[[suggestion]]
Thaimaa
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Bangkok

Etniset ryhmät

86 % Thai (39 % Keskinen thai, 28 % Isan, 10 % Khon muang, 9 % Etelä-thai), 3 % Khmer, 2 % Malaijit, 9 % Muut

Kieli

Thai (virallinen), isan, kam muesang, pak tai malay ja englanti

Uskonto

93.5 % Buddhalaisuus, 5.4 % Islam, 1.13 % Kristinusko, 0.02 % Hindulaisuus, 0.003 % Ateismi

Väkiluku

69 950 844

Valtiomuoto

Parlamentaarinen monarkia

Pinta-ala

513 120 km2

Valuutta

Baht

BKT per asukas

19 209 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

5. joulukuuta

Muut maasivut

Maantiede

Trooppiselle vyöhykkeelle sijoittuvan Thaimaan maasto vaihtelee vuoriston ja hedelmällisten alamaiden välillä. Pohjoisessa Thaimaa rajoittuu Himalajan eteläreunaan, josta irtautuva pohjoisesta etelään ulottuva vuoristo muodostaa pitkän Myanmarin vastaisen rajan ja kapean Malakan niemimaan. Toinen pohjoiseteläsuunnassa kulkeva vuoristo jakaa Thaimaan keskeltä kahtia jatkuen rannikkoa pitkin Kambodžaan.

Thaimaan ilmasto on trooppista ja monsuunisateiden sekä paikoin sadetta estävien ja keräävien vuoristojen muokkaamaa. Toukokuusta alkaen lämmin Intian valtameren monsuuni puhaltaa hyvin kosteaa ilmaa Thaimaahan, kun taas marras–helmikuussa tuulen suunta kääntyy 180 astetta tuoden mukanaan verrattain kuivaa ja viileää ilmaa koillisesta. Thaimaan vuoristojen valumaa dominoi kahden suuren joen, lännessä Chao Phrayn ja idässä Mekongin muodostama verkosto. Näiden lisäksi lännestä itään virtaa Ping ja pohjoisesta etelään virtaavat Yom ja Nan ovat riittävän suuria purjehtimiseen, joskin vuoristosta valuva hedelmällinen maa-aines tuottaa toistuvaa ruoppaamisen tarvetta.

Historia

Ennen vuotta 1939 Thaimaa tunnettiin nimellä Siam, mutta nimen alkuperä ei ole tiedossa. 1100-luvulla nimi on kaiverrettu Khmerien valtakunnan pääkaupungin Angkor Wat -temppelin seinään. Alun perin sana siam (syam) tulee sanskritista, josta ranskalaiset omaksuivat sen Thaimaan aluetta kuvaavaksi yleistermiksi. Vuonna 1780 Chakri-dynastia hallitsi koko Siamin aluetta, mutta joutui 1900-luvun taitteessa luovuttamaan merkittäviä alueita Ranskalle.

Thaimaan alue on ollut asutettuna yhtäjaksoisesti noin 20 000 vuotta ja riisiin perustuva maanviljelykulttuuri saapui alueelle noin 2000 eaa. Thai-kansojen arvellaan kehittyneen omaksi kansakseen nykyisen Pohjois-Vietnamin alueella noin 500–800-luvuilla, josta he pohjoisesta tuleen paineen johdosta levittäytyivät ympäri Kaakkois-Aasiaa. Aikojen saatossa Thaimaan kulttuuri sai runsaasti vaikutteita kanssakäymisestä intialaisten, mon-khmer, sinotiibetiläisten (esim. Burma) sekä austronesialaisten kulttuurien kanssa. Erityisesti Mekong joella on pitkään ollut merkittävä rooli alueen kielten ja kulttuurien leviämisessä.

1200-luvulta alkaen Khmer-imperiumin taannuttua idässä ja Pagan-imperiumin lännessä, lukuisat alueelliset valtakunnat itsenäistyivät ja thai-kansat saivat tilaa kasvaa ja vaurastua. Ensimmäisen itsenäisen thai-kuningaskunnan katsotaan syntyneen vuonna 1238 ja 1300-luvulla thain kielen uskotaan saaneen oman kirjoitusasunsa. Ayutthayan kuningaskunta (1350–1767) kasvoi nopeasti alueelliseksi mahdiksi ja kun Portugali saapui alueelle vuonna 1511, Ayutthaya liittoutui sen kanssa valloitussodissa itään ja länteen, joutuen kuitenkin Burman valloittamaksi vuosina 1570–1584. Kaiken kaikkiaan Ayuttahayan välit Eurooppaan pysyivät positiivisina ja kauppa vapaana Euroopan saadessa jalansijan Itä- ja Kaakkois-Aasian valloitusretkilleen. Kaupasta syntynyt vauraus kuitenkin keskittyi yläluokan käsiin ja vuonna 1688 kansannousu syöksi ranskalaismielisen kuninkaan vallasta. Suhteet länteen eivät kuitenkaan katkenneet ja Thaimaa onkin alueen ainoa valtio, joka ei ole ollut eurooppalaisten siirtomaa.

