian Mekka ja Medina ovat islamin pyhiä kaupunkeja. Pyhiinvaelluksille Mekkaan osallistuu vuosittain melkein kolme miljoonaa ihmistä.

Vuonna 2020 Saudi-Arabian viennin arvo oli 167 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 143 miljardia dollaria. Saudi-Arabia on maailman suurin öljyn viejä. Öljyn ja kaasun vienti tuotti kaksi kolmasosaa vientituloista. Kemian teollisuuden osuus oli viidesosa viennin arvosta. Muita vientituotteita olivat alumiini, rauta ja muut metallit 3 %, laivat ja alukset 2 %, kulta 1 %. Suurimmat vientimaat olivat Kiina, Intia, Japani, Etelä-Korea ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Yhdysvallat, Saksa ja Intia.  

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Saudi-Arabia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

35 844 913

Ihmistä maassa Saudi-Arabia

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 1

2,2

lasta per nainen maassa Saudi-Arabia

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7

7

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Saudi-Arabia

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

13

49 551

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Saudi-Arabia

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

4 2 3 4 5
6 7 8 9 10

0

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Saudi-Arabia

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2

15,3

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Saudi-Arabia

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 8

9,8

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Saudi-Arabia

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

Ei tilastoja saatavilla
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Saudi-Arabia

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 8

9,76

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Saudi-Arabia

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12

12,4

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Saudi-Arabia

Tasa-arvo

Työ