[[suggestion]]
Tonga
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Nuku'alofa

Etniset ryhmät

Tongalaiset/polynesialaiset 97%, muut 3% (2016)

Kieli

Tonga ja englanti (viralliset kielet)

Uskonto

Protestantit 64%, mormonit 19%, katolilaiset 14%, muut ja uskonnottomat 3% (2016)

Väkiluku

107 748 (2022)

Valtiomuoto

Kuningaskunta

Pinta-ala

107 748 (2022)

Valuutta

Tongan pa’anga

BKT per asukas

6 694 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

4. kesäkuuta

Muut maasivut

Maantiede

Tonga on Tyynen meren saarivaltio. Se sijaitsee Fidzin itäpuolella kaksi tuhatta kilometriä Uudesta-Seelannista koilliseen. Tongaan kuuluu yli 170 saarta, joista neljäkymmentä on asuttuja. Saaret ovat kahdessa ketjussa. Läntisimmät saaret ovat tuliperäisiä. Joillakin saarilla on toimivia tulivuoria. Merenalaisten tulivuorten purkaukset ovat lennättäneet tiheitä tuhkapilviä, nostattaneet hyökyaaltoja ja synnyttäneet uusia saaria. Itäiset saaret ovat matalia hiekka- ja koralliluotoja. Niitä ympäröivät riutat. Tongan korkein kohta on Taon saaren tulivuoren huippu (1030 m). Suurin saari on itäisen saariketjun Tongatapu. Siellä asuu kaksi kolmasosaa Tongan väestöstä. Pääkaupunki Nuku’alofa on Tongatapun pohjoisrannikolla sisämaahan kiertyvän laguunin ja meren väliin jäävällä kapealla niemellä.

Pohjoisimpien saarten ilmasto on lämmin ja kostea. Eteläisillä saarilla on viileämpää ja sademäärät ovat hieman vähäisempiä. Lämpimin kausi on joulukuun ja huhtikuun välillä. Maaliskuu on sateisin kuukausi. Tongan yli kulkee usein rajuja myrskyjä. Saarilla kasvaa monilajista lehtimetsää: eebenpuita, pallopuita, pallerosateita, rakkomarjoja, kairapalmuja ja mangrovea. Metsissä elää suuria hedelmälepakoita. Linnustoon kuuluvat hohtokaijat ja virkeän vihreät sinitöyhtöiset samoanlurikit. Niuafoun isojalka haudottaa munansa tulivuoren rinteen lämpimässä hiekassa. Se on uhanalainen tongalainen lintulaji.

Tongalla on 660 000 neliökilometrin suuruinen merialue. Saarten rannoilla ja jyrkänteillä pesii suulia, tropiikkilintuja, myrskyliitäjiä, tiiroja ja fregattilintuja. Meressä ui nokka- ja ryhävalaita ja delfiinejä. Riutoilla on värikkäitä vuokko-, perho- ja välskärikaloja, papukaijakaloja ja sarvikaloja. Kalakannat ovat pienentyneet liikapyynnin vuoksi. Ihmisten mukana Tongaan on tullut rottia. Ne hävittävät saarten kotoperäistä eläimistöä. Tongan luonnonmetsät ovat vähentyneet huolestuttavasti. Metsistä hakataan jalopuuta sekä polttopuuta. Metsiä on myös raivattu viljelymaiksi. Merenalaiset tulivuorenpurkaukset ja hyökyaallot ovat vahingoittaneet koralliriuttoja.

Historia

Tongan varhaisasukkaat asettuivat saarille 3000 vuotta sitten. Tulijat olivat kalastajia. He kasvattivat taaroa ja muita juureksia. Heillä oli sikoja ja kanoja. He metsästivät sukupuuttoon useita saarten maalintulajeja. Ensimmäiset tongalaiset kuuluivat lapitakansaan, joka tunnetaan taitavasti tehdyistä saviesineistään. Kampakoristeltuja saviastioita ja -ruukkuja käytettiin ruoan valmistuksessa ja varastoimisessa. 1000-luvulta alkaen Tongan hallitsijat laajensivat valtapiiriään Samoan, Fidzin, Salomoninsaarten ja Vanuatun suunnille. Tongalaiset olivat osaavia ja tottuneita merenkulkijoita. Suurimpiin kanootteihin mahtui sata ihmistä. 1400- ja 1600-luvuilla Tongan valtakuntaa repivät sisällissodat.

1600- ja 1700-luvuilla Tongan saarille saapui hollantilaisia, brittiläisiä, espanjalaisia ja ranskalaisia merenkulkijoita. Lähetystyöntekijät tulivat 1700-luvun lopussa. 1800-luvulla valtaosa tongalaisista kääntyi kristinuskoon. 1800-luvun alkupuolella Tongassa riehui jälleen pitkäaikainen sisällissota. Vuonna 1845 nuori päällikkö Taufaʻahau onnistui yhdistämään maan. Hänestä tuli kuningas George Tupou ensimmäinen. Hänen kuningassukunsa hallitsee yhä Tongaa. Vuonna 1900 Tongasta tuli Iso-Britannian protektoraatti. Iso-Britannia määräsi Tongan ulkopolitiikasta ja taloudesta. Vuonna 1970 suojeluvaltiosopimus lakkautettiin ja Tonga sai taas täyden itsenäisyyden. Vuonna 1999 Tongasta tuli YK:n jäsenvaltio.

