Thaimaa on Kaakkois-Aasiassa Laosin ja Kambodzhan länsipuolella, Myanmarin itäpuolella. Etelässä pitkän ja kapean Malakan niemimaan kärjessä rajanaapurina on Malesia. Thaimaan pohjoisosassa on vuoristoa. Korkein vuori on Doi Inthanon (2565 m). Vuorten itäpuolella on Khoratin ylänkö. Maan keskiosia halkovat pohjois-eteläsuunnassa Chao Phraya-joen ja sen sivujokien laaksot. Joet ovat aina olleet tärkeitä kulkureittejä. Niiden varsille ovat syntyneet Thaimaan suuret kaupungit. Pääkaupunki Bangkok on Chao Phraya-joen varrella lähellä Siaminlahden pohjukassa sijaitsevan Bangkokinlahden rantaa.

Thaimaassa on lämmin ja kostea ilmasto. Runsain sadekausi ajoittuu toukokuusta lokakuuhun. Lokakuun ja helmikuun välillä ilmasto on kuivimmillaan ja viileimmillään. Keväällä sää lämpenee. Thaimaassa on hienoja hiekkarantoja, jotka houkuttelevat ulkomaalaisia matkailijoita. Khao Yain kansallispuisto sijaitsee Etelä-Thaimaassa Bangkokin itäpuolella. Puistossa on rehevää lehtimetsää ja ruohotasankoa. Alueella elää norsuja, gibboneita, makakiapinoita ja karhuja. Ang Thongin meriluonnon suojelualueeseen kuuluu yli neljäkymmentä Siaminlahden saarta. Saaret ovat kallioisia. Vesi on syövyttänyt kalkkikiveen luolia ja sisälahtia. Saarilla kasvaa kuivuutta sietäviä lehtipuita. Rannoilla on mangrovevöitä. Saarten lähivesillä on koralliriuttoja. Siellä on rikas kalalajisto ja useita lajeja merikilpikonnia.

Lähes 40% Thaimaan pinta-alasta on metsiä. Luonnonmetsien ohella maassa on istutettuja metsiä, joissa kasvatetaan tiikkiä, kumipuita, akasiaa ja eukalyptuspuita teollisuuden raaka-aineiksi. Vuonna 2022 lähes neljäsosa Thaimaan pinta-alasta oli luonnonsuojelualueita. Vuonna 2021 44% Thaimaassa käytetystä energiasta saatiin öljystä. Kaasun osuus oli 33% ja hiilen 16%. Uusiutuvien energianlähteiden osuus oli hyvin vähäinen. Maailman terveysjärjestö on varoittanut Thaimaan viranomaisia ilman saastumisesta. Kaupunki-ilman laatua huonontavat liikenteen pakokaasut, teollisuus sekä öljy- ja hiilivoimalat. Vuoden kuivina aikoina metsäpalot likaavat ilmaa valtavilla savupilvillä.

2020-luvulla kuivuudet ovat supistaneet Thaimaan vesivaroja. Samaan aikaan veden kulutus ja vesistöjen saastuminen ovat lisääntyneet. Matkailuelinkeino, maanviljely, yhdyskunnat ja teollisuus käyttävät entistä enemmän vettä. Monia seutuja ja erityisesti saaria uhkaa vesipula, jos vesivarojen käyttöä ei säädellä kestävällä tavalla. Vuonna 2022 Thaimaa kielsi eräät kertakäyttöiset muovituotteet, mutta tämä ei ole vielä ratkaissut jätehuollon haasteita. Thaimaan tavoitteena on kierrättää kaikki muovijäte viimeistään vuonna 2027. Thaimaa tuottaa vuosittain kaksi miljoonaa tonnia muovijätettä. Sen lisäksi maahan tuodaan ulkomailta vuosittain noin 150 000 tonnia jätemuovia.

Thaimaassa on elänyt esi-ihmisiä satoja tuhansia vuosia sitten. Maan pohjoisosasta on löydetty yli 30 000 vuotta vanhoja jälkiä ihmisasutuksesta. Siellä sijaitsevaa Tham Lodin kalliosuojaa on käytetty tuhansien vuosien ajan kiviveitsien, kaapimien, vasaroiden ja muiden kivityökalujen valmistuspajana. Kalliosuojasta on löytynyt myös yli 10 000 vuotta vanhoja ihmisluurankoja. Pha Taemin luolassa Itä-Thaimaassa lähellä Laosin rajaa on yli kolme tuhatta vuotta sitten tehtyjä kalliomaalauksia, joissa kuvataan ihmisiä ja Mekongjoen kaloja. Thaimaan varhaisasukkaat olivat metsästäjiä, keräilijöitä ja kalastajia. Riisin viljely lienee levinnyt alueelle noin 4000 vuotta sitten. 2000 vuotta sitten Thaimaan rannikolla oli satamakaupunkeja, jotka olivat mukana laajoissa tavarakaupan verkostoissa. Intiasta tuli uskonnollisia, poliittisia ja kulttuurivaikutteita. Thaimaan valtauskonto buddhalaisuus levisi maahan Intiasta ja Sri Lankasta.

