[[suggestion]]
Singapore
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Singapore

Etniset ryhmät

75.9 % Kiina, 15.0 % Malaiji, 7.5 % Intia, 1.6 % Muut

Kieli

Malaiji, mandariini, englanti ja tamili (virallisia). Hindi, sekä useita kiinalaisia, austronesialaisia ja intialaisia vähemmistökieliä.

Uskonto

31.1 % Buddhalaisuus, 20.0 % Ateismi, 18.9 % Kristinusko, 15.6 % Islam, 8.8 % Taolaisuus, 5.0 % Hindulaisuus, 0.6 % Muut

Väkiluku

5 896 684

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

719 km2

Valuutta

Singaporen dollari (SGD)

BKT per asukas

116 486 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

9. elokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Singapore koostuu timantinmuotoisesta pääsaaresta sekä 60:stä karista ja pikkusaaresta, joiden osuus valtion pinta-alasta on vain vajaa 47km2. Singaporen pääsaaren korkein kukkula kurottaa vain 162 metrin korkeuteen ja lähes 66 prosenttia saaresta sijaitsee alle 15 metrin korkeudessa merenpinnasta mikä tekee siitä poikkeuksellisen haavoittuvaisen ilmaston lämpenemiselle. Saaren läpi virtaa tiivis erittäin lyhyiden jokien verkko, joka on kuitenkin altis tuhoisille tulville, sillä keskuspuiston ja armeijan ampumaharjoitusaluetta lukuun ottamatta täyteen rakennetun saaren maaperä ei juuri ime sadevettä.

Singapore sijoittuu trooppiselle monsuunisateiden vyöhykkeelle, jossa päivien keskilämpötila pysyttelee 25 asteen paremmalla puolen vuoden ympäri. Lounaismonsuuni (touko-syyskuu) ja koillismonsuuni (marras-maaliskuu) siirtymäkausineen muodostavat neljä vuodenaikaa alueelle ja vuosittainen sademäärä on erittäin korkea. Saarelle luontaista sademetsää on jäljellä vain reilu 10 km2, mutta samalla lukuisten pienten puistojen ja pysty- sekä kattopuutarhojen avulla Singapore on maailman vihrein megakaupunki, jossa myös lukuisat lintulajit elävät symbioosissa ihmisten kanssa.

Historia

Malesian kronikoiden mukaan Singaporen (Singapura) kuningaskunta perustettiin saarelle vuonna 1299 ja viimeistään 1300-luvun alussa Temasekin (Singaporen varhaisin nimi) satamalla oli merkittävä rooli Siamin ja Jaavalaisen Majapahit-imperiumin välisessä kaupassa. Samalla vuosisadalla Singapura myös valloitettiin jommankumman imperiumin toimesta ja Temasekista paennut kuningas perusti uuden kuningaskunnan Malesian Malakan niemimaalle.

Valloituksen jälkeen saaren kaupallinen merkitys hiipui ja koki surmaniskun vuonna 1613, kun Portugalin kauppakomppania poltti kanssaan kilpailevan sataman maan tasalle. Koko Malakan niemimaa oli tuolloin Alankomaiden hallinnassa, eikä heitä kiinnostanut panostaa alueen kehittämiseen. Saari pysyi lähes asumattomana 200 vuotta, kunnes vuonna 1819 Iso-Britannia osti paikallissulttaanilta oikeudet perustaa kauppasatama saarelle. 6 vuotta myöhemmin Iso-Britannia muutti sopimusta antaen itselleen hallinnan koko saaresta ja siirsi sen hallinnan Itä-Intian kauppakomppanialle. Ennen Iso-Britannian tuloa arviolta 1000 malesialaista asui saarella, mutta vuonna 1860 yli 80 000 ihmistä oli muuttanut saarelle, yli puolet heistä kiinalaisia.

Vuonna 1867 Iso-Britannia palautti saaren hallinnan suoraan kruunulle ja 1890-luvulla Malesian peltojen johdosta Singaporesta oli kehittynyt maailman suurin kumisatama. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Iso-Britannia alkoi rakentaa saarelle suurta laivastotukikohtaa, joka ei tosin koskaan valmistunut. Keskeneräisenäkin se oli maailman suurin kuivasatama, kolmanneksi suurin satama ja merkittävä tankkausasema. Toisen maailmansodan syttyessä Japani kuitenkin valloitti Singaporen vuonna 1942 ennen kuin Iso-Britannia ehti paikalle puolustamaan sitä.

