[[suggestion]]
Tanska
 
Flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Kööpenhamina

Etniset ryhmät

Tanskalaiset, inuiitit, färsaarelaiset, saksalaiset

Kieli

Tanska (virallinen), fääri (virallinen vähemmistökieli), grönlanti (virallinen vähemmistökieli), saksa (virallinen vähemmistökieli)

Uskonto

Evankelis-luterilaiset 95%, muut kristityt 3%, muslimit 2%

Väkiluku

5,5 miljoonaa

Valtiomuoto

perustuslaillinen monarkia

BKT per asukas

49 029 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Tanska on eteläisin Pohjoismaa. Tanskaan kuuluu suuri Jyllannin niemimaa ja sen itäpuolella sijaitsevien saarien ryhmä. Saaria on noin 500, joista 79 on asuttuja. Sjælland, Fyn, Lolland, Falster ja Bornholm ovat saarista suurimmat ja tunnetuimmat. Tanskalla on rantaviivaa joka ilmansuuntaan, ja maaraja sillä on vain etelässä Saksan kanssa. Sijainti tekee Tanskasta linkin Manner-Euroopan ja Pohjoismaiden välille. Färsaaret ja Grönlanti kuuluvat myös Tanskan kuningaskuntaan, mutta molemmilla niistä on sisäinen itsehallinto. Tanskassa on rannikkoilmasto viileine kesineen ja leutoine talvineen. Sadetta saadaan ympäri vuoden. Maa on erittäin tasainen. Tanskan korkein kohta on vain 147 metriä merenpinnan yläpuolella. Tanska on yksi Euroopan tiheimmin asutuista maista. 30 % tanskalaisista asuu pääkaupunki Kööpenhaminan alueella.

Historia


Viikinkiajan (700–1000) alussa ei ollut vielä olemassa yhtenäistä Tanskaa, mutta 800-luvulla kuningas Godfred yhdisti tanskalaisheimot torjumaan Kaarle Suuren frankkivaltakunnan laajentumista. Kuningas Harald Sinihammas vakiinnutti maahan kristinuskon 900-luvun lopulla ja yhdisti Tanskan ja Norjan yhdeksi kuningaskunnaksi. 1000-luvulla Tanskan alaisuudessa olivat myös Etelä-Ruotsi, Pohjois-Saksa ja Englanti. Itämeren alueen voimakkain valtio Tanska oli 1100–1200, jolloin siihen kuului myös Viro. Saksalaisten Hansaliiton uhatessa Tanskan asemaa Itämerellä. Tanska, siihen kuulunut Norja sekä Ruotsi solmivat 1300-luvun lopulla Kalmarin unionin, jossa mailla oli yhteinen kuningas. Unioni Ruotsin kanssa purkautui lopullisesti 1500-luvulla.
Tanska menetti maa-alueitaan Ruotsille sodissa: 1600-luvulla Etelä-Ruotsin ja Itämeren saaria, 1800-luvulla Norjan. Islanti, Grönlanti, ja Färsaaret jäivät edelleen Tanskalle. Vuonna 1864 Tanska menetti useita herttuakuntia Saksalle maiden välisessä sodassa. Ensimmäisessä maailmansodassa Tanska oli puolueeton, mutta toisen maailmansodan aikana saksalaiset miehittivät maata Saksan antautumiseen, vuoteen 1945 saakka.

Ekologinen jalanjälki

1 2 3 4 1

4,2

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Tanska ville vi trenge 4,2 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka


Tanska on perustuslaillinen monarkia ja parlamentaarinen monipuoluedemokratia. Kuninkaalla tai kuningattarella ei ole käytännön valtaa, mutta hän on valtion virallinen päämies. Margareeta II on ollut Tanskan kuningatar vuodesta 1972. Parlamentti (Folketinget, kansankäräjät) on 179-jäseninen, vaalit ovat  joka neljäs vuosi. Mikään puolue ei ole saanut vuoden 1909 jälkeen enemmistöä parlamenttiin ja hallituksen ovat usein olleet vähemmistöhallituksia apupuolueiden turvin. Toisen maailmansodan jälkeen vuoteen 2001 hallitusvastuu oli pitkälti sosiaalidemokraattisella puolueella.

Seuraavat vuodet oli keskustaliberaalien ja konservatiivien vähemmistöhallitus,  tukipuolueenaan  oikeistopopulistinen, maahanmuuttovastainen  Dansk Folkeparti. Vuodesta 2011 lähtien maassa oli  sosiaalidemokraattien  johtama vähemmistöhallitus johdossaan  Tanskan ensimmäinen naispääministeri Helle Thorning-Schmidt. Kesän 2015 vaaleissa nousi kuitenkin etenkin oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue. Siitä lähtien pääministerinä on toiminut keskusta-oikeistolaisen Venstre-puolueen Lars Løkke Rasmussen.
Tanska on ollut Naton jäsen sen perustamisesta 1949 lähtien ja EU:n jäsenmaa vuodesta 1973. Tanskalaiset ovat vuodesta toiseen kärkisijoilla, kun mitataan onnellisuutta, turvallisuutta ja elämänlaatua, ja tanskalainen hyvinvointiyhteiskunta on yksi maailman parhaista.

Inhimillisen kehityksen indeksi

10 av 186

Tanska er nummer 10 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Tanskan talous on hyvin riippuvainen viennistä ja toisaalta raaka-aineiden tuonnista. Tanskalainen muotoiluteollisuus on maailmankuulua ja mm. huonekalut, koneet ja työvälineet tärkeitä vietintuotteita. Myös lääketeollisuus on vahva ja merkittävä vientiala. Tanska on johtavia maita maailmassa myös tuulivoima-alalla. Maatalous on edelleen tärkeä elinkeino, ja Tanska onkin lihan, kananmunien, juuston ja voin suurtuottaja  ja viejä. Myös kalastus on merkittävä elinkeino. 1970-luvulta lähtien tanskalaiset ovat poranneet öljyä ja maakaasua Pohjanmerestä. Puolet öljystä ja kaasusta menee vientiin. Globaali talouskriisi iski Tanskaan vuonna 2008, mutta talous on toipumassa notkahduksesta. Tanskan talous lähti hienoiseen nousuun vuoden 2013 jälkipuoliskolla, ja nousu jatkui vuonna 2014. Vuodelle 2015 hallitus odottaa 1,4 prosentin kasvua. Talouskehitykseen on vaikuttanut myönteisesti viennin elpyminen, kotimaisen kysynnän kasvu ja tärkeimpien kauppakumppanien Saksan ja Ruotsin talouksien kehitys.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Tanska koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

5 792 202

Ihmistä maassa Tanska

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 7

1,8

lasta per nainen maassa Tanska

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4

4

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Tanska

Likestilling

Arbeid

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

13

49 029

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Tanska

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 8

5,9

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Tanska

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,0

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Tanska

Koulutus

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13

13,5

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Tanska