[[suggestion]]
Suomi
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Helsinki

Etniset ryhmät

Suomalaiset, suomenruotsalaiset, venäläiset, eestiläiset, romanit, saamelaiset

Kieli

Suomi 88,7% (virallinen kieli), ruotsi 5,3% (virallinen kieli), saame 0,04%, venäjä 1,3% (Tilastokeskus, 2015)

Uskonto

Evankelis-luterilaiset 73,0%, ortodoksit 1.1%, muut 1,6% (Tilastokeskus, 2015)

Väkiluku

5 495 830 (Tilastokeskus, heinäkuu 2016)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

390 905 km2

Valuutta

Euro

BKT per asukas

43 378 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

6. joulukuuta

Muut maasivut

Maantiede

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta on metsää ja kymmenesosa sisävesiä. Suomessa on 187 000 järveä, joten se on kokoonsa suhteutettuna maailman järvirikkain maa. Suomi on pinnanmuodoiltaan melko tasainen. Myös pitkä rannikko on loivaa. Suomen ilmasto on skandinaavinen kylmine talvineen ja lämpimine kesineen. Venäjän suuri maamassa tuo talvisin kylmiä tuulia ja kesäisin helleaaltoja. Metsäteollisuuden hakkuut ovat vähentäneet metsien määrää. Suomen järvet ovat matalia ja siksi hyvin alttiita saastumiselle. Suuri osa sisämaan järvistä ja joista laskee Itämereen, joka on nykyisin pahasti saastunut.

Historia

1300-luvulla Suomesta tehtiin Ruotsin provinssi, ja maa on siitä lähtien ollut tiiviissä yhteydessä Ruotsiin sekä poliittisesti että kulttuurisesti. Ruotsin kieli oli pitkään vallitsevassa asemassa valtion kielenä. Vuonna 1809 Venäjä valloitti Suomen, ja maasta tuli autonominen suurruhtinaskunta. Venäjän tsaari lupasi kunnioittaa maan lakeja, kunhan ne eivät toimineet ylemmän hallinnon lakeja ja etua vastaan. Tällä tavalla Suomi sai tilaa itsehallintonsa kehittämiseen, ja ajan myötä myös haaveet itsenäisyydestä kasvoivat.

Venäjän lokakuun vallankumouksen 1917 jälkeen porvarilliset puolueet Suomessa vaativat itsenäisyyttä, mutta vasemmisto halusi mukaan vallankumoukseen. Kahtiajako johti sisällissotaan, jossa vastakkain olivat porvarilliset valkoiset ja vasemmistolaiset punaiset. Valkoiset voittivat, mutta konflikti aiheutti maassa syvän poliittisen jaon, joka vaikutus tuntui Suomessa pitkään.

Toisen maailmansodan aikana Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan kahdesti, ensin talvisodassa vuosien 1939–40 aikana. Neuvostoliitto kävi hyökkäykseen, mutta suomalaiset joukot pystyivät yllättäen torjumaan hyökkäykset kolmen kuukauden ajan. Tämän jälkeen Suomen oli pakko anoa rauhaa. Vain vuotta myöhemmin Suomi kävi Saksan rinnalla hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Sota jatkui vuoteen 1944 saakka. Suomi menetti sodissa alueitaan Neuvostoliitolle ja joutui maksamaan sille kalliit sotakorvaukset.

Ekologinen jalanjälki

1 2 3 5

3,6

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Suomi ville vi trenge 3,6 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka

Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana Suomen piti jälleenrakentaa maata ja rakentaa suhteensa Neuvostoliittoon uudelleen. Suomi ja Neuvostoliitto solmivat YYA-sopimuksen, ystävyys- ja yhteistyösopimuksen, joka vaikutti Suomen ulkomaanpolitiikkaan aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti. Suomen täytyi esimerkiksi kieltäytyä Marshall-avusta sotien jälkeen. Neuvostoliiton hajottua Suomi muutti asteittain ulkopolitiikkaansa. Suomen viranomaiset suuntautuivat kohti EU:ta, jonka jäseneksi Suomi liittyi vuonna 1995. Suomi otti myös käyttöönsä yhteisvaluutta euron.

Suomi on demokraattinen tasavalta, jonka valtionpäämies on presidentti. Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, jotka valitaan joka neljäs vuosi. Presidentillä on ollut aikaisemmin paljon valtaa, mutta sitä on sittemmin rajoitettu ja siirretty pääministerille ja eduskunnalle. Presidentti valitaan kuuden vuoden kaudeksi kerrallaan, ja kausien määrä on rajattu kahteen. Suomessa on muiden Pohjoismaiden tapaan kehitetty kattava sosiaaliturvajärjestelmä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

11 av 186

Suomi er nummer 11 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Suomessa on paljon metsää, ja metsäteollisuuden asema on ollut perinteisesti maassa vahva. Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen syntyi myös paljon metalli- ja koneteollisuutta. 1990-luvun alussa Suomi ajautui taloudelliseen kriisiin, jonka seurauksena talouselämässä panostetaan nyt aiempaa enemmän vientiin. 90-luvun puolivälistä lähtien Suomen talous lähti jälleen kasvuun ja Nokian johdolla suomalainen elektroniikkateollisuus teki läpimurron.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta talouden laskusuhdanteet ovat aiheuttaneet voimakkaita paineita Suomen hyvinvointijärjestelmälle. Järjestelmän rakenteita on purettu, minkä vuoksi sosiaaliset erot ovat lähteneet kasvuun. Työelämän ulkopuolelle joutuneiden ihmisten uudelleentyöllistäminen on osoittautunut hankalaksi, ja työttömyysaste onkin Suomessa edelleen verrattain korkea. Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin ja Euroopan velkakriisin vaikutukset ovat näkyneet myös Suomen taloudessa. Lisähaasteita Suomen taloudelle aiheuttavat pienenevät verotulot, ikääntyvä väestö sekä kansainvälisen kilpailun koveneminen.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Suomi koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

5 540 720

Ihmistä maassa Suomi

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 3

1,4

lasta per nainen maassa Suomi

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2

2

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Suomi

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

11

43 378

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Suomi

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 8 6

8,7

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Suomi

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,0

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Suomi

Koulutus

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13 14

13,8

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Suomi

Likestilling

Skjevfordeling mellom kjønnene

Skjevfordeling mellom kjønnene for helse, medbestemmelse og yrkesaktivitet

Ei tilastoja saatavilla

0,050

GII-indeksen i Suomi

Arbeid