Sudan
Vihollisuuksien repimä köyhä, jaettu maa etsii demokratiaa sotilaskaappauksen jälkeen. Kansanliike on kasvanut poliittiseksi voimaksi. Armeijalla on edelleen suuri valta yhteiskunnassa ja talouselämässä. Köyhyyden poistamiseksi tarvittaisiin elinkeinoelämän uudistamista. Taistelu niukoista luonnonvaroista on taas lisännyt yhteenottoja väestöryhmien välillä.
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Khartoum
-
Etniset ryhmät
- Sudanilaiset arabit 70 %, muut 30 % (fur, beja, nubia, fallata)
-
Kieli
- Arabia ja englanti (viralliset kielet), nubia, ta bedawie, fur
-
Uskonto
- Muslimit 90 %, kristityt 5 %, muut ja uskonnottomat 5 %
-
Väkiluku
- 44 909 351 (2021)
-
Valtiomuoto
- Tasavalta
-
Pinta-ala
- 1 861 484 km2
-
Valuutta
- Sudanin punta
-
BKT per asukas
- 4 066 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 1. tammikuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Sudan sijaitsee Punaisen meren rannalla Egyptin etelänaapurina. Sudanin pohjoisosa on Saharan aavikkoa. Siellä on laajoja kivikkojen kirjomia hiekkalakeuksia, välillä kuivia joenuomia ja kituliasta pensastoa. Sudanin läpi virtaava Niili jakaa aavikon kahtia. Niilin länsipuolella leviävää seutua kutsutaan Libyan aavikoksi. Idän puolella on Nubian aavikko, sen laidalla juuri ennen rantakaistaa maisemaa hallitsevat Punaisen meren kukkulat. Sudanin länsirajalla on Marrahin vuoristo. Etelässä Kordofanissa kohoavat Nuban kukkulat. Sudanin eteläosa on Sahelin aluetta, missä kuuma kuiva aavikko muuttuu pensasaroksi sekä savanneiksi, joilla kasvaa akasiapuita ja apinanleipäpuita. Niilin varsilla on tulvamaita ja metsäkaistaleita.
Sudanin pääkaupunki Khartoum on maan keskiosassa Niilin rannalla. Valkoinen-Niili ja Sininen-Niili kohtaavat toisensa Khartoumissa ja virtaavat siitä eteenpäin yhtenä jokena pohjoiseen Egyptiä kohti. Niili ja Punainen meri ovat olleet Sudanin valtimoita. Niilin varrella on aina ollut hedelmällisiä tulvamaita. Niiden viljely ja karjanhoito ovat ruokkineet kansoja ja kaupunkeja. Punainen meri on ollut keskeinen kauppareitti, jota pitkin kulttuurivaikutuksetkin ovat levinneet maasta toiseen.
Sudanin Punaisen meren rannikolla on tärkeitä satamakaupunkeja, hienoja valkoisia hiekkarantoja, koralleja ja mangrovemetsiä. Punainen meri on vieläkin maailman meriliikenteen valtaväyliä. Monet valtiot kilpailevat sen hallinnasta.
Historia
Sudanissa on asunut ihmisiä jo kivikaudella. Ensimmäiset asukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Sudanin alueelle vaelsi uusia kansanryhmiä muun muassa nykyisestä Libyasta. Maanviljely ja karjatalous keskittyivät Niilin varsille. 4000 vuotta sitten Sudanin aluetta hallitsi Kerman valtakunta. 3500 vuotta sitten Egypti alisti Kerman. Kushin kuningaskunta itsenäistyi Egyptistä 3000 vuotta sitten. 400-luvulla Kushin tilalle syntyi kolme kristittyjen valtiota: Nobatia, Makuria ja Alodia. 1400-luvulla Sudaniin asettui arabiväestöä. Islam levisi alueelle 1500-luvulta alkaen. 1800-luvulla Sudanista tuli brittiläinen siirtomaa. Nimellisesti maa oli brittiläisen ja egyptiläisen yhteishallinnon alaisuudessa. Vuonna 1951 Egypti sanoutui irti yhteishallinnosta ja julisti, että Sudan kuului Egyptille. Sitten valta vaihtui Egyptissä ja uusi Gamal Abdel Nasserin hallitus sopi Iso-Britannian kanssa siitä, että Sudan sai täyteen itsenäisyyteen johtavan kolmen vuoden itsehallinnon vuonna 1953 ja Sudanissa järjestettiin parlamenttivaalit.
