[[suggestion]]
Syyria
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Damaskos

Etniset ryhmät

Arabi 90 %, muut (erit. kurdit, turkkilaiset, assyyrialaiset ja armenialaiset) 10 %

Kieli

Arabia (virallinen), kurdi, turkki, neo-aramea, circassian, tšetšenia, armenia, ja kreikka

Uskonto

Islam 87 %, Kristinusko 10 %, Druusilaisuus 3 %

Väkiluku

18 275 704

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

185 180 km2

Valuutta

Syyrian punta (SYP)

Kansallispäivä

17. huhtikuuta

Muut maasivut

Maantiede

Al-Anṣariyyah-vuoriston länsipuolelle jäävä lyhyt ja kapea rannikkokaistale vuorottelee hiekkarantojen ja kivisten kallioiden välillä. Syyrian maaperä on suurimmaksi osaksi kivistä ja karua ja erittäin karu ja kuiva Syyrian erämaa kattaakin suurimman osan maan pinta-alasta. Syyrian läpi virtaava Eufrat-joki on Syyrian tärkein vedenlähde ja merkittävä kiistakappale joesta pitkälti riippuvaisen Irakin, ja joen lähdemaa Turkin kanssa. Vuoristosta länteen virtaa myös lyhyitä jokia.

Syyrian ilmasto voidaan jakaa kahtia Al-Anṣariyyah-vuoriston länsipuolella vallitsevaan välimerenilmastoon ja sen itäpuolella vallitsevaan huomattavasti kuivempaan ja mannermaisempaan ilmastoon. Rannikolla päivän keskilämpötila vaihtelee 1 ja 35 asteen välillä, ja sisämaassa vaihteluväli on kymmenisen astetta suurempi molempiin suuntiin.

Historia

Historiallisesti Syyrian valtakieli on ollut aramea, joka oli yksi muinaisen Assyrian valtakielistä. Syyrian nimi juontaakin kreikan nimestä Assyrialle, joka oli nykyisen Syyrian ja historiallisen Mesopotamian pohjoisosissa sijainnut valtakunta 1800–1700-luvuilla eaa. 1600-luvulta eaa. alkaen naapurialueiden imperiumien valloitussodat kuitenkin ylsivät Assyriaan asti, mistä lähtien valtakunnan mahti ja rajat olivat jatkuvan muutoksen kohteena. Lopulta vuonna 605 eaa. sisällissotien heikentämä Assyria kaatui skyyttien, sekä entisten siirtomaidensa Egyptin ja Babylonian armeijoiden alla.

Vuonna 539 eaa. Syyrian alue sen sijaan jäi Persian ja vuonna 330 eaa, Aleksanteri Suuren imperiumin vallan alle. Vuonna 83 eaa. Armenia hallitsi Syyrian aluetta hetkellisesti, mutta vuonna 64 eaa. Rooma valloitti Syyrian, ja keskeisen kauppareitin osana Damaskos vaurastui. Vuonna 626 jaa. arabimuslimivalloitukset saavuttivat Syyrian, ja vuonna 640 Syyria kaatui. Tässä vaiheessa kristinusko oli levinnyt alueelle vahvasti ja kääntyminen islaminuskoon käynnistyi toden teolla vasta noin 900-luvulla. 1000-luvulla ristiretket saavuttivat Syyrian tuoden mukanaan pitkän sarjan sotia ja pieniä ristiretkivaltakuntia.

1100-luvun lopulla Egyptin kurdidynastia valloitti Syyrian sitä pääosin hallinneelta Seljukki-Persialta ja vuonna 1260 mongolivalloitukset saavuttivat Syyrian. Vuonna 1400 Timuridi-imperiumi valloitti käytännössä itsenäistyneet pienet paikallisvaltakunnat ja vuonna 1516 oli ottomaanien vuoro. Syyrian autiomaa toimi luonnollisena rajana Ottomaanien valtakunnan ja Persian välillä, mutta lyhytkestoiset valloitukset molemmin puolin toistuivat useita kertoja. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ottomaani-dynastia kaatui vallankumouksen seurauksena ja vastasyntynyt Turkki tappoi miljoonia armenialaisia kärventämällä heidät Syyrian autiomaassa.