Vuosina 1765–1767 Ayuttahayan kultakausi päättyi burmalaisten valloituksiin ja pääkaupungin täystuhoon. Burman miehitysvaltaa kesti lopulta vuosiin 1775–78, jolloin kenraali Rama I (kruunausnimi) valloitti alueet takaisin ja perusti Thaimaata nykyäänkin hallitsevan Chakri-dynastian ja Rattanakosin kuningaskunnan vuonna 1782. Siam puolustautui menestyksekkäästi Burmaa vastaan valloittaen samalla merkittäviä osia Kambodžasta. Vuonna 1826 Siam liittoutui Iso-Britannian kanssa ja hyökkäsi myöhemmin Laosiin ja Vietnamiin perustaen omia kolonioitaan etnisten vähemmistöjen alueille. 1800-luvun jälkipuoliskolla Siam alkoi määrätietoisesti modernisoimaan maan teollisuutta ja politiikkaa feodalismista keskusjohtoiseen järjestelmään. Uudistukset loivat kuitenkin merkittävää epävakautta ja vuonna 1912 joukko lännessä opiskelleita kenraaleita yritti toteuttaa vallankaappauksen, joka kuitenkin vain päätyi vahvistamaan siamilaista nationalismia. Ensimmäisessä maailmansodassa Siam taisteli liittoutuneiden puolella.

Vuonna 1932 veretön vallankumous pakotti kuninkaan allekirjoittamaan maan ensimmäisen perustuslain siten siirtäen maan absoluuttisesta monarkiasta osittaisen parlamentarismin aikaan. Verinen valtakamppailu jakoi eliittiä kunnes Japanin valloitettua Thaimaan vuonna 1941 maan johto jakautui kahteen osaan, liittoutuneita tukeviin rojalisteihin ja Japania tukevaan miehityshallintoon. Valta vaihtui useaan otteeseen ja vuonna 1954 Thaimaa liittoutui Yhdysvaltojen kanssa. Vietnamin sodassa Thaimaa sotikin Yhdysvaltojen rinnalla siirtomaavallan puolella.

Vuonna 2006 sotilasvallankumous syrjäytti pääministeri Thaksin Shinawatran, mutta epäonnistui valtansa vakauttamisessa. Massiiviset protestit vuosina 2008–10 horjuttivat sotilasvaltaa, kunnes se suostui järjestämään vaalit, jotka Thaksinin pikkusisko Yingluck Shinawatra voitti. Yingluckin hallinto osoittautui kuitenkin nopeasti korruptoituneesti ja vuonna 2014 yli vuoden jatkuneiden protestien päätteeksi perustuslakituomioistuin pani Yingluckin viralta, minkä jälkeen kenraali Prayut Chan-o-cha kaappasi vallan. Vuonna 2016 vuodesta 1946 valtaistuimella ollut kuningas Bhumibol Adulyadej kuoli ja hänen poikansa  Maha Vajiralongkorn nousi valtaan.

Ekologinen jalanjälki

1 4

1,5

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Thaimaa asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 1,5 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

  • Varallisuusluokka: Ylemmän keskitulon maa   
  • BKT: $502 mrd.
  • BKTA: $7 189
  • Ostovoimakorjattu BKTA (ppp): $17 730
  • Valtion budjetti / BKT: -6,1 %
  • Valtion velka / BKT: 50,5 %
  • Valtion koulutuspanostus / BKT: 4,1 %
  • Valtion sotilaspanostus / BKT:    1,5 %
  • Asukaslukuodotus 2030: 70,3 milj.
  • Keski-ikä: 40,1 vuotta
  • Koulutetun työvoiman osuus: 38,8 %
  • Kouluvuosien mediaani: 7,9 vuotta
  • Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI):    0,777    Maailma: 0,737
  • Epätasa-arvokorjattu HDI (IHDI):    0,646    Maailma: 0,869
  • Sukupuolikehityksen indeksi (GDI):    1,008    Maailma: 0,943
  • Epätasa-arvoindeksi (GII):        0,359    Maailma: 0,436
  • Moniulotteinen köyhyysindeksi (MPI)    0,002    Maailma: 0,108

Ennen vuotta 1932 Siamin kuningas oli absoluuttinen feodaalihallitsija, mutta sittemmin asema on siirtynyt pääministereille ja sotilasdiktaattoreille, vaikka kuningas edelleen toimiikin nimellisenä johtajana. Thaimaalla onkin vuoden 1932 jälkeen ollut 20 perustuslakia ja maailman neljänneksi eniten vallankaappauksia. Thaimaa onkin ollut vain 28 vuotta vapaa suorasta sotilasvallasta.

