[[suggestion]]
Slovenia
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Ljubljana

Etniset ryhmät

Sloveeneja 83 %, serbejä 2 %, kroaatteja 2 %, bosniakkeja 1 %, muita 12 %

Kieli

Sloveeni (virallinen) 88%, kroaatti 3 %, serbo-kroaatti 2 %, bosnia 2 %, serbia 2 %, muita 4 %

Uskonto

Katolilaisia 58 %, muslimeita 2 %, ortodokseja 2 %, muita kristittyjä 1 %, muita uskontoja tai ei uskontoa 26 %

Väkiluku

2 078 723 (2021)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

20 675 km2

Valuutta

Euro (EUR)

BKT per asukas

43 625 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

25.6.

Muut maasivut

Maantiede

Slovenia sijaitsee Keski-Euroopassa, Adrianmeren lahden pohjukassa. Sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Itävalta, idässä Unkari, etelässä Kroatia ja lännessä Italia. Slovenialla on pieni pätkä Adrianmeren rantaviivaa Kroatian rajalla. Pääkaupunki Ljubljana sijaitsee suunnilleen keskellä maata, ja toiseksi suurin kaupunki Maribor maan itäosassa. Slovenia lukeutuu pinta-alaltaan ja väkiluvultaan Euroopan pienimpiin valtioihin: se on suunnilleen Kainuun maakunnan kokoinen ja siellä asuu reilu 2 miljoonaa ihmistä.

Sloveniaan mahtuu monenlaisia maastotyyppejä ja ilmastovyöhykkeitä. Pohjoisosassa kohoavat Alpit, kuten maan korkein huippu Triglav (2 864m). Dinaariset Alpit eli lähes koko Balkanin läpi kulkeva karstivuorijono alkaa Slovenian keskiosista. Unkarin ja Itävallan rajaseuduilla on hedelmällistä tasankoa, jonka halki virtaavat suuret, Tonavaan laskevat joet kuten Sava ja Drava. Adrianmeren rannikkoa ja sen lähiseutuja kutsutaan nimellä Primorska, ja meren läheisyys vaikuttaa alueen ilmastoon ja kasvillisuuteen. Rannikkoalueen talvet ovat leutoja. Vuoristossa ja karstimaa-alueella vallitsee leutokesäinen mannerilmasto, kun taas alavassa itäosassa kesät ovat kuumia ja talvet viileitä. Sademäärä vaihtelee alueittain: Itä-Sloveniassa ja karstialueilla ropisee vähemmän ja vuoristossa huomattavasti enemmän. Slovenia sijaitsee seismisesti aktiivisella alueella, ja siellä esiintyy toisinaan voimakkaitakin maanjäristyksiä.

Jugoslaviasta itsenäistyttyään Slovenia on panostanut luonnonsuojeluun ja luontomatkailuun, joiden yhteensovittaminen ei aina suju kitkatta matkailijamäärien kasvaessa. Alpeilla voi bongata vuorikauriita, gemssejä, karhuja ja ilveksiä, ja Slovenian vuoristopurojen ja -jokien tammukat ja harjukset vetävät puoleensa kalastusmatkailijoita.

Historia

Slaavilaisiin heimoihin kuuluvat sloveenit asettuivat nykyisen Slovenian alueelle 500-luvulla 700-luvulla, jolloin alueet liitettiin Kaarle Suuren frankkien valtakuntaan ja sen jälkeen Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan osaksi. 1200-luvun lopulta Slovenia oli itävaltalaisen Habsburgien monarkian perintömaana Itävalta-Unkarin romahtamiseen asti ensimmäisen maailmansodan lopussa vuonna 1918. Slovenialaiset pystyivät säilyttämään oman kielensä ja kulttuurinsa läpi historian.