Syyria julistautui itsenäiseksi vuonna 1918, mutta vuonna 1920 Kansainliitto päätti antaa Ranskan valloittaa sen valtionrakennusmielessä. Ranskalaisvalta oli kuitenkin erittäin epäsuosittua, ja kun viimein vuonna 1946 Syyria sai itsenäisyytensä, muistetaan päivä viimeisen ranskalaissotilaan evakuoimisen päivänä. Vuonna 1956 Suezin kriisi kannusti Syyria vastaanottamaan Neuvostoliiton aseapua ja sen mukana tullutta valtionrakennusapua. Vuonna 1958 Egypti ja Syyria yhdistyivät, mutta vuoden 1961 vallankaappaus irrotti Syyrian Nasserin liittovaltiosta.

Vuosina 1963, 1966 ja 1970 uudet vallankaappaukset vaikeuttivat Syyrian valtionrakennusta. Vuonna 1967 Israel valloitti Golanin ylängön, ja pitää aluetta hallussaan edelleen (Aiheesta tarkemmin konfliktiartikkelissa Glolanin ylänkö). Vuonna 1970 Hafez al-Assad nousi valtaan Syyriassa ja käynnisti maan massiivisen sotilaallisen varustautumiskampanjan jättäen teollisen kehityksen sivurooliin, sekä hyödyntäen paisuvia asevoimia poliittisen vastustuksen tukahduttamiseen. Vuonna 1973 Egypti ja Syyria hyökkäsivät Israeliin, mikä johti Syyrian lisäaluementyksiin. Vuonna 1982 Syyrian armeija tappoi kymmeniä tuhansia kansalaisia valtansa vahvistamiseksi. Vuonna 1991 Syyria osallistui Persianlahden sotaan ja vuonna 2000 valta vaihtui Hafez al-Assadin pojalle Bashar al-Assadille.

Vuonna 2011 Syyria syöksyi sisällissotaan osan sotilaista perustaessa kapinallisen pääosin sunnalaisen Syyrian vapautusarmeijan. Useat ulkovallat tukivat sisällissodan osapuolia ja vuoteen 2013 mennessä, jolloin liike uudelleennimettiin Islamilaiseksi valtioksi, arviolta 100 000 ihmistä oli menettänyt henkensä ja noin 5 miljoonaa ihmistä paennut maasta. Sodan edetessä kansainvälinen terrorismi kytkeytyi konfliktiin yhä tiiviimmin ja levisi enenevissä määrin myös Libanonin puolelle ja ulkovaltojen asettamaan korruptoituneeseen hallitukseen turhautuneiden irakilaisten keskuuteen, jossa myös vastarintaliike ja kansainvälinen terrorismi sekoittuivat keskenään.

Venäjän tukiessa shiialaista Hizbollahia ja pommittaessa kapinalliskohteita, Yhdysvaltojen johtama liittouma aloitti Islamilaisen valtion toimihenkilöihin kohdistetut pommitukset vuonna 2015 vastauksena ääri-islamistisen kapinallisvaltion syntyyn alueella. Taistelut jatkuivat yhä suuremman määrän paikallisia liittyessä vastarintaliikkeeseen, mutta lopulta kansainvälinen liittouma nujersi kalifaatin. Vuonna 2017 ISIS-kalifaatti oli menettänyt 95 prosenttia alueistaan ja vuonna 2019 sen aluehallinnollinen asema päättyi, mutta toiminta kansainvälisenä terroristiverkostona jatkuu edelleen (Aiheesta tarkemmin konfliktiartikkelissa ISIS).

Syyrian sisällissota on edelleen käynnissä ja meneillään olevan talouskriisin pelätään syventävän konfliktia uudelleen, Syyrian punnan ollessa enää 1/3000$. (Aiheesta tarkemmin konfliktiartikkelissa Syyria)

Ekologinen jalanjälki

6

0,7

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Syyria asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,7 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuoden 2012 perustuslain muutosten mukaan Syyrian arabitasavalta on semipresidentiaalinen tasavalta ja yhtenäisvaltio. Presidentti toimii maan ja armeijan johtajana, ja pääministeri lainsäädäntäprosessista vastaavan 250-paikkaisen parlamentin johdossa. Vuonna 2012 Syyria järjesti ensimmäiset monipuoluevaalinsa, johon myös ei-hallituspuolueet saivat osallistua. Presidentin työn tukena toimii kaksi varapresidenttiä, pääministeri ja ministerineuvosto, joiden tehtävänä on vastata hallinnollisten tavoitteiden toteutumisesta. Syyria on jaettu 14 hallintoalueeseen ja vaikka Pohjois-Syyrian demokraattinen federaatio on käytännössä itsenäinen, ei sitä sellaiseksi ole tunnustettu.