Lainsäädäntövalta on keskitetty voimakkaasti. Ylimmän johdon tukena järjestelmää legitimoi kaksikamarinen parlamentti, jonka alahuoneessa on 350 suorilla vaaleilla valittavaa edustajaa ja ylähuoneena toimivassa senaatissa 150 alueita edustavaa senaattoria. Vaalit eivät ole vapaat, eivätkä myöskään poliisi, armeija tai oikeuslaitos ole poliittisesta vallasta irrallisia.

Hallitustenvastaisuus on ollut voimakasta erityisesti Thaimaan eteläisimmissä maakunnissa (Narathiwat, Pattani, Songkhla ja Yala), joissa hallitus on pitänyt tiukkaa kuria vuodesta 2005 asti voimassa olleen poikkeustilan avulla. Poliittinen osallistuminen on muuallakin hyvin tiukasti rajattua ja sanan- ja lehdistönvapaus melko tiukasti rajattua. Poliittiset protestit ja boikotit ovat kansan ainoa keino vaikuttaa valtaapitäviin ja ne ovatkin olleet viimevuosikymmeninä hyvin yleisiä, kuten myös vallankaappaukset.

Vaikka lähes kaikki osaavat puhua ja kirjoittaa standardoitua maan keskiajan valtakieleen perustuvaa thaita, useat kymmenet prosentit puhuvat äidinkielenään jotain muuta thaikieltä, minkä lisäksi myös Mon-Khmer kielet, austronoesialaiset kielet ja sinotiibetiläiset kielet omaavat omat laajat puhujavähemmistönsä. Thaimaa on sijaintinsa ansiosta ollut vuosisatoja merkittävien muuttoliikeaaltojen kohde- ja kauttakulkumaa. Kulttuuria yhdistävänä piirteenä theravada-buddhalaisuus on erittäin yleistä koko maassa ja lähes jokaisessa asutuskeskuksessa on vähintään yksi temppeliluostari (wat). Elinvoimaisena perinteenä lähes jokainen mies viettää vähintään yhden sadekauden (phansa, 3kk) munkkina.

Tasa-arvo

Vuonna 2013 implementoidulla minimipalkkalailla on ollut valtava merkitys vakavimman köyhyyden kitkemisessä, mutta taloudellinen eriarvoisuus on edelleen merkittävää. Koulutuksen, lainansaannin ja poliisien suojeluksen saamisen mahdollisuudet riippuvat voimakkaasti syntyperästä ja sukupuolesta, eikä työntekijöiden oikeuksia tunnusteta.

14,1 prosenttia hallituspaikoista, 17,4 prosenttia paikallishallinnon paikoista ja 31 prosenttia yritysjohdon paikoista on naisten hallussa, mutta ylimmillä portailla luku on huomattavasti alhaisempi. Haitalliset asenteet ja rooliodotukset muodostavatkin merkittävän esteen naisten aseman kohentumiselle, vaikka lainsäädännöllisiä kehitysaskelia onkin 2000-luvulla otettu. 79,9 prosentilla naisista on kuitenkin maksutili ja sitä kautta mahdollisuus osallistua talouselämään, mutta käytännössä esimerkiksi lainansaamisen mahdollisuudet ovat huomattavan rajoittuneet.

Terveys ja puhtaus

Thaimaan terveydenhuollon taso vaihtelee voimakkaasti julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä. Erityisesti maaseutuyhteisöjen terveydenhuollon tasossa, infrassa ja varustelutasossa on usein vakavia puutteita. Thaimaassa esiintyy hyttysten levittämää dengue- ja chikungunyakuumetta sekä zikavirusta. Sadekaudella veden mukana leviävät taudit yleistyvät ja myös sukupuolitaudit kuten B-hepatiitti ja HIV ovat verrattain yleisiä.

10,5 prosenttia alle viisivuotiaista lapsista kärsii aliravitsemuksesta ja yksipuolisesta ruokavaliosta aiheutuvasta alipainoisuudesta. Valtavaksi paisunut liikenne, metsien kulottaminen ja teollisuuden saasteet yhdessä tyypillisesti vallitsevan matalapaineen kanssa ovat luoneet tilanteen, jossa ilmansaasteet aiheuttavat systemaattisia terveyshaittoja erityisesti Pohjois-Thaimaan asukkaille, maaseutu mukaan luettuna. Bangkokissa tilanne on erityisen vakava joulu-maaliskuussa.

