Serbia
Verisen 90-luvun jälkeen Serbia on alkanut nousta jaloilleen niin taloudellisesti kuin poliittisestikin.
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Belgrad
-
Etniset ryhmät
- Serbit 82,9 %, unkarilaiset 3,9 %, romanit 1,4 %, jugoslavilaiset 1,1 %, bosnialaiset 1,8 %, montenegrolaiset 0,9 %, muut 8 % (2002)
-
Kieli
- serbi (virallinen) 88,3 %, unkari 3,8 %, bosnia 1,8 %, romanin kieli 1,1 %, muut 4,1 %, tuntemattomat 0,9 % (2002)
-
Uskonto
- Serbian ortodoksit 85 %, katolilaiset 5,5 %, protestantit 1,1 %, muslimit 3,2 %, määrittelemättömät 2,6 %, muut, tuntemattomat ja ateistit 2,6% (2002)
-
Väkiluku
- 7,2 miljoonaa
-
Valtiomuoto
- Tasavalta
-
BKT per asukas
- 21 432 Ostovoimapariteetti $
-
Muut maasivut
Maantiede
Maantieteellisesti Serbia voidaan jakaa pohjoisen alankoihin ja etelän ylänköihin. Ylängöt muodostuvat eteläisten Alppien ja itäisten Karpaattien sekä Balkanin vuoristojen väliin. Serbian korkein vuori on Daravica (2656 m). Tonavan halkomat alangot ovat nurmettunutta tasankoa. Vuoren rinteillä kasvaa kastanja, pyökki, vaahtera sekä sypressi ja aleponmänty. Yli 2000 metrin korkeuteen saakka kasvaa havumetsää. Jotkut osat Serbiaa ovat alttiita maanjäristyksille.
Taloudellisesti tärkein osa maasta pohjoisen tasangot Tonavan, Tiszan ja Savan ympärillä. Pohjoisessa vallitsee mannermainen ilmasto kylmine talvineen ja kuumine, kosteine kesineen. Serbian keskiosassa on sen sijaan välimerellinen ilmasto, eli kuumat ja kuivat kesät sekä suhteellisen kylmät ja lumiset talvet.
Serbian ympäristöongelmia ovat erityisesti ilmanlaadun pilaantuminen Belgradissa ja muissa teollisuuskaupungeissa. Myös vesien saastumisesta on tullut ongelma, kun teollisuusjätteitä päästetään jokiin.
Historia
Serbian alue oli osa Rooman valtakuntaa. Kansainvaellusten aikoihin 600-luvulla slaaviheimot muuttivat alueelle pohjoisesta. Bysantti käännytti serbit ortodoksiseen uskoon 800-luvun lopulla. Upeat kirkot ja luostarit todistavat Serbian kulttuurin kukoistusajasta 1200- ja 1300-luvuilla. Sen jälkeen Serbia joutui ottomaanien valtakunnan (Turkin) vallan alle lähes 500 vuodeksi. Serbian tavoitteena oli alusta lähtien yhdistää kaikki serbit suuren Serbian valtion alle. Balkanin kapina Turkkia vastaan alkoi 1874 ja laajeni sodaksi, jonka päätyttyä Serbia julistautui itsenäiseksi 1878. Itävalta-Unkari havitteli alueita Serbiasta ja sai turkkilaisten alueita hallintaansa. Hävittyään ensimmäisen maailmansodan Itävalta-Unkari hajosi, ja Balkanin muodostettiin serbien johdolla Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta. Nimi muutettiin vuonna 1929 Jugoslaviaksi. Toisessa maailmansodassa se joutui Italian ja Saksan miehittämäksi. Näiden hävittyä sodan kävivät vastarintaliikkeeseen osallistuneet sisällissodan, jonka voittivat Josip Broz Titon johtamat kommunistit ja Jugoslaviasta tehtiin sosialistinen tasavalta 1946. Se pysyi kasassa vuoteen 1992 saakka, jolloin Slovenia, Kroatia, Bosnia-Hertsegovina ja Makedonia julistautuivat itsenäisiksi. Tämä johti verisiin sotiin Balkanilla. Väkivaltaisuuksien jälkeen Serbia ja Montenegro olivat ainoat jäljellä olevat maat Jugoslaviassa ja vuonna 2003 valtio vaihtoi nimensä "Serbia ja Montenegroksi", kunnes valtio lakkautettiin kolme vuotta myöhemmin.