Syyrian Presidentin valtaoikeudet ovat merkittävät, erityisesti poikkeusolojen aikana, jotka hänellä on myös oikeus julistaa. Käytännössä Syyria onkin semi-sotilasdiktatuuri, jossa valta on vaihtunut nykyistä, isältään vallan perinyttä presidenttiä lukuun ottamatta vain vallankaappauksen myötä. Syyrian tuotantovälineet ovat poliittista valtaa lähellä olevien henkilöiden, erityisesti armeijan kenraalien, omistuksessa, eikä Syyria ole epäröinyt käyttää armeijaansa kaiken oppositiotoiminnan hillitsemiseen. Sanan- ja lehdistönvapaudet ovat äärimmäisen rajattuja.

Syyrian oikeusjärjestelmä jakautuu korkeimpaan oikeuteen, useisiin korkeisiin oikeuksiin, kassaatio-oikeuteen, valtion turvallisuustuomioistuimiin, sekä perheasioita käsitteleviin uskontotuomioistuimiin. Oikeusjärjestelmä on yhdistelmä ottomaanien, Ranskan ja islamilaisen perinteen oikeuskäytänteitä, ja Sharian vaikutus on vahva. Oikeusjärjestelmää ei voida pitää poliittisesta vallasta erillisenä, vaan valtionjohdon ja armeijan toimintaa legitimoivana järjestelmänä. Myös noin 400 000 sotilaan armeijan ja muiden turvallisuuspalveluiden vallankäyttö on usein mielivaltaista, ja ryöstely yleistä.

Tasa-arvo

Syyrian tasa-arvo ja ihmisoikeustilanne on äärimmäisen heikko. Aktivistien ja toisinajattelijoiden, journalistien ja oppositiotoimijoiden pidätykset ja teloitukset ovat yleisiä. Tasa-arvoistumista tukevia oikeusrakenteita ei ole, liikkuminen on tiukasti rajoitettua ja internetin sensuroiminen ja käyttämisen estäminen on yleistä. Taloudellinen epätasa-arvo on huomattavaa ja merkittävä osa Syyrian väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Väestönlaskun puutteesta ja vallitsevan sotatilan johdosta tarkkoja lukuja ei kuitenkaan ole saatavilla. Armeijan valtaoikeudet ovat erittäin laajat, ja turvallisuushenkilöiden ryöstämiksi tai raiskaamiksi tulleiden ihmisten on käytännössä mahdotonta hakea lain suojaa.

Vain 19,6 prosentilla naisista on pankki- tai mobiilirahatili ja naisten lainansaanti on erityisen vaikeaa. Syyrian punnan arvo on pohjalukemissa, ja pankkijärjestelmä alikehittynyt ja rajoittunut. Naisten työttömyys on poikkeuksellisen yleistä ja naiset vastaavat käytännössä kaikesta palkattomasta hoivatyöstä. Naiset pitävät myös hallussaan vain 13,2 prosenttia parlamentti, ja 7,1 prosenttia paikallishallinnon paikoista. Erityisesti valta Syyriassa on keskittynyt armeijan käsiin, jossa naisia ei ole.

Arviolta 6,8 miljoonaa ihmistä elää maansisäisessä, ja noin 5 miljoonaa kansainvälisessä pakolaisuudessa, erityisesti Turkissa. Heidän tilanteensa on tukiverkkojen puutteen ja huomattavan alhaisten työllistymismahdollisuuksien johdosta erittäin vaikea.

Terveys ja puhtaus

Terveydenhuollon ja yleisen hygienian tila Syyriassa on äärimmäisen heikko. Sairaaloita ja terveydenhuoltolaitoksia on erittäin harvassa, työntekijöiden koulutustaso on alhainen ja kaikesta on vakava puute. Lääkeväärennökset ovat yleisiä. Sosiaaliturvaa tai muuta valtion tukiverkkoa ei ole. Rokotekattavuus on olematon ja vakavia sairauksia, kuten poliota ja tuhkarokkoa esiintyy edelleen koko maassa. Likaisen veden ja huonon hygienian kautta leviävät sairaudet ovat yleisiä ja myös A-hepatiittia ja HI-virusta esiintyy koko maassa. Vesivarannot ovat laajalti saastuneet ja maanviljelyssä käytetyt lannoitteet ja hyönteismyrkyt aiheuttavat terveydelle haitallisia kertymiä.

