Singapore
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Singapore
-
Etniset ryhmät
- kiinalaiset 76,8%, malaijit 13,9%, intialaiset 7,9%, muut 1,4%
-
Kieli
- mandariinikiina (virallinen) 35 %, englanti (virallinen) 23 %, malaiji (virallinen) 14,1 %, hokkien 11,4 %, kantoni 5,7 %, kantoninkiina 5,7 %, teochew 4,9 %, tamil (virallinen) 3,2 %, muut kiinan murteet 1,8 %, muut 0,9 %
-
Uskonto
- buddhalaiset 42,5 %, muslimit 14,9 %, taolaiset 8,5 %, hindut 4 %, katoliset 4,8 %, muut kristityt 9,8 %, muut 0,7 %, ei uskontoa 14,8 %
-
Väkiluku
- 5,5 miljoonaa
-
Valtiomuoto
- Parlamentaarinen tasavalta
-
BKT per asukas
- 98 526 Ostovoimapariteetti $
-
Muut maasivut
Maantiede
Singapore on Malediivien jälkeen Aasian toiseksi pienin valtio. Pääsaari Singapore on yhdistetty Malesian eteläkärkeen yli kilometrin pituisella sillalla, ja lisäksi valtioon kuuluu noin 50 pikkusaarta ja luotoa. Maan strateginen sijainti Malesian ja Sumatran välisessä Malakansalmessa on ihanteellinen satamatoiminnalle yleisten laivaväylien risteyskohtana. Maan ilmasto on trooppinen ja sademäärät sekä ilmankosteus ovat suuria. Pääkaupunki Singapore sijaitsee etelärannikolla.
Vastuu ympäristönhuollosta on Singaporen ympäristöministeriöllä. Ilmanlaatua on parannettu erinäisin säädöksin jo 70-luvulta alkaen, ja esimerkiksi polttoaineiden sallittuja lyijypitoisuuksia on tiukennettu. Singaporen omat vesivarat eivät riitä kansan tarpeisiin, sillä valtiolla on arviolta vain 0,1 kuutiokilometriä vesivaroja, joista puolet käyttää teollisuus. Jätevesi käsitellään huolellisesti rajallisten vesivarojen säästämiseksi. Singapore on kuitenkin menettänyt 20–30 % alkuperäisistä mangrovealueistaan.
Historia
Vaikka Singaporen asutushistoria alkaa satoja vuosia aikaisemmin, saari tuli länsimaille tunnetuksi vasta 1800-luvulla englantilaisen Itä-Intian kauppakomppanian rantauduttua sinne 1819. Britannia osti Singaporen saaren vuonna 1824, ja jo seuraavana vuonna saaresta oli tullut tärkeä satamapaikka, jonka kauppa ohitti ylivoimaisesti muiden lähistöllä olevien satamien kauppaliikenteen. Suezin kanaalin avaaminen vuonna 1869 ja höyrylaivojen käyttöönotto laukaisivat kultakauden Singaporessa, ja kauppaliikenteen määrä kasvoi entisestään kumin sekä tinan kysynnän kohotessa. Britit rakensivat saarelle vuonna 1921 laivastotukikohdan, jota seurasi pian myös lentotukikohta. Singapore oli japanilaisten miehittämä vuosina 1942–1945. Singapore irtaantui kauppakomppaniasta erilliseksi siirtomaa-alueekseen 1946. Vuonna 1959 Singapore sai itsehallinnon, ja 1963 se liittyi lähivaltioiden liittoon, josta muodostui Malesia. Se erosi poliittisten kiistojen vuoksi Malesiasta kuitenkin jo vuonna 1965 omaksi itsenäiseksi valtiokseen, ja brittien laivastotukikohta lakkautettiin 1971.
Ekologinen jalanjälki
3,5
Yhteiskunta ja politiikka
Singapore on parlamentaarinen tasavalta. Poliittinen valta keskittyy pääministerille ja hänen hallitukselleen. Valtionpäämiehenä presidentillä oli ennen lähinnä vain muodollista valtaa, mutta vuonna 1991 muutettu perustuslaki lisäsi valtaoikeuksia lainsäädännössä, hallituksen budjettiasioissa sekä turvallisuuskysymyksissä. Yksikamarinen parlamentti koostuu 84:stä vaalein valitusta jäsenestä, mutta sillä ei kuitenkaan ole äänivaltaa perustuslakia koskevissa asioissa. Perustuslain mukaan oppositiossa on oltava vähintään 3 jäsentä, vaikka kannatus ei riittäisi kolmeen paikkaan. Äänestäminen on pakollista. Maata on hallinnut itsenäistymisestä asti People’s Action Party PAP. Vuonna 2011 sen ääniosuus oli alempi kuin koskaan ennen, 60 %. Tästä huolimatta oppositio sai vain kuusi paikkaa - sekin oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Singapore tunnetaan siisteydestään ja rikoksista langetetuista ankarista rangaistuksista. Käytössä on tuntuvien sakkorangaistusten lisäksi mm. raipparangaistus ja kuolemanrangaistus.
Inhimillisen kehityksen indeksi
11 av 188
Talous ja kaupankäynti
Singapore on erittäin kehittynyt, avoin ja vapaa markkinatalous. Taloutta vaikeuttivat aluksi sisämarkkinoiden pienuus ja omien raaka-aineiden vähyys. Hallitus ryhtyi ajamaan markkinavetoista taloutta, joka suosi ulkomaisia sijoittajia ja vientiä, ja sijoitti samalla strategisiin valtion omistamiin yrityksiin. Se on onnistunut houkuttelemaan runsaasti ulkomaisia sijoittajia ja yrityksiä ja maa on noussut kokoonsa nähden poikkeuksellisen tärkeäksi talouskeskukseksi Aasiassa. Tuotanto ja palvelut ovat talouden kaksi sydäntä. Elektroniikka, kemikaalit, biolääketiede ja öljynjalostus ovat suurimmat tuotannonhaarat. Myös finanssisektori on merkittävä. Hallitus panostaa edelleen palvelusektorin kehittämiseen ja turismiin. Bruttokansantuote henkeä kohden on maailman korkeimpia. Työttömyyttä ei käytännössä ole, ja maassa on runsaasti ulkomaisia työntekijöitä muista Aasian maista. Singaporen tärkeimmät kauppakumppanit ovat EU, Malesia, Kiina ja Yhdysvallat.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Singapore koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
5 896 684
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,2
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
3
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
98 526
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
8,4
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
10,0
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,73
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