Miehityksen aikana kiinalaisväestöä kohdeltiin kaltoin ja 5000–25 000 kiinalaista surmattiin etnisissä puhdistuksissa. Sodan päätyttyä miehityksen jättämät arvet etnisten ryhmien välisiin suhteisiin purkautuivat väkivaltaisesti ja merkittävä osa infraa tuhoutui. Britannian haluttomuus puolustaa Singaporea Japanilta tai tuoda helpotusta sotaa seuranneeseen nälänhätään muutti paikallisten suhtautumisen siirtomaaherroihinsa. Vuonna 1950 etniset kiinalaiset kommunistit aloittivat sissisodan Malesian itsenäistymisen puolesta ja kun Iso-Britannia syrjäytti vaalit voittaneen koloniahallitsijan, joka vaati Singaporelle täyttä itsenäisyyttä, levottomuudet pahenivat.

Vuonna 1963 Singapore julistautui itsenäiseksi osana Malesian federaatiota, joka tosin kesti vain kaksi väkivaltaista vuotta ennen kuin Singapore irrotettiin federaatiosta omaksi kaupunkivaltiokseen. Vuonna 1965 Singapore sai uuden perustuslain, mutta etnisyyksien väliset väkivaltaisuudet jatkuivat. Singaporen ensimmäinen hallitus panosti voimakkaasti maan teollisuuden modernisoimiseen ja teknologiateollisuuteen samalla kaventaen demokratian tilaa maassa. Maan talouskasvu oli poikkeuksellisen nopeaa koko 1980–90-luvut ja samalla Singaporen satamasta kehittyi maailman vilkkain. Vuonna 1997 alkanut Aasian talouslama iski Singaporen talouteen lujaa, mutta talouden elpyminen muun maailman mukana sujui verrattain mutkattomasti. 2000-luvulla valtio on tiukentanut otettaan vaaleista sitä mukaa kun opposition suosio on kasvanut.

Ekologinen jalanjälki

1 2 3 4

3,5

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Singapore asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 3,5 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

  • Varallisuusluokka: Korkean tulotason maa   
  • BKT: $340 mrd.
  • BKTA: $59 798
  • Ostovoimakorjattu BKTA (ppp): $86 480
  • Valtion budjetti / BKT: -13,9 %
  • Valtion velka / BKT: 131 %
  • Valtion koulutuspanostus / BKT: 2,9 %
  • Valtion sotilaspanostus / BKT: 3,2 %
  • Asukaslukuodotus 2030: 6,3 milj.
  • Keski-ikä: 42,2 vuotta
  • Koulutetun työvoiman osuus: 84 %
  • Kouluvuosien mediaani: 11,6 vuotta
  • Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI): 0,938    Maailma: 0,737
  • Epätasa-arvokorjattu HDI (IHDI): 0,813    Maailma: 0,869
  • Sukupuolikehityksen indeksi (GDI): 0,985    Maailma: 0,943
  • Epätasa-arvoindeksi (GII): 0,065    Maailma: 0,436
  • Moniulotteinen köyhyysindeksi (MPI): -    Maailma: 0,108

Singapore on parlamentaarinen tasavalta ja yhtenäisvaltio, jonka hallintojärjestelmä on mallinnettu Iso-Britanniasta. Maan johdossa toimii suorilla vaaleilla (vuodesta 1991) valittava presidentti, joskin käytännössä valta on keskitetty pääministerin ja ministerikabinetin käsiin presidentin viran ollessa lähinnä seremoniallinen. Teoriassa presidentti on myös puolustusvoimien ylikomentaja, mutta käytännössä ohjausvalta on pääministerillä.

Pääministerin varsinaisena tehtävänä on ohjata lainvalmisteluprosessia ja johtaa 100-henkisen parlamentin työskentelyä. Kansanedustajista 88 valitaan suorilla vaaleilla 29:stä vaalipiiristä, 9 presidentti nimittää puoluepolitiikan ulkopuolelta ja 3 on vaalipiirien ulkopuolisten oppositiopuolueiden valitsematta jääneitä edustajia, joiden tarkoitus on vahvistaa opposition edustavuutta (kuitenkaan vahvistamatta vaikutusvaltaisempien oppositiotoimijoiden asemaa). Kaiken kaikkiaan Singaporen poliittiset vapaudet ovat melko rajatut eriarvoisuuden vahvistaman korruption vaikeuttaessa tilannetta entisestään. Sanan- ja lehdistönvapaus on jonkin verran paremmalla tolalla, mutta oppositiomielinen ja tiettyjen etnisyyksien etuja ajava viestintä on rajoittunutta.

