Sri Lankan saaren keskellä sijaitsee keskusylämaana tunnettu kolmion muotoinen vuoristoalue, josta maasto laskeutuu merta kohti jättäen leveän alavan rantakaistaleen kaikkialle paitsi saaren lounaisosaan. Yli 80 prosenttia Sri Lankan pinta-alasta onkin 0–300 metrin korkeudella sijaitsevaa tasankoa, korkeimman huipun kohotessa 2524 metriin. Keskusylämaalta laskeutuu määritelmästä riippuen noin sata jokea.

Sri Lankan ilmastoa dominoi lounaismonsuuni, joka tuo touko–syyskuussa mukanaan kovia tuulia ja rankkasateita. Myös koillismonsuuni tuo marras–tammikuussa sadekauden ja varsinaista kuivakautta Sri Lankassa ei ole. Alamailla kuukausien keskilämpötila vaihtelee 22 ja 33 asteen välillä, mutta vuoristossa lämpötila voi ajoittain pudota nollan tienoille. Vuoriston saama suuri sademäärä kuljettaa valumaveden mukana ravinteita alamaan viljelyalueille, minkä ansiosta maaperä on pysynyt monituhatvuotisesta viljelystä huolimatta hedelmällisenä.

Omaleimaiseksi kulttuuripiirikseen Sri Lankan katsotaan kehittyneen viimeistään 600-luvulla eaa., mutta koska Sri Lankan Intian niemimaasta (jatkossa Intia) erottava Palkan kapeikon halki kulkee tiivis pienten saarten ketju, on kulttuurinvaihto jatkunut tiiviinä antiikin ajoista alkaen. Samalla valtameren kauppayhteydet ovat tehneet Sri Lankasta poikkeuksellisen monikulttuurisen ja Sri Lankan (Taprobane) kauppasatama oli tunnettu antiikin Kreikassa asti.

Sri Lankan alkuperäisasukkaiksi arvellaan veddalaisia, joita nykypäivään on selvinnyt vain noin 2500 henkeä. 1000-luvulta eaa. alkaen kulttuuriyhteydet Intiaan tiivistyivät ja ensimmäinen kirjallinen maininta Lankan kuningaskunnasta löytyy 700 eaa. – 300 jaa. kirjoitetusta Ramayana eepoksesta. Singaleesit katsovat saapuneensa saarelle noin 500-luvulla eaa. Sinahalaisen Anuradhapuran kuningaskunnan (377 eaa. – 1017 jaa.) kaudella buddhalaisuus juurtui saarelle ja Theravada buddhalaisuus säilytti vahvan aseman Sri Lankan yhteiskuntajärjestyksen ytimessä.

Vuonna 993 tamilien Chola-imperiumi hyökkäsi saarelle ja vuonna 1017 Anuradhapura kaatui. Cholan osana buddhalaisuus kiellettiin, tai se lähes katosi muuten vuoteen 1070 mennessä, jolloin kapinaliike syrjäytti paikalliset Chola-hallitsijat. Vaikka saaren hallinnollinen yhtenäisyys ei kestänyt, pidetään 1100-lukua laajalti maan kultakautena. Vuonna 1215 toistaiseksi tuntematon ulkovalta valloitti suuren osan Sri Lankaa ja tuhosi maan kaupungit tyystin, mistä maa ei koskaan täysin tointunut.

Vuonna 1517 Portugali perusti ensimmäisen kauppa-aseman saarelle Colomboon, mutta aseellinen vastarinta Portugalin koloniahallintoa vastaan jatkui vuoteen 1619, jolloin viimeinenkin paikallinen linnake kaatui. Vuonna 1638 Alankomaat lupasi vapauttaa saaren Portugalin vallasta, mutta voitettuaan sodan vuonna 1658 Itä-Intian kauppakomppania pitikin vallan itsellään. Vuonna 1796 Iso-Britannia valloitti Ceyloniksi kutsumansa saaren Alankomailta, tuoden mukanaan aiempaa tiukemman ulkopuolisen kontrollin ja kahvin plantaasiviljelyn. Vuonna 1869 saarelle saapunut kasvitauti tuhosi kahvin kokonaan ja plantaasit muutettiin teen viljelykseen.