Vuonna 1989 eversti Omar al-Bashir nousi valtaan sotilaskaappauksella. Hän julisti itsensä Sudanin presidentiksi. Vuoden 1996 vaaleissa Bashir oli ainoa ehdokas. Sudanista tuli yksipuoluejärjestelmä. Bashir oli vallassa vuoteen 2019 saakka. Kansainvälinen rikostuomioistuin on nostanut Bashiria vastaan syytteitä sotarikoksista, kansanmurhasta sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Hänen aikanaan Länsi-Sudanissa kärjistyi Darfurin konflikti, missä paikallisväestöä kurittaneet hallituksen joukot ja epäviralliset aseryhmät syyllistyivät joukkomurhiin ja raiskauksiin. Darfurin konfliktissa on kuollut ainakin 300 000 ihmistä. Yli kaksi miljoonaa ihmistä on jättänyt kotinsa. Darfurin pakolaisia asuu Sudanin sisällä ja naapurimaissa. Konflikti jatkuu yhä. Katso: GLOBALIS / KONFLIKTIT/ SUDAN DARFUR.
Ekologinen jalanjälki
0,8
Yhteiskunta ja politiikka
Vuonna 2011 Etelä-Sudan itsenäistyi. Sudanin halkaisi uusi kahden valtion raja. Vuonna 2018 elintarvikkeiden raju hinnankorotus synnytti suuria mielenosoituksia. Niistä virisi kansanliike, joka vaati presidentti Bashirin eroa. Armeija tuli kaduille suojelemaan mielenosoittajia. Huhtikuussa 2019 armeijan vallankaappaus lopetti Bashirin hallinnon. Vallan otti sotilasneuvosto. Kansanliike jatkui sotilashallinnon aikana. Se vaati, että Sudaniin nimitettäisiin siviilihallitus valmistelemaan vapaita vaaleja. Elokuussa 2019 sotilashallitus ja kansanliike sopivat, että maata hallitsisi siviilien ja sotilaiden väliaikaishallitus, joka ottaisi tehtäväkseen järjestää vaalit. Lokakuussa 2021 armeija otti uudelleen vallan kenraali Abdel al-Burhanin johdolla. Kansanliike innosti kaduille valtavia mielenosoituksia kaappausta vastaan. YK käynnisti neuvotteluja sotilashallituksen ja kansanliikkeen välillä siviilihallinnon palauttamiseksi. Vuoden 2021 lopulla sovitun aikataulun mukaan Sudanissa tulisi järjestää vaalit viimeistään vuonna 2024. On kuitenkin vaikea ennustaa, mitä maassa tapahtuu ennen sitä. Sudanin armeijalla on vahva ote yhteiskunnasta ja talouselämästä. Armeijalla on omia yhtiöitä, jotka osallistuvat esimerkiksi kullan kauppaan. Eräiden tarkkailijoiden mukaan korkeimmat upseerit pelkäävät myös joutuvansa syytteeseen ihmisoikeuksien loukkauksista ja taloudellisista väärinkäytöksistä, jos armeija luopuu suorasta poliittisesta vallasta.
Sarjakuvapiirtäjä Khalid Albaihille kynä on työkalu ja ase. Hänen varjohahmonsa tanssivat Sudanin uudella rajalla, kärsivät, kapinoivat ja niputtavat kiväärit turhaksi kimpuksi. Khalidin löytää, kun vilkaisee: mikä onkaan Khartoon!
Inhimillisen kehityksen indeksi
169 / 188
Talous ja kaupankäynti
Maailmanpankki luokittelee Sudanin matalan tulotason maaksi. Öljy vauhditti talouskasvua 2000-luvun alussa, mutta Etelä-Sudanin itsenäistyminen vuonna 2011 oli taloudellinen takaisku. Suurin osa tunnetuista öljyvaroista on Etelä-Sudanin puolella. Vuonna 2020 tulvat hävittivät viljelijöiden satoja ja 9 miljoonan ihmisen ruokaturva joutui uhanalaiseksi. Sen jälkeen kuivuus, tuhohyönteiset, kasvitaudit ja väestöryhmien välinen väkivalta ovat haitanneet maataloutta. Vuonna 2022 Maailman ruokaohjelma arvioi, että yli kolmasosa sudanilaisista kärsi ruokaturvattomuudesta ja hätäavun tarve on kasvamassa. Vuodesta 2018 alkaen Sudanin talous on joka vuosi supistunut. Maatalous työllistää noin 80 prosenttia Sudanin työvoimasta. Vain hieman yli kolmasosa sudanilaisista asuu kaupungeissa.
Vuonna 2020 Sudanin viennin arvo oli 4 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 8,5 miljardia euroa. Tärkein vientituote oli kulta. Kullan vienti tuotti 46 prosenttia kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat öljykasvien siemenet 26 % (maapähkinät, seesamin ja auringonkukan siemenet), raakaöljy 8 %, lampaat ja vuohet 4 % sekä puuvilla 3 %. Suurimpia vientimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina, Intia, Saudi-Arabia ja Italia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Intia, Egypti ja Saudi-Arabia. Vuonna 2020 ulkomailla työskentelevät sudanilaiset lähettivät kotimaahan yhteensä lähes 500 miljoonaa euroa.
Kartat
Tilastot
Maan Sudan tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
45 992 018
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
4,3
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
57
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
4 066
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
1
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
0,5
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
8,1
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
6,07
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