Thaikansat vaelsivat nykyisen Thaimaan alueelle 800-luvulta alkaen. Thait ovat alun alkaen lähtöisin Kiinasta. 1100-luvulla Thaimaan keskiosissa Chao Phraya-joen viljavissa laaksoissa oli jo useita thaiväestön pieniä ruhtinaskuntia, joista jotkut laajenivat suuremmiksi valtioiksi. 1300-luvulla Ayutthayan kuningaskunnasta tuli voimakkain mahti. 1700-luvun alussa Ayutthayan kaupungissa asui lähes miljoona ihmistä. Se oli tuolloin yksi maailman isoimmista kaupungeista. 1500-luvulta alkaen Euroopan maat harjoittivat kauppaa Ayutthayan kanssa. Espanjalaiset, portugalilaiset ja hollantilaiset tunsivat Ayutthayan Siamin nimellä. Ayutthaya kävi sotia Burmaa vastaan. Vuonna 1767 Burman armeija tuhosi Ayutthayan kaupungin.

Ayutthayan kukistumisen jälkeen Siam hajosi. Vuonna 1782 kuninkaaksi nousi Rama ensimmäinen. Hän perusti uuden pääkaupungin, nykyisen Bangkokin. Hän yhdisti Siamin ja karkotti burmalaiset miehittäjät. 1820-luvulla Iso-Britannia valloitti Hollannilta Malakan niemimaan kärjen Siamin eteläpuolella ja liitti Siamin läntisen naapurimaan Burman brittiläiseen Intiaan. 1830- ja 1840-luvuilla Siam kävi sotia Vietnamia vastaan. 1850-luvulla Iso-Britannia pakotti Siamin luopumaan maan vanhoillisten tahojen haluamasta eristäytymisestä ja liittymään eurooppalaisten toivomaan kansainväliseen kauppaan. Siam myi raaka-aineitaan: riisiä, jalopuuta ja tinaa, ja avasi kotimarkkinansa eurooppalaisille teollisuustuotteille. 1880- ja 1890-luvuilla Ranska laajensi siirtomaavaltaansa Kaakkois-Aasiaan valtaamalla Siamin itäiset naapurimaat Laosin, Kambodzhan ja Vietnamin. Siam säilyi itsenäisenä kahden voimakkaan siirtomaavallan välissä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Siam, eli Thaimaa, lähetti 1280 sotilasta Eurooppaan taistelemaan Ison-Britannian ja Ranskan rinnalla Saksaa ja Itävalta-Unkaria vastaan.

1900-luvun alussa Thaimaassa syntyi yhteiskunnallisia muutosliikkeitä, jotka vaativat kuninkaan yksinvallan rajoittamista. Valtion varojen käyttö oli suunnittelematonta ja tuhlaavaa. Väärinkäytökset olivat yleisiä. 1920-luvulla Thaimaan julkinen talous oli vararikon partaalla. Vuonna 1931 Thaimaan Kansanpuolueen ja kuningasvaltaan tyytymättömien sotilaiden käynnistämä vallankaappaus pakotti kuningas Rama seitsemännen hyväksymään uuden perustuslain, joka siirsi kuninkaan vallan parlamentille. Armeijan vaikutusvalta kasvoi. 1960-luvulta alkaen tuotantoelämä nykyaikaistui ja yhä suurempi osa väestöstä muutti maalta kaupunkeihin. Vuosikymmenien ajan Thaimaa oli poliittisesti epävakaa. Sotilaskaappaukset kaatoivat hallituksia. Kansanliikkeet täyttivät kadut mielenosoituksilla. Viimeisin sotilaskaappaus tapahtui vuonna 2014. Sen jälkeen Thaimaassa oli sotilasdiktatuuri viiden vuoden ajan. Vuodesta 2019 lähtien maata on hallinnut vaaleilla valitun edustajainhuoneen ja armeijan nimittämän senaatin asettama hallitus, missä sotilailla on suuri valta. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön luokittelussa Thaimaa ei ole vapaa maa. 

Thaimaa on kuningaskunta. Kuninkaan valtaoikeudet ovat melko muodolliset, mutta kulttuurillisesti kuningas on edelleen tunnustetussa asemassa. Kuningashuoneella on myös valtava omaisuus, jonka osia on sijoitettu yrityksiin, pankkiomistuksiin ja kehitysrahastoihin ja nämä antavat kuninkaalle taloudellista valtaa. Varsinaista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Pääministerin ja hallituksen on nautittava kaksikamarisen parlamentin enemmistön luottamusta. Parlamenttiin kuuluu vaaleilla valittava 500 jäsenen edustajainhuone sekä 250-paikkainen senaatti, jonka jäsenet on nimittänyt Thaimaan armeija. Pääministerin ja hallituksen luottamusta mitattaessa enemmistöön tarvitaan vähintään 376 ääntä, kansanedustajilta ja senaattoreilta.