Singaporen oikeusjärjestelmä on mallinnettu Iso-Britannian tapaoikeudesta, mutta siihen on vuosien saatossa tehty runsaasti muutoksia, jotka ovat paitsi sopeuttaneet sitä paikalliseen kulttuuriin, myös vahvistaneet hallituksen otetta järjestelmästä ja lisänneet etnisyyksien välistä eriarvoisuutta lain edessä. Alun perin Iso-Britannian kolonioissa ei-valkoisten ihmisten kurissapitämiseksi kehitetty julkinen kepillä ruoskinta, tai kepittäminen, ja teloitukset ovat edelleen käytössä olevia rangaistusmuotoja.

Iso-Britannian harjoittaman politiikan ansiosta Singapore on etnisesti erittäin monimuotoinen, samalla kun assimilaatiopolitiikkaa ei ole toteutettu. Etnisesti dominoivista Singaporen kiinalaisista noin 60 prosenttia on lähtöisin Amoy-kiinaa puhuvasta Fujian provinssista (Taiwanin vastainen Kiinan vapaakauppa-kokeilualue) ja 25 prosenttia on teochew-kiinalaisia, suurimman osan lopuista tullessa Guandongista. Tästä johtuen Singaporen kiinalaiset eivät puhu samaa kieltä, minkä lisäksi malaijien ryhmä pitää sisällään myös jaavalaisia, boyanialaisia ja muita austronesialaisia kieliä. Intialaisten keskuudessa kielellinen monimuotoisuus on kaikkien monipuolisinta. Kielellistä monimuotoisuutta helpottamaan Singaporella on 4 virallista kieltä, englannin toimiessa politiikan ja koulutuksen yleiskielenä ja mandariinin kaupan ja kanssakäymisen yleiskielenä.

Tasa-arvo

Singaporen tasa-arvotilanne on erittäin heikko niin talouden, sukupuolten kuin etnisyyksienkin välillä mitattuna. Etnisyydellä ja kielitaidolla on vaikutusta niin koulutukseen, työnhakuun kuin vaikutusmahdollisuuksiinkin. Merkittävin tasa-arvon este liittyy kuitenkin talouteen ja toimeentuloon. Gini-kertoimella mitattuna Singapore on maailman 27. eriarvoisin valtio asettuen samalle Gini-kerroinarvolle Saudi-Arabian kanssa.

Teoriassa Singaporen ammattiyhdistysliikkeellä on paljon valtaa ja erittäin vahva rooli valtion politiikassa, mutta käytännössä liikkeen pyrkimykset ajaa työntekijöiden etuja on asetettava kyseenalaisiksi. Paperittomien siirtotyöläisten käyttö on verrattain yleistä, ja heidän elinolonsa sekä mahdollisuutensa asemansa virallistamiseen heikot. Singapore ei ole suostunut ratifioimaan ILO:n orjatyövoiman kieltäviä klausuuleja, eikä työntekijöiden oikeuksilla ole lain suojaa.

23 prosenttia hallituspaikoista on naisten hallussa, mutta korkeimmat paikat on varattu miehille. Yritysjohdon tai paikallishallinnon tilasta ei ole tarkkaa tietoa saatavilla, mutta yleistilan voidaan sanoa olevan heikko. Miehet kouluttautuvat edelleen naisia pidemmälle ja palkaton hoivatyö on pääasiassa naisten vastuulla. 62 prosenttia työikäisistä naisista ja 78,3 prosenttia miehistä on työvoiman piirissä. Kuitenkin vain 0,4 prosenttia ensisynnyttäjistä on alaikäisiä (Suomessa 0,6 prosenttia) ja lapsiavioliitot ovat kiellettyjä. Heikoimmassa asemassa ovat etnisiin vähemmistöihin kuuluvat tytöt, naiset ja vammaiset.

Terveys ja puhtaus

Singaporen terveydenhuollon taso on korkea, henkilökunta korkeasti koulutettua ja sairaalat hyvin varusteltuja. Käytännössä palvelut ovat kuitenkin kalliita, eikä köyhemmällä kansanosalla ole varaa terveydenhuollon palveluihin. Julkisen sosiaaliturvan taso on erittäin heikko. Perusrokotteiden kattavuus on maan kehitystasoon nähden melko heikko noin 5 prosentin kansalaisista jäädessä vaille perusrokotteita. Paperittomien siirtotyöläisten kohdalla luku on huomattavasti suurempi.