Arviolta 12,4 miljoonaa ihmistä elää ravinnonsaanniltaan epävarmassa, ja 1,3 miljoonaa ihmistä vakavasti epävarmassa tilanteessa. Perusruoan hinta on tällä hetkellä 29 kertainen sisällissotaa edeltäviin aikoihin samalla kun kansan tulotaso on laskenut. Useimpien perheiden on ollut pakko vähentää ruuan syöntiä kahteen ateriaan päivässä ja yksipuolistaa ruokavaliotaan. 27,9 prosenttia lapsista kärsiikin aliravitsemuksesta ja yksipuolisesta ruokavaliosta johtuvasta vakavasta tai keskivaikeasta alikasvuisuudesta, mutta luvun odotetaan kasvavan lähivuosina voimakkaasti. 4,8 miljoonaa ihmistä elää WFP:n toimittaman ruoka-avun varassa, mutta tarve on huomattavasti suurempi. Kaikkiaan yli 13 miljoonaa ihmistä on kansainvälisen avun tarpeessa.

Turvallisuustilanne

Syyrian turvallisuustilanne on äärimmäisen heikko. Sotatila jatkuu erityisesti maan lounais-, etelä- ja koillisosissa, ja tilanne muuallakin maassa on epävakaa eikä väkivallan uhka ole poistunut.

Inhimillisen kehityksen indeksi

11

147 av 188

Syyria sijoittuu sijalle 147 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Syyrian talous on pienimuotoista ja pitkälti sotilaskoneiston hallussa ja suoraan sen toimintaa tukevaa.

Maataloussektori kattaa noin 20 prosenttia työvoimasta ja BKT:stä, öljytulojen kattaessa toiset 20 prosenttia. Konfliktin lisäksi talouden kehitystä haittaa erittäin korkea työttömyys, alhainen koulutusaste, kaupan rajoitteet, äärimmäisen vaikea byrokraattinen toimintaympäristö, tuotantoketjujen epäluotettavuus ja suoranainen puute, kuljetus- ja tuotantoinfrastruktuurin heikko kunto ja vanhanaikaisuus, korkea inflaatio, ympäristön saastuneisuus, ja valtionpanostusten puute.

Syyrian tärkeimmät vientituotteet ovat oliiviöljy, maustesiemenet, erikoispähkinät, tomaatit, omenat ja päärynät. Eniten Syyrian tuotteita ostavat Saudi-Arabia, Turkki, Egypti, Arabiemiraatit ja Jordania. Tärkeimmät tuontituotteet puolestaan ovat käärityt tupakat, radiotarvikkeet, vehnäjauhot, siemenöljyt, ja öljyjalosteet. Eniten tuotteita tuodaan Turkista, Kiinasta, Arabiemiraateista, Egyptistä ja Venäjältä.

Kehitys

Syyrian kehitystilanne on erittäin alhainen. Tie- ja informaatioverkoston kunto ja kattavuus on heikko. Internet- ja puhelinyhteydet ovat armeijan aktiivisessa valvonnassa. 34,3 prosenttia syyrialaisista elää internetverkon kattavuusalueen sisäpuolella, mutta yhteydet ovat hitaita, kalliita ja niiden käyttöoikeus rajattua. Pelkästään vuosina 2011-12 Syyrian armeija pidätti 13 000 vääriksi väitettyjä ajatuksia levittänyttä internetin käyttäjää. Puhelimet ovat tarkoituksella harvinaisia ja armeija kuuntelee puheluita.

Energiaverkon kattavuus on heikko ja raaka-aineista on valtava pula. Sähköä on usein tarjolla vain maan pääkaupungissa ja sielläkin toistuvasti vain muutama tunti päivässä.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Syyria koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

19 364 807

Ihmistä maassa Syyria

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 5

2,6

lasta per nainen maassa Syyria

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22

22

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Syyria

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

Ei tilastoja saatavilla
BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Syyria

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Syyria

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 4

1,5

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Syyria

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
9 7 8 9 10

5,9

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Syyria

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

Ei tilastoja saatavilla
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Syyria

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 1 10

8,08

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Syyria

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

Ei tilastoja saatavilla
koulunkäyntiä keskimäärin maassa Syyria

Tasa-arvo

Työ