Vallanpitämisen helpottamiseksi Iso-Britannia koulutti paikallisjohtajia eri etnisyyksistä kasvavissa määrin koko 1800-luvun ajan. Vuonna 1919 Singaleesit ja tamilit yhdistivät voimansa siirtomaavaltaa vastaan ja lopulta toisen maailmansodan heikentämä Iso-Britannia joutui myöntämään saarelle itsenäisyyden vuonna 1948. Etnisyyksien välinen yhtenäisyys kuitenkin päättyi riitoihin Sri Lankan hallintomallista. Maan ensimmäinen pääministeri oli tamil-taustainen vallankumousjohtaja, joka muodosti kabinettinsa enimmäkseen tamileista ja kun valta vuonna 1956 vaihtui singaleesilaiselle pääministerille alkoi hän systemaattisesti suosia singaleeseja esimerkiksi tekemällä sinhalista maan ainoan virallisen kielen. Siirto sai aikaan rauhanomaisen, joskin laajalle levinneen tamilien vastarintaliikkeen, joka 1970-luvulla sorron jatkuessa yltyi väkivaltaiseksi separatistiliikkeeksi. Vuonna 1983 konflikti yltyi täysimittaiseksi sisällissodaksi, joka vahingoitti Sri Lankan kehitystä merkittävästi. Lähes 26 vuotta myöhemmin, vuonna 2009, sisällissota päättyi hallituksen aseelliseen voittoon, joskin syrjäseuduilla pienimuotoinen separatististinen vastarintaa jatkuu edelleen.

Brittivallan aikana käytännössä kaikki ulkomaankaupan tulot tulivat teen, kumin ja kookospähkinöiden viljelystä samalla kun nälänhätä oli laajalle levinnyttä ja 75 prosenttia ruuasta tuotiin ulkomailta. Heti itsenäistymisen jälkeen epäinhimilliseksi koettu plantaasijärjestelmä lakkautettiin ja valtio aloitti keskitetyn tuontituotteiden korvausohjelman, mitä kautta Sri Lanka kehittyi asteittain yhä lähemmäksi kommunistista yhtenäistalousjärjestelmää.

Samalla aloitetut sosiaalipoliittiset toimet pudottivat ennenaikaisten kuolemien määrää merkittävästi ja nälänhädässä elävien ihmisten määrä väheni siitäkin huolimatta, että maa köyhtyi vauhdilla. Työttömyys oli yleistä ja teollisuuden tuotteiden laatu liian alhainen vientimarkkinoille. Lopulta 1970-luvulla Sri Lanka päätti aloittaa markkinoiden avaamisen kuitenkaan altistamatta valtaa lähellä olevien ihmisten tuotantolaitoksia kilpailulle.

• Varallisuusluokka: Alemman keskitulon maa   
• BKT: $80.71 mrd.
• BKTA: $3 682
• Ostovoimakorjattu BKTA (ppp): $12 870
• Valtion budjetti / BKT: -11,1 %
• Valtion velka / BKT: 101 %
• Valtion koulutuspanostus / BKT: 2,1 %
• Valtion sotilaspanostus / BKT: 1,9 %
• Asukaslukuodotus 2030: 22 milj.
• Keski-ikä: 34 vuotta
• Koulutetun työvoiman osuus: 39,2 %
• Kouluvuosien mediaani: 10,6 vuotta
• Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI): 0,782    Maailma: 0,737
• Epätasa-arvokorjattu HDI (IHDI): 0,673    Maailma: 0,869
• Sukupuolikehityksen indeksi (GDI): 0,955    Maailma: 0,943
• Epätasa-arvoindeksi (GII): 0,401    Maailma: 0,436
• Moniulotteinen köyhyysindeksi (MPI): 0,011    Maailma: 0,108

Vuoden 1978 perustuslain mukaan Sri Lanka on demokraattinen sosialistinen tasavalta. Maan johdossa on presidentti, joka nimittää hallituksesta ministerineuvoston avukseen. Presidentti ja hallitus valitaan suorilla kansanvaaleilla. Presidentin viisivuotiskaudet rajoitettiin vuonna 2015 kahteen. 225 paikkaisen parlamentin edustajista 196 valitaan monipaikkaisista vaalipiireistä ja 29 koko maasta kannatuksen mukaan. Presidentti nimittää hallituksen ja hänellä on myös valta erottaa se.

Sri Lankan itsenäistymisen jälkeen valta on vaihtunut vaaleilla useaan otteeseen, mutta keskeisimpien valtasukujen asema on pysynyt vahvana, mitä osaltaan selittää demokratisaatiota rajoittavan epätasa-arvon ja korruption määrä. Valtasukujen asemaa voidaankin pitää oligarkkisena. Global Democracy rankingin mukaan Sri Lanka on maailman 80. demokraattisin maa lukeutuen siten autoritääristen maiden joukkoon.

Sri Lankan oikeuslaitos on verrattain monimutkainen ja jakautuu korkeimpaan oikeuteen, valitustuomioistuimeen, korkeisiin oikeuksiin ja lukuisiin paikallisesti operoiviin käräjäoikeuksiin. Rikosoikeus perustuu Iso-Britannian lakiin ja siviilioikeus roomalaiseen ja alankomaiseen lakiin, mutta monissa yhteisökysymyksiin liittyvissä asioissa buddhalaisella uskonperinteellä on suuri merkitys. Presidentti nimittää käräjäoikeustasoa lukuun ottamatta kaikki tuomarit, eikä oikeuslaitosta voida pitää poliittisesta vallasta täysin irrallisena.

