[[suggestion]]
Senegal
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Dakar

Etniset ryhmät

Wolofit 43,3 %, pularit 23 %, sererit 14.7 %, jolat 3.7 %, mandinkat 3 %, soninket 1,1 %, eurooppalaiset ja libanonilaiset 1 %, muut 9,4 %

Kieli

Ranska (virallinen), wolof, pulaar, jola, mandinka

Uskonto

Muslimeja 94 %, kristittyjä 5 % (lähinnä katolilaisia), alkuperäisuskonnot 1 %

Väkiluku

13,6 miljoonaa

Valtiomuoto

Tasavalta

BKT per asukas

2 566 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede


Etelä-Senegalissa vallitsee runsassateinen, trooppinen ilmasto ja Pohjois-Senegal kuuluu kuivaan Sahelin savannivyöhykkeeseen. Maassa sataa epätasaisesti, minkä takia Senegalia vaivaa usein kuivuus. Suurin osa Senegalista koostuu alangoista ja rannikko on mangrovemetsäsuota. Kasvillisuus vaihtelee ilmastovyöhykkeittäin. Sahelin savannilla kasvaa lähinnä piikikkäitä pensaita, mutta etelän savannialue on hedelmällistä. Lounais-Senegal on trooppista sademetsää.
Useimmat suuret nisäkäslajit ovat kadonneet Länsi-Senegalista, mutta idässä on vielä elefantteja, antilooppeja, leijonia, leopardeja ja hyeenoja. Sakaaleja ja apinoita todetaan lähes koko maassa. Krokotiilit, virtahevot ja kilpikonnat elävät Senegalin joissa. Maassa on monia käärmelajeja, kuten pyton, kobra ja mamba. Senegalista on löydetty myös yli 650 lintulajia. Yksi Länsi-Afrikan lajirikkaimmista alueista on Senegalin kansallispuisto Niokolo Koba, jossa elää 84 nisäkästä ja yli 300 lintulajia.

Senegalin ympäristöongelmia aiheuttavat metsähakkuut, liiallinen laiduntaminen, maaperän eroosio, aavikoituminen ja liikakalastus. Salametsästys on vaaraksi monelle eläinlajille.

Historia


Senegalissa on elänyt ihmisiä ainakin 15 000 vuotta. Monet keskiaikaiset kuningaskunnat ovat sijainneet Senegalin alueella, kuten Ghana, Mali ja Songhai. Noin 500 vuotta sitten Senegalin asuttivat wolof- ja serer-heimot. Wolofit valloittivat laajoja alueita ja levittivät islamia. Heidän valtansa kukoisti 1300-1600 -luvuilla. Portugalin merimiehet saapuivat Senegaliin vuonna 1444 ja pitivät vuoteen 1550 saakka monopolin kullan ja orjien kaupasta alueella. Vuonna 1600 Ranska, Alankomaat ja Iso-Britannia taistelivat alueesta, minkä päätteeksi Britannian sai Gambian ja Ranska Senegalin. Ranskalainen siirtomaavalta kohtasi laajaa vastarintaa, jonka Ranska onnistui tukahduttamaan vasta 1800-luvun lopulla.
 Toisen maailmansodan jälkeen Senegalissa kasvoi sekä nationalistinen että panafrikkalainen liikehdintä. Vuonna 1946 kaikki asukkaat Ranskan siirtomaa-alueiden asukkaat saivat Ranskan kansalaisuuden ja äänioikeuden Ranskan parlamentissa. Vuonna 1958 Senegal irtautui Ranskasta ja sai itsenäisyyden 1960.

Ekologinen jalanjälki

6

0,7

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Senegal ville vi trenge 0,7 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Sosialistipuolue hallitsi Senegalia suurimman osan ajasta itsenäisyydestä lähtien vuoteen 2000 asti. Toisin kuin monissa muissa Afrikan valtiossa, Senegalissa valtionpäämies Leopold Senghorn  luopui vapaaehtoisesti vallasta ja vallanvaihto opposition ja hallitsevan puolueen välillä tapahtui demokraattisilla vaaleilla. Huolimatta satunnaisista poliittisten oikeuksien loukkauksista ja demokratian käytäntöjen rikkomisesta, Senegal on kohonnut esimerkillisen toimivaksi poliittiseksi demokratiaksi Afrikassa. Senegal ei ole koskaan kokenut vallanvaihtoon johtanutta kaappausta tai sotilasvaltaa.