Aliravitsemus ja liikalihavuus ovat molemmat kasvavia ongelmia Singaporen köyhimmän kansanosan keskuudessa, mutta paperittomuus ja tilastoinnin puute vaikeuttaa kokonaiskuvan saamista. Puhdasta vettä on saatavilla riittävästi ja sanitaatio on melko laadukasta myös kaikkein köyhimmillä alueilla.

Inhimillisen kehityksen indeksi

18

11 av 188

Singapore sijoittuu sijalle 11 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

  • Vienti: $273
  • Tuonti: $207
  • Inflaatioaste: 2,4 %
  • Korkotaso: 0,07 %
  • Yrittämisen helppous: 2 / 197
  • Talouden monipuolisuus: 6 / 146
  • Yritysveroaste: 17 %
  • Ansiotuloveroaste: 22 %
  • Kauppaveroaste: 7 %

Singapore on erittäin vauras valtio ja G20 maa. Erittäin kapea Johorin kapeikko erottaa Singaporen Malakan niemimaasta pohjoisessa ja etelään Singaporelle kuuluvaan Riau-Linggan saaristoon matkaa on vain 10 kilometriä. Yhdessä nämä muodostavat Malakan kapeikon, joka yhdistää Intian valtameren ja Eteläkiinanmeren. Kapeikko on niin vilkasliikenteinen ettei se vedä kaikkea liikennettä, vaan osa laivoista purkaa lastinsa Malesiaan, josta ne kuljetetaan rekoilla vastarannalle ja laivataan uudestaan. Tämä tarkoittaa kapeikkoa hallinnoivalle Singaporelle (ja pienemmässä määrin Malesialle) valtavaa tulonlähdettä, ja Singaporen satama onkin Kaakkois-Aasian suurin ja yksi maailman vilkkaimmista.

Singaporen talousjärjestelmä perustuu alhaisten verojen ja äärimmäisen kevyen byrokratian ja joustavien standardien kykyyn houkutella suoria ulkomaisia investointeja yhden maailman vilkkaimman kauppareitin pullonkaulassa sijaitsevaan saarivaltioon. Singaporen rooli indopasifisen alueen kaupan välittäjänä on erittäin suuri. Useat paikallisille markkinoille pyrkivät yritykset perustavat yrityksensä kohdevaltion sijasta Singaporeen minkä vuoksiSingaporen dollarilla on merkittävä rooli indopasifisen alueen kaupassa.

Singaporen talous on kuitenkin poikkeuksellisen haavoittuvainen globaalitalouden heilahteluille, minkä lisäksi korkea eriarvoisuus, kotimaan markkinoiden pieni koko ja ikääntyvä väestö yhdessä lisääntyvän nuorisotyöttömyyden kanssa rajoittavat talouden kehitystä.

Singaporen tärkeimmät vientituotteet ovat mikropiirit, öljyjalosteet, kulta, kaasuturbiinit ja pakatut lääketarvikkeet. Eniten tuotteita viedään Kiinaan ja Hong Kongiin sekä Malesiaan, Yhdysvaltoihin ja Indonesiaan. Tärkeimmät tuontituotteet puolestaan ovat mikropiirit, öljyjalosteet, raakaöljy, kulta ja kaasuturbiinit. Singaporen rooli globaalikaupan välittäjänä näkyy hyvin esimerkiksi vienti- ja tuontituotteiden päällekkäisyydessä.

Kehitys

Inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna Singapore on maailman 11. kehittynein maa. Kaupunkivaltion kuljetusinfra ja informaatioverkko ovat erittäin kehittyneitä. Internetyhteydet ovat nopeita ja palvelut laadukkaita, mutta köyhimmällä kansanosalla on vaikeuksia kustantaa palveluja ja verkon ulkopuolelle jääminen heikentää heidän asemaansa entisestään. Myös Singaporen energiaverkko on kehittynyt ja laadukas, eikä yhtenä maailman tärkeimpänä raaka-ainesatamana Singaporen 100 prosentin riippuvuus tuontienergiasta tuo merkittävää riippuvuusongelmaa.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Singapore koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

5 943 551

Ihmistä maassa Singapore

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 1

1,2

lasta per nainen maassa Singapore

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2

2

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Singapore

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

Ei tilastoja saatavilla

116 486

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Singapore

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Singapore

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 8 2

8,3

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Singapore

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 5

9,5

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Singapore

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,0

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Singapore

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 7

9,71

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Singapore

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13 14

13,9

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Singapore

Tasa-arvo

Työ