Vuonna 2023 järjestettyihin edustajainhuoneen vaaleihin osallistui 67 puoluetta ja 18 sai kansanedustajia. Vähän yli 75% äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Vaalien voittajiksi nousi kaksi oppositiopuoluetta, keskustavasemmistolainen Edistysliike ja oikeistolaisempi Pheu Thai, jotka saivat yhteensä 292 kansanedustajaa. Sotilashallintoa tukenut Kansanvaltapuolue menetti valtaosan kansanedustajistaan ja sai vain 40 paikkaa. Vain 16% edustajainhuoneen jäsenistä on naisia. Armeijan valtaa vastustavalla puolueryhmällä on selvä enemmistö edustajainhuoneessa ja se voi saada tukea myös joiltakin senaattoreilta. On kuitenkin vielä epävarmaa, antaako Thaimaan armeija tilaa uusille päättäjille vai käyttääkö se voimaansa pysyäkseen vallassa. Vuoden 2023 vaalit ovat osoittaneet hyvin selvästi, että thaimaalaisten enemmistö kaipaa avointa yhteiskuntaa ilman jatkuvia väärinkäytöksiä. Viime aikoina elinkustannukset ovat kohonneet ja yhä useammilla ihmisillä on toimeentulohuolia. Sotilasvaltaa pidetään tukahduttavana ja sen katsotaan jarruttavan maan kehitystä.

Maailmanpankki luokittelee Thaimaan ylemmän keskitulotason maaksi. Viime vuosien aikana maan talouskasvu ei ole ollut kovin nopeaa, mutta kasvu on kuitenkin jatkunut vuotta 2020 lukuun ottamatta. Tuolloin koronalama supisti Thaimaan taloutta 6%. Elpyminen alkoi vuonna 2021, joskin hitaasti. Vuonna 2021 kolmasosa Thaimaan työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, 23% toimi teollisuuden tehtävissä ja 44% työskenteli palvelualoilla. Thaimaa on suuri riisin tuottaja. Viljelijät kasvattavat myös sokeriruokoa, maniokkia, mangohedelmiä, ananasta, banaaneja ja monia muita hedelmiä, maissia, kookospähkinöitä ja vihanneksia. Thaimaa on merkittävä luonnonkumin ja palmuöljyn viejä. Kahvin kasvatus on lisääntynyt viime vuosina. Thaimaan perinteisesti voimakas kalastuselinkeino on menettänyt kannattavuuttaan, koska liikapyynti on vähentänyt kalakantoja.

Thaimaassa on vahva ja monipuolinen teollisuus, vaikka vähitellen on alkanut näkyä merkkejä siitä, että eräiden alojen yritykset pyrkivät siirtämään tuotantoaan Vietnamiin ja muihin maihin, joissa työvoimakustannukset ovat alhaisempia. Thaimaassa tehdään autoja ja tietokoneita. Thaimaa on yksi maailman suurimmista kiintolevyjen valmistajista. Vuonna 2022 maassa oli lähes kolme tuhatta tekstiili- ja vaatetehdasta. Vuonna 2021 Thaimaan viennin kokonaisarvo oli 280 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 250 miljardia euroa. Vientituotteita olivat mikropiirit, tietokoneet, puhelimet ja muu elektroniikka, ajoneuvot, koneet ja laitteet, vaatteet ja kankaat, renkaat ja kumi, öljy, kulta, riisi, hedelmät, kala sekä jalokivet. Tärkeimpiä vientimaita olivat Yhdysvallat, Kiina, Japani, Vietnam ja Australia. Suurimmat tuontimaat olivat Kiina, Japani, Malesia, Yhdysvallat ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Vuonna 2022 ulkomailla asuvat thaimaalaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 9 miljardia euroa.

Matkailu on Thaimaassa tärkeä tulonlähde. Vuonna 2019 Thaimaassa kävi lähes 40 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismi tuotti 64 miljardia euroa. Matkailupalvelut työllistivät yli neljä miljoonaa ihmistä ja kolme tuhatta norsua. Eniten matkailijoita tuli Kiinasta, Malesiasta ja Intiasta. Vuonna 2020 saapuneiden matkailijoiden määrä romahti koronarajoitusten vuoksi. Thaimaan matkailu on elpynyt vähitellen. Vuonna 2022 maassa kävi 11 miljoonaa ulkomaista turistia. Thaimaa on hyvin suosittu rantalomakohde. Matkanjärjestäjien mainokset esittelevät parhaita rantoja ja upeimpia saaria. Turistit kehuvat tulista, maukasta thaimaalaista ruokaa, johon antavat lisäsävyä intialaiset ja kiinalaiset vaikutteet. Pääkaupungissa Bangkokissa on vilkkaimpina vuosina käynyt yli 20 miljoonaa turistia. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan Thaimaassa oli vuonna 2019 lähes 4 miljoonaa ulkomaalaista vierastyöläistä. Ulkomaalainen työvoima tuli enimmäkseen Kambodzhasta, Laosista, Myanmarista ja Vietnamista.