[[suggestion]]
Sudan
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Khartoum

Etniset ryhmät

Sudanilaiset arabit 70%, muut 30% (fur, beja, nubia, fallata)

Kieli

Arabia ja englanti (viralliset kielet), nubia, ta bedawie, fur

Uskonto

Muslimit 90%, kristityt 5%, muut ja uskonnottomat 5%

Väkiluku

44 909 351 (2021)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

1 861 484 km2

Valuutta

Sudanin punta

BKT per asukas

4 217 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

1. tammikuuta

Muut maasivut

Maantiede

Sudan sijaitsee Punaisen meren rannalla Egyptin etelänaapurina. Sudanin pohjoisosa on Saharan aavikkoa. Siellä on laajoja kivikkojen kirjomia hiekkalakeuksia, välillä kuivia joenuomia ja kituliasta pensastoa. Sudanin läpi virtaava Niili jakaa aavikon kahtia. Niilin länsipuolella leviävää seutua kutsutaan Libyan aavikoksi. Idän puolella on Nubian aavikko, sen laidalla juuri ennen rantakaistaa maisemaa hallitsevat Punaisen meren kukkulat. Sudanin länsirajalla on Marrahin vuoristo. Etelässä Kordofanissa kohoavat Nuban kukkulat. Sudanin eteläosa on Sahelin aluetta, missä kuuma kuiva aavikko muuttuu pensasaroksi sekä savanneiksi, joilla kasvaa akasiapuita ja apinanleipäpuita. Niilin varsilla on tulvamaita ja metsäkaistaleita.

Sudanin pääkaupunki Khartoum on maan keskiosassa Niilin rannalla. Valkoinen-Niili ja Sininen-Niili kohtaavat toisensa Khartoumissa ja virtaavat siitä eteenpäin yhtenä jokena pohjoiseen Egyptiä kohti. Niili ja Punainen meri ovat olleet Sudanin valtimoita. Niilin varrella on aina ollut hedelmällisiä tulvamaita. Niiden viljely ja karjanhoito ovat ruokkineet kansoja ja kaupunkeja. Punainen meri on ollut keskeinen kauppareitti, jota pitkin kulttuurivaikutuksetkin ovat levinneet maasta toiseen.

Sudanin Punaisen meren rannikolla on tärkeitä satamakaupunkeja, hienoja valkoisia hiekkarantoja, koralleja ja mangrovemetsiä. Punainen meri on vieläkin maailman meriliikenteen valtaväyliä. Monet valtiot kilpailevat sen hallinnasta.

Historia

Sudanissa on asunut ihmisiä jo kivikaudella. Ensimmäiset asukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Sudanin alueelle vaelsi uusia kansanryhmiä muun muassa nykyisestä Libyasta. Maanviljely ja karjatalous keskittyivät Niilin varsille. 4000 vuotta sitten Sudanin aluetta hallitsi Kerman valtakunta. 3500 vuotta sitten Egypti alisti Kerman. Kushin kuningaskunta itsenäistyi Egyptistä 3000 vuotta sitten. 400-luvulla Kushin tilalle syntyi kolme kristittyjen valtiota: Nobatia, Makuria ja Alodia. 1400-luvulla Sudaniin asettui arabiväestöä. Islam levisi alueelle 1500-luvulta alkaen. 1800-luvulla Sudanista tuli brittiläinen siirtomaa. Nimellisesti maa oli brittiläisen ja egyptiläisen yhteishallinnon alaisuudessa. Vuonna 1951 Egypti sanoutui irti yhteishallinnosta ja julisti, että Sudan kuului Egyptille. Sitten valta vaihtui Egyptissä ja uusi Gamal Abdel Nasserin hallitus sopi Iso-Britannian kanssa siitä, että Sudan sai täyteen itsenäisyyteen johtavan kolmen vuoden itsehallinnon vuonna 1953. Sudanissa järjestettiin parlamenttivaalit. Maa itsenäistyi vuonna 1956.

Itsenäisyyden ensimmäisten vuosikymmenien aikana Sudania johtivat sotilashallitukset. Pohjoisen arabiankielisen islamilaisen Sudanin ja kulttuurillisesti enemmän afrikkalaisen ja kristillisen Etelä-Sudanin välillä esiintyi syviä ristiriitoja. Sudanin ensimmäinen sisällissota puhkesi vuonna 1955 ja se jatkui vuoteen 1972 asti. Sodassa ottivat yhteen pohjoisen Sudanin pyrkimykset arabialaistaa ja islamilaistaa etelää, sekä Etelä-Sudanin väestönosien vaatimukset itsenäisyydestään. Vuonna 1983 alkoi toinen sisällissota. Khartoumin hallitus yritti tuolloin heikentää Etelä-Sudanin aluehallintoa ja yleistavoitteena oli tehdä koko Sudanista islamilainen sharia-lain mukaan hallittu valtio. Etelä-Sudanissa syttyi kapinoita. Vuonna 1989 suurin osa Etelä-Sudanista oli kapinallisten hallussa. Sota jatkui 2000-luvulle asti. Vuonna 2005 solmittiin rauhansopimus, joka takasi Etelä-Sudanille kuusi vuotta kestävän itsehallinnon johdantona täyteen itsenäisyyteen. Sisällissodassa kuoli 1,5 miljoonaa ihmistä.