Presidentti valitaan joka 5. vuosi ja hän voi olla virassa korkeintaan kaksi peräkkäistä kautta. Presidentti nimittää pääministerin. Vuonna 2000 presidentiksi valittu  Abdoulaye Wade asettui uusitun perustuslain vastaisesti ehdolle kolmannelle kaudelle vuonna 2012. Se synnytti maassa väkivaltaisia levottomuuksia. 84-vuotias Wade hävisi vaalit, ja presidentiksi valittiin Macky Sall.
 Sallin johtama usean puolueen koalitio Benno Bokk Yakaar (yhdistetty toivo) sai myös saman vuoden parlamenttivaaleissa murskavoiton, 119 paikkaa parlamentin 150:stä. Waden puolue sai vain 12 paikkaa. Parlamenttiin valittiin 64 naista.
 Vuonna 1990 eteläinen maakunta Casamance alkoi vaatia itsenäisyyttä tai autonomiaa, mikä johti aseelliseen konfliktiin ja pitkittyneeseen sisällissotaan. Pitävään rauhansopimukseen hallituksen ja kapinallisten välillä ei ole päästy. Kapinoinnilla oli myös etninen ja taloudellinen tausta. Alueen asukkaat ovat jola-heimoa, jonka osuus koko Senegalin väestöstä on vain neljä prosenttia. 
Itsenäistymisestään lähtien Senegal on ollut yksi poliittisesti vaikutusvaltaisimmista maista ranskankielisessä Afrikassa ja pääkaupunki Dakar on yksi poliittisen ja akateemisen elämän keskuksista Länsi-Afrikassa.

Inhimillisen kehityksen indeksi

163 av 186

Senegal er nummer 163 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Senegalin johtava asema alueella perustuu myös sen laajempaan teolliseen pohjaan kuin useimmassa muissa Afrikan maissa. Pääkaupunki Dakar on keskeinen kauppapaikka ja junaliikenteen keskus Sahelin alueella. Teollisuus on suhteellisen hyvin kehittynyt ja keskittynyt lähinnä Dakarin alueelle. Teollisuuden osuus vuonna 2013 oli 22 prosenttia BKT:sta. Sekä kotimaanmarkkinoita että merkittävää osuutta viennistä hallitsee maan tekstiiliteollisuus. Maasta viedään myös fosfaattia ja puuvillaa. Matkailuala on myös keskeisemmässä asemassa kuin useimmissa muissa Afrikan maissa. 
Senegal on kaikesta huolimatta köyhä valtio ja noin kolme neljästä senegalilaisesta työskentelee maataloudessa. Siirtomaa-ajan maatalous oli keskittynyt yksipuolisesti vain pähkinöiden tuottamiseen, mikä teki Senegalin maataloudesta hyvin haavoittuvan. Vuodesta 1990 lähtien Senegalissa on työskennelty maatalouden monipuolistamiseksi ja investoitu matkailuun sekä fosfaatin vientiin ja kalastukseen. Kalastusteollisuus ja kalastuslisenssien myynti on ollut Senegalin tärkein vientituote viimeiset 20 vuotta. Ulkomaiset avustukset ovat myös tärkeitä tulonlähteitä.
 Yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja työttömiä on lähes puolet työvoimasta. Siksi monet pyrkivät keinolla millä tahansa Eurooppaan etsimään toimeentuloa.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Senegal koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

16 743 927

Ihmistä maassa Senegal

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 4 2

4,3

lasta per nainen maassa Senegal

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44

44

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Senegal

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

1

2 566

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Senegal

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

1 1 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Senegal

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

5

0,6

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Senegal

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 1 10

8,1

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Senegal

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
2 7 8 9 10

5,19

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Senegal

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7

7,3

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Senegal

Likestilling

Arbeid