Seychellit
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Victoria
-
Etniset ryhmät
- Ranskalaisia, afrikkalaisia, intialaisia, kiinalaisia ja arabeja
-
Kieli
- Kreolin kieli 91,8 %, englanti (virallinen) 4,9 %, muut 3,1 %, määrittelemättömät 0,2 % (2002)
-
Uskonto
- Katolilaiset 82,3 %, protestantit 7,5 % (anglikaanit 6,4 %, adventistit 1,1 %), muut kristityt 3,4 %, hindut 2,1 %, muslimit 1,1 %, muut ei-kristityt 1,5 %, määrittelemättömät 1,5 %, uskonnottomat 0,6 % (2002)
-
Väkiluku
- 91 650
-
Valtiomuoto
- Tasavalta
-
BKT per asukas
- 30 517 Ostovoimapariteetti $
-
Muut maasivut
Maantiede
Seychellien saaristo sijaitsee Intian valtamerellä noin 1 600 kilometriä Afrikan mantereesta itään. Seychellit koostuu kahdesta saariryhmästä ja noin 115 saaresta, joista 33 on asuttuja. Maan suurin saari, Mahé, sijaitsee kaukana pohjoisessa. Eteläiseen saariryhmään kuuluu 83 korallisaarta, joista suurin osa on asumattomia ja tuskin vedenpinnan yläpuolella nousuveden aikaan. Pohjoisen saariryhmä koostuu graniittisaarista ja kapeista rannikkosuikaleista. Koholla olevaa sisämaata ympäröivät kirkkaat, kauniit rannat. Seychellien korkein kohta on 906 metriä merenpinnan yläpuolella.
Seychelleillä vallitsee trooppinen ilmasto, vähän kausivaihtelua ja se on trooppisen hirmumyrskyalueen ulkopuolella. Seychellinpalmu on kuuluisa kookoshedelmästään, joka on maailman suurin puussa kasvava hedelmä. Puun hedelmät voivat olla jopa puoli metriä pitkiä ja painaa 10-15 kiloa. Hedelmän kypsyminen kestää noin seitsemän vuotta. Hedelmiä kutsutaan meren kookoksiksi ("coco de mer"), sillä kun ne ajautuivat mantereelle kaukaisilta Seychelleiltä, niiden kuviteltiin kasvaneen meren pohjalla.
Historia
Seychellien asumattomat saaret kirjasi ylös ensimmäisenä portugalilainen merenkävijä Vasco da Gama vuonna 1502, mutta Itä-Afrikan rannikolla kauppaa käyneet arabit olivat luultavasti tienneet saarista jo pitkään ennen häntä. Brittiläiset valloittajat saapui saarille vuonna 1609 ja 100 vuotta myöhemmin Ranska syrjäytti britit saarien hallinnasta. Saaret liitettiin Ranskaan vuonna 1756. Ranskalainen asutus juurtui saarille vuonna 1768 ja he aloittivat saaren viljelyn käyttämällä afrikkalaista orjatyövoimaa. Britannia valtasi Seychellit vuonna 1794 ja sai ne virallisesti hallintaansa vuonna 1814 niin sanotussa Pariisin sopimuksessa.
Maailmansotien aikana Seychellien strateginen merkitys televiestinnän keskuksena korostui. Vuonna 1948 saarelle valittiin lainsäätävä edustusto. Vuonna 1964 muodostettiin ensimmäiset poliittiset puolueet. Maa sai osittaisen itsenäisyyden vuonna 1975, ja täysi itsenäisyys saavutettiin seuraavana vuonna. Vuonna 1977 toteutettiin Albert Renén ja SPPF-puolueen vallankaappaus, minkä vaikutuksesta vuonna 1979 Seychelleille luotiin perustuslain muutoksella yksipuoluejärjestelmä. Maan hallitus selvisi useista vallankaappausyrityksistä ja vuonna 1981 myös Etelä-Afrikan palkkasotureiden hyökkäyksestä.
Ekologinen jalanjälki
0,0
Yhteiskunta ja politiikka
Vuodesta 1977 vallassa olleet Albert René ja vasemmistolainen SPPF-puolue pehmensivät poliittista linjaansa ja vuonna 1991 Seychelleillä luovuttiin yksipuoluejärjestelmästä. René toimi presidenttinä vuoteen 2004 saakka. SPPF on sittemmin voittanut kaikki vaalit Seychelleillä. Seychellit on presidentin johtama tasavalta. Pääministerin virkaa ei ole. Presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein, korkeintaan kolmeksi kaudeksi. Hän nimittää hallituksen parlamentin suostumuksella. Lainsäädäntövalta on yksikamarisella 34-paikkaisella parlamentilla, joka valitaan viiden vuoden välein. Vuoden 2011 presidentinvaaleissa James Michel valittiin toiselle kaudelle 55 prosentin äänisaaliilla. Parlamentin ylivoimaisesti suurin puolue on kansanpuolueeksi nimensä muuttanut SPPF. Parlamentin jäsenistä 14 on naisia. Elintaso on afrikkalaisittain verraten korkea. Maassa on maksuton koulutus ja terveydenhuolto sekä kattava eläketurva. Työttömyyttä ei käytännössä ole. Seychellit on taistellut menestyksellisesti somalialaisia merirosvoja vastaan. Maa on osallistunut aktiivisesti kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin. Ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu on vakava uhka saarivaltiolle.
Inhimillisen kehityksen indeksi
61 av 186
Talous ja kaupankäynti
Talous perustuu pitkälti matkailutuloihin sekä kalastukseen ja erityisesti tonnikalan myyntiin. Talous on riippuvainen matkailusta, mikä tekee Seychellit alttiiksi matkailumarkkinoiden heilahteluille. Maa onkin viime vuosina pyrkinyt kehittämään muitakin taloudellisia tukijalkoja. Maasta viedään kalan lisäksi kopraa, kanelia ja vaniljaa. Vuonna 2008 alkanut globaali talouskriisi aiheutti talousongelmia, muun muassa yli 60 prosentin inflaation. Maa sai apua Kansainväliseltä valuuttarahasto IMF:ltä. Vuonna 2013 IMF totesi, että Seychellit on onnistunut markkinapohjaisissa talousuudistuksissaan, maassa ei ole työttömyyttä ja valtion budjetti on ylijäämäine.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Seychellit koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
98 347
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
2,3
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
14
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
30 517
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
5,4
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
9,6
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,59
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