Itävalta-Unkarin hajottua Slovenia liittyi muiden eteläisten slaavikansojen kanssa Serbien, Kroaattien ja Sloveenien kuningaskuntaan, joka vuonna 1929 muutti nimensä Jugoslaviaksi. Toisessa maailmansodassa Slovenia joutui Italian ja Saksan miehittämäksi, mutta slovenialaiset kommunistitaistelijat työnsivät miehittäjät lopulta alueeltaan. Istrian niemimaa siirtyi sodan seurauksena Italialta osaksi Sloveniaa ja Kroatiaa. Toisen maailmansodan jälkeen Slovenia liittyi jälleen Jugoslaviaan, jota hallitsi tällä kertaa monarkin sijaan kommunisti Josep Tito.

Sloveniassa oli käytössä hieman erilainen, vapaampi talousjärjestelmä kuin muissa Jugoslavian tasavalloissa, ja se menestyi taloudellisesti niitä paremmin. Titon aikana oppositiopuolueet kuihtuivat ja sosialismin vastainen liikehdintä oli vähäistä, kunnes slovenialaiset kyllästyivät 1980-luvulla Jugoslavian huonoon taloustilanteeseen. Sloveniassa järjestettiin ensimmäiset vapaat parlamenttivaalit vuonna 1990, ja parlamentti piti ensi töikseen kansanäänestyksen Slovenian itsenäistymisestä. Lähes 90 % äänestäjistä kannatti irtautumista Jugoslaviasta, mutta Jugoslavian Serbia-mielinen johtaja Slobodan Miloševic ei hyväksynyt tulosta. Jugoslavian joukot ja sloveenitaistelijat ottivat yhteen lyhyessä, lähes väkivallattomassa sodassa, jossa Slovenian joukot ajoivat Jugoslavian sotilaat ulos maasta. Muista entisistä Jugoslavian maista poiketen Slovenian itsenäistyminen sujui melkein ilman verenvuodatusta.

Kaikki slovenialaiset puolueet ajoivat itsenäisyyden alkuaikoina länsimielistä politiikkaa, ja Slovenia liittyi ensimmäisenä entisenä Jugoslavian maana Euroopan unioniin vuonna 2004 ja rahaliittoon vuonna 2007.

Ekologinen jalanjälki

1 2 8

2,9

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Slovenia asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 2,9 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Slovenia koki täydellisen yhteiskunnallisen mullistuksen irtauduttuaan vuonna 1990, sillä siitä tuli ensimmäistä kertaa historiassaan itsenäinen, ja Titon diktatuuri vaihtui demokratiaksi. Slovenian demokratiakehitys sujui hyvin, ja se liittyi 1990- ja 2000-luvuilla monien kansainvälisten järjestöjen ja yhteisöjen jäseneksi. Sloveniaa edustaa seremoniallisissa tehtävissä presidentti, jolla on vain vähän käytännön valtaa. Slovenialla on kaksikamarinen parlamentti, jonka 90-jäsenisen alahuoneen edustajat valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Ylähuone eli kansallisneuvosto koostuu 40 jäsenestä, jotka edustavat alueita tai erilaisia intressiryhmiä, kuten ammattiliittoja.

Sloveniaa pidettiin 2000-luvulla EU:n mallioppilaana, mutta vuonna 2008 alkanut talouskriisi horjutti slovenialaista politiikkaa ja yhteiskuntaa, ja epävakaus on jatkunut 2020-luvulle asti. Vuoden 2020 parlamenttivaalit voitti keskustaoikeistolainen Slovenian demokraattinen puolue, ja uuden hallituksen muodosti lahjustuomion vuoksi vankilassakin istunut entinen pääministeri Janez Janša. Janšan hallitus otti oppia itänaapuriltaan Unkarilta ja hyökkäsi muun muassa lehdistönvapautta ja pakolaisia vastaan. Vapaan lehdistön ja kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoitettiin ja rahoitusta peruttiin. Monet slovenialaiset osoittivat mieltään Janšan politiikkaa vastaan, ja vuoden 2022 parlamenttivaalien voittajaksi selviytyi Robert Golobin luotsaama uusi puolue, vasemmistoliberaali Vapausliike. Tuore pääministeri Golob vannoi voitonpuheessaan Slovenian palaavan jälleen normaaliin, vapaaseen demokratiaan. Aika näyttää, pitääkö Golobin lupaus paikkansa vai jatkuuko Slovenian poliittinen kaaos.