Sri Lanka on jaettu 9 provinssiin ja 25 piiriin, jotka kaikki saivat hallinnollisen aseman perustuslain muutoksella vuonna 1987. Provinssien johdossa on keskusvallan suoraan nimittämä aluehallitus.

Sri Lankan etninen, kielellinen ja uskonnollinen jakautuminen kulkevat käsi kädessä ja myös puolueet ovat pitkälti jakautuneet etnisperusteisesti. Erityisesti Sri Lankan singaleesien ja tamilien välisen vastakkainasettelun merkitys on erityisen disruptiivinen. Rekisteröityjä puolueita on useita kymmeniä, mutta kaksi suurinta puoluetta koalitioineen dominoivat poliittista kenttää. Vakiintuneilla vaaliliitoilla on suuri merkitys Sri Lankan politiikassa ja uskonnollisetniset vähemmistöpuolueet löytävät itsensä usein merkittävien koalitioiden ulkopuolelta.

Tasa-arvo

Sri Lankan tasa-arvotilanne on heikko. Sri Lankan köyhin 20 prosenttia tienaa vain 5 prosenttia kokonaisansiosta rikkaimpien käsiin keskittyneiden finanssitulojen jäädessä kokonaan tilastoinnin ulkopuolelle. Rikkain 20 prosenttia omistaakin enemmän kuin maan köyhin puolikas. 2000-luvun kuluessa köyhyys on maan vaurastuessa vähentynyt merkittävästi köyhyyden ollessa 15,6 prosenttia vuonna 2006 ja 4,1 prosenttia vuonna 2016.

Sukupuolten välisen eriarvoisuuden suhteen Sri Lanka on Kaakkois-Aasian tasoon verrattuna melko tasa-arvoinen, mutta globaalilla mittapuulla kuitenkin huomattavan eriarvoinen. Erityisesti naisten poliittinen edustus on heikko vain 5,3 prosentin parlamentin ja 10,9 prosentin paikallishallinnon paikoista ollessa naisten hallussa. Yksityisellä puolella tilanne on hieman parempi, sillä alemman ja keskitason yritysjohdossa naisten osuus on 22,5 prosenttia, mutta sekä yksityisellä että julkisella puolella korkeimpien asemien kohdalla luku on huomattavasti alhaisempi.

10 prosenttia naisista joutuu edelleen naimisiin alaikäisenä ja 2 prosenttia synnyttäjistä on alaikäisiä. Palkaton hoivatyö on pääasiallisesti naisten vastuulla ja haitalliset asenteet ja rooliodotukset vaikeuttavat naisten aseman kehitystä ja uskonnollinen yhteisöllisyys sekä verkostoituminen ovat usein naisille huomattavasti hankalampia kuin miehille. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut esimerkiksi koulutuksen suhteen naisten käydessä keskimäärin yhtä monta vuotta koulua kuin miehet. Keskiarvo kätkee kuitenkin sisälleen syvän yhteiskunnallisen jakautumisen naisten joutuessa huomattavasti todennäköisimmin keskeyttämään koulunkäyntinsä varhaisella iällä perheenperustamisen takia, mutta toisaalta jatkaessa korkeakouluun miehiä todennäköisemmin. Ylemmät akateemiset virat ovat myös suuremmilta osin miesten hallussa. 73,4 prosentilla naisista on mobiili- ja pankkitili, vain 32,5 prosenttia ei-maanviljelyn työpaikoista menee naisille ja naiset ja tytöt ovat vakavasti yliedustettuja työttömyystilastoissa.

Terveys ja puhtaus

Sri Lankan terveystilanne on verrattain hyvä, mutta terveydenhuollon taso vaihtelee voimakkaasti. Kalliiden yksityissairaaloiden varustelutaso on hyvä ja Colombon keskussairaalan melko hyvä, mutta muualla huomattavasti heikompi. Maaseudulla matkat terveydenhuollon piiriin ovat usein pitkiä ja maalaissairaaloiden henkilökunnan koulutustasossa, hygieniatasossa ja lääkevarastoissa on runsaasti kehittämisen varaa. Julkiset terveydenhuoltopalvelut ovat ilmaisia koko maassa, minkä ansiosta taudit kuten malaria, tuhkarokko ja vihurirokko on saatu eliminoitua koko maasta. Hyttysten levittämää denguekuumetta esiintyy edelleen koko maassa.