Vuonna 1989 eversti Omar al-Bashir nousi valtaan sotilaskaappauksella. Hän julisti itsensä Sudanin presidentiksi. Vuoden 1996 vaaleissa Bashir oli ainoa ehdokas. Sudanista tuli yksipuoluejärjestelmä. Bashir oli vallassa vuoteen 2019 saakka. Kansainvälinen rikostuomioistuin on nostanut Bashiria vastaan syytteitä sotarikoksista, kansanmurhasta sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Hänen aikanaan Länsi-Sudanissa kärjistyi Darfurin konflikti, missä paikallisväestöä kurittaneet hallituksen joukot ja epäviralliset aseryhmät ovat syyllistyneet joukkomurhiin ja raiskauksiin. Darfurin konfliktissa on kuollut ainakin 300 000 ihmistä. Yli kaksi miljoonaa ihmistä on jättänyt kotinsa. Darfurin pakolaisia asuu Sudanin sisällä ja naapurimaissa.

Ekologinen jalanjälki

7

0,8

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Sudan asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,8 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2011 Etelä-Sudan itsenäistyi. Sudanin halkaisi uusi kahden valtion raja. Vuonna 2018 elintarvikkeiden raju hinnankorotus synnytti suuria mielenosoituksia. Niistä virisi kansanliike, joka vaati presidentti Bashirin eroa. Armeija tuli kaduille suojelemaan mielenosoittajia. Huhtikuussa 2019 armeijan vallankaappaus lopetti Bashirin hallinnon. Vallan otti sotilasneuvosto. Kansanliike jatkui sotilashallinnon aikana. Se vaati, että Sudaniin nimitettäisiin siviilihallitus valmistelemaan vapaita vaaleja. Elokuussa 2019 sotilashallitus ja kansanliike sopivat, että maata hallitsisi siviilien ja sotilaiden väliaikaishallitus, joka ottaisi tehtäväkseen järjestää vaalit.

Lokakuussa 2021 armeija otti uudelleen vallan kenraali Abdel al-Burhanin johdolla. Kansanliike innosti kaduille valtavia mielenosoituksia kaappausta vastaan. YK on käynnistänyt neuvotteluja sotilashallituksen ja kansanliikkeen välillä siviilihallinnon palauttamiseksi. Vuoden 2021 lopulla sovitun aikataulun mukaan Sudanissa tulisi järjestää vaalit viimeistään vuonna 2024. On kuitenkin vaikea ennustaa, mitä maassa tapahtuu ennen sitä. Sudanin armeijalla on vahva ote yhteiskunnasta ja talouselämästä. Armeijalla on omia yhtiöitä, jotka osallistuvat esimerkiksi kullan kauppaan. Eräiden tarkkailijoiden mukaan korkeimmat upseerit pelkäävät myös joutuvansa syytteeseen ihmisoikeuksien loukkauksista ja taloudellisista väärinkäytöksistä, jos armeija luopuu suorasta poliittisesta vallasta.

Sarjakuvapiirtäjä Khalid Albaihille kynä on työkalu ja ase. Hänen varjohahmonsa tanssivat Sudanin uudella rajalla, kärsivät, kapinoivat ja niputtavat kiväärit turhaksi kimpuksi. Khalidin löytää, kun vilkaisee: mikä onkaan Khartoon!

Inhimillisen kehityksen indeksi

10

169 av 188

Sudan sijoittuu sijalle 169 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Sudanin matalan tulotason maaksi. Öljy vauhditti talouskasvua 2000-luvun alussa, mutta Etelä-Sudanin itsenäistyminen vuonna 2011 oli taloudellinen takaisku. Suurin osa tunnetuista öljyvaroista on Etelä-Sudanin puolella. Vuonna 2020 tulvat hävittivät viljelijöiden satoja ja 9 miljoonan ihmisen ruokaturva joutui uhanalaiseksi. Maatalous työllistää noin 80% Sudanin työvoimasta. Vain hieman yli kolmasosa sudanilaisista asuu kaupungeissa.

Vuonna 2019 Sudanin viennin arvo oli 4 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 7,5 miljardia dollaria. Tärkeimmät vientituotteet olivat kulta 30%, öljykasvien siemenet 22% (maapähkinät, seesamin ja auringonkukan siemenet), raakaöljy 20%, lampaat sekä vuohet 11%, puuvilla 3%. Suurimpia vientimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina, Saudi-Arabia ja Intia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Intia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Egypti, Turkki ja Saudi-Arabia.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Sudan koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

45 992 018

Ihmistä maassa Sudan

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 4 1

4,2

lasta per nainen maassa Sudan

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43 44 45 46 47 48 49 50
51 52 53 54 55 56 57

57

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Sudan

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

2

4 217

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Sudan

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Sudan

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

4

0,5

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Sudan

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 1 10

8,1

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Sudan

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

Ei tilastoja saatavilla
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Sudan

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 1 8 9 10

6,07

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Sudan

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7

7,1

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Sudan

Tasa-arvo

Työ