Turvallisuustilanne

Eteläisimpiä maakuntia lukuun ottamatta Thaimaan yleinen turvallisuustilanne on melko hyvä, joskin satunnaisia terrori-iskuja ja ajoittain väkivaltaisiksi yltyviä mielenosoituksia ei voi kokonaan sulkea pois laskuista. Thaimaassa tapahtuu eniten vakavia liikenneonnettomuuksia Kaakkois-Aasiassa ja liikenne on yksi maailman vähiten turvallisia. Syys–joulukuun rankkasateet voivat aiheuttaa vakavia tulvia ja maanvyörymiä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

16

64 av 188

Thaimaa sijoittuu sijalle 64 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

  • Vienti: $21 976 milj.
  • Tuonti: $23 192 milj.
  • Inflaatioaste: 1,68 %
  • Korkotaso: 0,5 %
  • Yrittämisen helppous: 21 / 197
  • Talouden monipuolisuus: 31 / 146
  • Yritysveroaste: 20 %
  • Ansiotuloveroaste: 35 % (Progressio)
  • Kauppaveroaste: 7 %

1960-luvun alussa Thaimaa oli pääasiallisesti maatalousyhteiskunta, mutta vuodesta 1963 keskusjohdon määrätietoiset teollistumishankkeet muuttivat maan taloutta ja vuosina 1963–97 Thaimaa oli yksi maailman nopeimmin kehittyvistä talouksista. 1980- ja 90-luvuilla teollistuminen keskittyi Bangkokin ympäristöön kehittyvälle metropolialueelle, mikä vähensi työvoiman saatavuutta maataloussektorilla, mutta ongelma korjattiin maatalouden koneistumista nopeuttamalla. 1990-luvun lama ja vuoden 2014 vallankaappaus hidastivat maan talouden kehitystä, mutta suunta on kuitenkin pysynyt samana.

Kaikkiaan Thaimaan teollisuus on melko kehittynytttä ja noin 66 prosentin maan bkt:sta tullessa viennistä Thaimaan talous on suoraan riippuvaista ulkomaankaupasta. Maan kehitys näkyy myös siinä, että se on houkutellut arviolta 3–4,5 miljoonaa siirtotyöläistä verrattain vähemmän kehittyneistä naapurimaistaan. Thaimaan maataloussektori työllistää kuitenkin edelleen noin 33 prosenttia kansasta, mutta tuottaa vain noin 10 prosenttia bkt:sta. Koulutetun työvoiman osuus onkin niin ikään vain 38,8 prosenttia kokonaistyövoimasta.

Thaimaan tärkeimmät vientituotteet ovat toimistolaitteiden osat, autot, mikropiirit, rekat ja kulta. Eniten Thaimaan tuotteita ostavat Yhdysvallat, Kiina ja Japani, mutta myös Vietnam ja Hong Kong. Thaimaan tärkeimmät tuontituotteet puolestaan ovat raakaöljy, mikropiirit, maakaasu, ajoneuvonosat ja kulta. Eniten tuotteita tuodaan Kiinasta ja Japanista, mutta myös Yhdysvalloista, Malesiasta ja Singaporesta.

Kehitys

Thaimaan tieverkon kunto on pääosin melko heikko ja saarilla erittäin heikko, mutta kattavuus verrattain laaja. Myös informaatioverkon kattavuus on melko laaja ja 56,8 prosenttia väestöstä asuu internetverkon kattavuusalueella, joskin käytännössä yhteydet ovat suurkaupunkien ulkopuolella yleensä hitaita ja kalliita. Thaimaan energiaverkko nojaa edelleen voimakkaasta fossiilisiin polttoaineisiin, erityisesti öljyyn, mutta myös jäte-energian osuus on viimevuosina kasvanut vauhdilla.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Thaimaa koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

70 078 198

Ihmistä maassa Thaimaa

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 4

1,5

lasta per nainen maassa Thaimaa

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9

9

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Thaimaa

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

5

19 209

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Thaimaa

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

8 2 3 4 5
6 7 8 9 10

1

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Thaimaa

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 7

3,8

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Thaimaa

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 6

9,6

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Thaimaa

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

Ei tilastoja saatavilla
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Thaimaa

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 4

9,38

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Thaimaa

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13

12,7

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Thaimaa

Tasa-arvo

Työ