Yleisen terveystilanteen sisällissodan jälkeisestä nopeasta kehityksestä huolimatta Sri Lankan ravintotilanne on heikko. Samalla kun nälänhätä on edelleen vakava ongelma, on myös ylipainoisuus elintapasairauksineen lisääntynyt halvan ja sokeripitoisen ruuan yleistymisen myötä voimakkaasti, ja myös vitamiini- ja mineraalivajaus on verrattain yleistä. 17,3 prosenttia alle 5-vuotiaista lapsista kärsii alipainosta ja yksipuolisesta ruokavaliosta aiheutuvasta alikasvuisuudesta tai vakavasta alikasvuisuudesta.

Haavoittuvuus ilmastonmuutoksen kiihtyvään tahtiin aiheuttamille ääri-ilmiöille heikentää Sri Lankan elintarvikehuoltoa. Jo 80 prosenttia Sri Lankan viljelymaasta on kuivalla alueella, jossa jatkuva kastelu on välttämätöntä. Vaikka kastelujärjestelmät ovat paikallaan, ovat ne pääosin erittäin vanhoja.

Turvallisuustilanne

Mielenosoitukset yltyvät ajoittain väkivaltaisiksi. Sorrettujen vähemmistöjen separatistiliikkeen iskujen ja terroristi-iskujen mahdollisuutta ei voi kokonaan sulkea pois. Maan pohjois- ja itäosissa maastossa on edelleen räjähtämättömiä räjähteitä ja ammuksia. Monsuunikausilla tulvat ja maanvyörymät ovat mahdollisia.

• Vienti: $1 104
• Tuonti: $1 710
• Inflaatioaste: 5,7 %
• Korkotaso: 5 %
• Yrittämisen helppous: 99 / 197
• Talouden monipuolisuus: 93 / 146
• Yritysveroaste: 24 %
• Ansiotuloveroaste: 24 %
• Kauppaveroaste: 8 %

Sri Lankan talouden kasvu on ollut maan yleiseen kehitystasoon nähden hyvin hidasta. Osittain syynä ovat etnispohjaisten konfliktien aiheuttamat häiriöt, mutta merkittävämmässä roolissa on keskushallinnon tiukka kytkeytyminen talouseliittiin, protektionistiset toimet ja niihin liittyvä kilpailun ja yrittämismahdollisuuksien puute, merkittävä eriarvoisuus, alhainen koulutustaso, korkea työttömyysaste sekä alhainen teollistumisen aste ja siihen liittyvä valtionpanostusten puute.

Sri Lanka on tiheään asuttu maa, mutta suurin osa ihmisistä (81,5 %) asuu maaseudulla ja on suoraan riippuvaisia maanviljelystä. Sri Lankalla on merkittäviksi arvellut, mutta toistaiseksi vähän hyödynnetyt mineraalivarannot. Sri Lankan teollisuus on keskittynyt runsaasti kouluttamatonta työvoimaa vaativalle vaatesektorille ja pienemmissä määrin kaivannaisteollisuuteen. Turismista on ajoittain ennustettu uutta kasvun veturia, mutta poliittinen epävakaus, terrorismi ja tiukka valtionkontrolli ovat merkittävästi rajoittaneet sektorin kehitystä.

Sri Lankan tärkeimmät vientituotteet ovat tee, naisten erikoisalusvaatteet, naisten ommellut alusvaatteet, naisten ei-ommellut puvut ja naisten ommellut puvut. Sri Lankan tuotteita ostavat erityisesti Yhdysvallat, mutta myös Intia, Iso-Britannia, Saksa ja Italia. Tärkeimmät tuontituotteet puolestaan ovat öljyjalosteet, kevyt kumitettu ommelkangas, kulta, autot ja radiotarvikkeet. Eniten tuotteita tuodaan Intiasta ja Kiinasta, mutta myös Singaporesta, Arabiemiirikunnista ja Malesiasta.

Kehitys

Sri Lankan yleinen kehitystaso on melko hyvä. HDI:lla mitattuna Sri Lanka on maailman 72. kehittynein maa, mikä on Etelä-Aasian toiseksi korkein sijoitus. Sisällissota on kuitenkin vaurioittanut julkisinfraa merkittävästi ja teollistumis- ja kaupungistumisaste on poikkeuksellisen alhainen.

Sri Lankan tieverkko on kattava, mutta melko heikkokuntoinen. Raideverkko helpottaa liikkumista ja julkinen liikenne on saavutettavaa. Autot ovat kuitenkin luksustuote, johon vain kaikkein varakkaimmilla on varaa. Sri Lankan informaatioverkon kattavuus on melko heikko ja palvelut kalliita. Vain 34,1 prosenttia kansasta elää internetverkon kattavuusalueella, eli pääkaupunkiseudulla. Sri Lankassa on myönnetty 115,1 puhelinliittymää sataa asukasta kohti, mutta syrjäseudut ovat edelleen yhteyksiä vailla.