Muista entisen Jugoslavian maista poiketen Sloveniassa ei esiinny etnisiä erimielisyyksiä. Jugoslaviasta irtautuminen sujui lähes väkivallattomasti, eivätkä kansalaiset koe kaunaa tai ole sotien traumatisoimia. Maassa asuu pieniä serbi-, kroaatti-, italialais- ja unkarilaisvähemmistöjä, joiden oikeudet on turvattu laissa. Romanivähemmistön oikeudet ovat heikolla tolalla, ja monet heistä elävät köyhyydessä, eikä heillä ole pääsyä koulutuksen tai kunnon terveydenhuollon pariin. Janšan hallitus suhtautui vihamielisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, mutta ei ehtinyt muuttaa lainsäädäntöä heitä syrjiväksi. Slovenian seksuaalirikoslaki päivitettiin kertaheitolla 2000-luvulle, kun uusi, suostumukseen perustuva laki tuli voimaan vuonna 2021 – vuotta ennen Suomen vastaavaa uudistusta.

Inhimillisen kehityksen indeksi

18

23 av 188

Slovenia sijoittuu sijalle 23 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Slovenia oli jo Jugoslavian aikaan alueen vahvin talous: se tuotti 20 % maan kansantuotteesta ja 30 % vientitavarasta. Itsenäistymisen alkuvuosina slovenialaisilla yrityksillä oli vaikeuksia pärjätä maailmanmarkkinoilla suljetumpaan talousmalliin tottuneina, mutta Slovenian talous kääntyi pian tasaiseen kasvuun. Talouskasvua siivittää myös keskeinen sijainti Balkanin ja Länsi-Euroopan välissä. 2008 alkanut talouskriisi koetteli Sloveniaa: yrityksiä ajautui konkurssiin ja työttömien määrä kasvoi.

Slovenia toipui lamasta suhteellisen nopeasti ilman kansainvälisiä tukipaketteja, ja vuonna 2021 työttömyys oli painunut noin 5 prosenttiin ja talouskasvu jopa 8 prosenttiin. Slovenialaiset eivät enää muuta maasta työn perässä, vaan maassa tarvitaan lisää osaavaa työvoimaa. Sloveniassa tuloerot ovat suhteellisen pieniä, ja köyhyysrajan alapuolella on vain 12 % väestöstä – saman verran kuin Pohjoismaissa. Ukrainan sota ja maan oma reipas talouskasvu ovat johtaneet 2020-luvulla korkeaan inflaatioon, mikä syö kansalaisten ostovoimaa ja elintasoa.

Jugoslavian aikaan Sloveniassa oli paljon teollisuutta, ja se on edelleen merkittävä tulonlähde Slovenialle. Slovenian tärkeimpiä vientituotteita ovat lääkkeet, autot ja muut kulkuneuvot sekä niiden osat, joita viedään etenkin suuriin EU-maihin, kuten Saksaan ja Italiaan. Teollisuus kattaa noin kolmanneksen kansantuotteesta, palvelusektori vajaa kaksi kolmannesta ja maatalous 2 %. Slovenia on suosittu matkailumaa, mikä tuo maahan runsaasti tuloja. Slovenian vuoristomaisemat vetävät puoleensa erityisesti luontomatkailijoita muualta Euroopasta.

Suurin osa Slovenian tarvitsemasta sähköstä tuotetaan vesi- ja ydinvoimalla, mutta lämmitys- ja liikennekäyttööön Slovenia on ostanut venäläistä kaasua ja öljyä. Ukrainan sodan alettua tuontienergian määrä on tyrehtynyt ja hinnat nousseet. Slovenia ei ole saanut kasvihuonekaasupäästöjä laskuun koko 2000-luvulla.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Slovenia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

2 078 031

Ihmistä maassa Slovenia

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 5

1,6

lasta per nainen maassa Slovenia

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2

2

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Slovenia

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

11

43 625

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Slovenia

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Slovenia

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 4

6,5

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Slovenia

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 5

9,5

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Slovenia

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 8

9,8

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Slovenia

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

9,97

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Slovenia

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13 14

13,6

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Slovenia

Tasa-arvo

Työ