Vuonna 1989 Serbian presidentiksi valitun Slobodan Miloševićin ultra-nationalistinen hanke yhdistää kaikki serbialueet "Suur-Serbiaksi" johti väkivaltaan Balkanilla. Vuoden 1998 joukkomurhat Kosovon maakunnassa johtivat Naton pommituksiin Serbian joukkojen pysäyttämiseksi. Miloševićin vastustus lisääntyi voimakkaasti ja vuonna 2000 oppositio voitti parlamenttivaalit. Kun Milošević ole vieläkään suostunut eroamaan, häntä vastustavat ihmiset marssivat kaduille poliisin ja armeijan tukemana ja pakottivat hänet luopumaan vallasta. Serbia oli raunioina 13 vuotta kestäneen sodan ja huonon hallinnon takia. Milošević luovutettiin kansainväliselle sotarikostuomioistuimelle ja hänestä tuli ensimmäinen sotarikoksista syytetty valtionpäämies. Oikeudenkäynti Miloševićia vastaan ei ollut valmis, kun hän kuoli Haagissa 2006.
Ekologinen jalanjälki
1,6
Yhteiskunta ja politiikka
Serbia on tasavalta, jonka presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viideksi vuodeksi kerrallaan, sama presidentti korkeintaan kahdelle kaudelle. Yksikamarisessa parlamentissa (Serbian kansalliskokouksessa) on 250 jäsentä, jotka valitaan nelivuotiskaudelle. Serbian presidentin virkaa lähes kymmenen vuotta hallinnut Demokraattinen puolue DS menetti vuoden 2012 vaaleissa presidentin ja pääministerin paikat sekä hallitusasemansa. Boris Tadić hävisi presidentinvaalit oikeistolaisen edistyspuolueen (SNS) Tomislav Nikolićille. SNS sai murskavoiton vuoden 2014 ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa. Se sai 158 paikkaa eli yksinkertaisen enemmistön. Aleksandar Vucicin johtamassa hallituksessa on kuitenkin mukana myös muutama pienempi puolue, mm. läheisiä suhteita Venäjään kannattava sosialistipuolue. Serbia aloitti tammikuussa 2014 EU-jäsenyysneuvottelut, joiden arvioidaan kestävän vuoteen 2020 saakka. EU-lähentymistä on hidastanut se, ettei Serbia hyväksy albaanienemmistöisen Kosovon itsenäisyyttä. Maa pyrkii myös säilyttämään perinteisesti läheiset suhteet Venäjään. Serbia ei ole mukana EU:n vuonna 2014 Ukrainan kriisin vuoksi käyttöön ottamat Venäjän pakotteet. Kansallismielisyys on melko voimakasta. Talouskriisin vaivaamassa maassa työttömyys on suurta, yli 20 % työvoimasta.
Inhimillisen kehityksen indeksi
64 av 188
Talous ja kaupankäynti
Serbiassa talous on romahti ja köyhyys kaksinkertaistui vuonna 2008 alkaneen globaalin talouskriisin aikana. Vuonna 2012 työttömyys oli lähes 26 prosenttia, kun neljä vuotta aiemmin työttömiä oli 14 prosenttia. Valtion velka suhteessa BKT:een kaksinkertaistui 2008–2013. Maassa on tehty ja yhä tehdään talousuudistuksia, ja talous on hitaassa kasvussa. Serbian matalan palkkatason, hyvän sijainnin ja koulutetun työvoiman odotetaan houkuttelevan lisää ulkomaisia sijoituksia. Serbian tärkeimmät vientituotteet ovat lähinnä maatalous- ja terästeollisuuden tuotteita. Lähes 90 prosenttia Serbian viennistä suuntautuu muualle Eurooppaan: 55 prosenttia EU:hun ja kolmasosa Balkanin alueen maihin. Maalla on vapaakauppasopimus EU:n kanssa. Maailmanpankin mukaan Serbian suurin haaste on nostaa elintasoa, parantaa työllisyyttä ja uudistaa verotusta. Verolakien uudistaminen ja veronkierron kitkeminen ovat nyt hallituksen asialistalla. Arviolta 35–40 prosenttia Serbian työvoimasta on pimeää.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Serbia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
8 697 547
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,4
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
6
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
21 432
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
0
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
6,6
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
7,8
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
7,5
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,95
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