Vuonna 2006 pääkaupungissa Nuku’alofassa puhkesi laajoja mellakoita. Mielenosoittajat lähtivät kaduille vaatien, että kuninkaan yksinvaltaa oli rajoitettava. Mielenilmaisut kiihtyivät väkivaltaisiksi yhteenotoiksi. Kauppoja ryöstettiin ja poltettiin. Hallitus julisti hätätilan. Australia ja Uusi-Seelanti lähettivät sotilaita ja poliiseja palauttamaan järjestystä. Tonga otti lainaa Kiinalta tuhojen korjausta ja jälleenrakentamista varten. Mellakoiden aikana julistettu hätätila pysyi voimassa vuoteen 2011 asti. Tongan poliittista järjestelmää uudistettiin. Kuningas George Tupou viides siirsi osan vallastaan pääministerille. Vuonna 2010 järjestettiin vaalit, missä tongalaiset voivat ensimmäistä kertaa valita enemmistön parlamentin jäsenistä suoralla kansanvaalilla. Uuden perustuslain mukaan parlamentin 26 jäsenestä 17 valittiin äänestyksellä, loput yhdeksän paikkaa oli varattu aatelistolle. Vuoden 2010 uudistus avasi tietä demokratialle.

Ekologinen jalanjälki

1 8

1,9

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Tonga asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 1,9 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2021 Tongassa järjestettiin maan historian neljännet parlamenttivaalit. Pääministeriksi nousi Siaosi Sovaleni. Kuningas nimittää pääministerin parlamentin suosituksesta. Kuninkaalla on edelleen valtaa, vaikka pääministerin ja hallituksen asema on vahvistunut. Kuningas voi estää parlamentin hyväksymän lain voimaantulon ja hän voi hajottaa parlamentin. Maailman demokratian tilaa tarkkailevan Freedom House-järjestön mukaan Tonga on vapaa maa. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei vielä toteudu politiikassa. Vuoden 2021 vaaleissa Tongan parlamenttiin ei valittu yhtään naista. Sovalenin 12-jäsenisessä hallituksessa on yksi nainen, ulkoministeri Fekitamoeloa Utoikamanu. Kaksi kolmasosaa Tongan naisista on elämänsä jossakin vaiheessa joutunut väkivallan kohteeksi.

Kuningas Tupou kuudes on arvostellut parlamenttia kärkevästi. Vuonna 2021 hän syytti parlamentin jäseniä epärehellisiksi. Hän moitti edustajia huonosta työstä Tongan koulutuksen ja terveydenhoidon kehittämisessä. Hän valitti, että maan talous on heikossa tilassa. Hän vaati tarmokkaampia toimia huumekauppaa ja rikollisuutta vastaan. Vuonna 2021 Tongan edellisen hallituksen matkailuministeri tuomittiin vankeuteen petoksista.

Tongan talous on riippuvainen ulkomailla asuvien tongalaisten rahalähetyksistä ja kansainvälisestä avusta. Vuonna 2009 voimakas tulivuoren purkaus ja maanjäristys aiheuttivat suuria tuhoja ja Tongan talouskasvu romahti. Vuonna 2020 rajumyrsky Haroldin tuulet, rankkasateet ja tulvat saivat aikaan yli sadan miljoonan miljoonan euron vahingot. Vuoden 2022 alussa Hunga Tongan tulivuori purkautui puhkuen ilmaan valtavia tuhkapilviä ja nostattaen hyökyaallon. Koronapandemia lamautti matkailuelinkeinon vuonna 2020, eikä toipuminen ole vielä alkanut.

Syyskuussa 2022 Tonga sai uuden saaren, kun Home Reefin merenalaisen tulivuoren purkauksesta syöksynyt laava kohotti osan pinnan alla olleesta riutasta kymmenen metriä merenpinnan yläpuolelle.

Inhimillisen kehityksen indeksi

14

91 av 188

Tonga sijoittuu sijalle 91 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Tongan ylemmän keskitulotason maaksi. Viime vuosien aikana talous on kasvanut hitaasti. Vuonna 2022 Hunga Tongan merenalaisen tulivuoren purkausten sarja ja niitä seurannut hyökyaalto aiheuttivat 90 miljoonan dollarin (USD) suuruiset vahingot. Tulivuoren tuhka levisi kaikkialle. Se peitti maan parin senttimetrin paksuisella kerroksella ja keskeytti lentoliikenteen useiden päivien ajaksi. Hunga Tongan rikkipäästöt ja pitkään jatkuvat happamat sateet aiheuttavat vahinkoja Tongan maataloudelle.

Vuonna 2019 alle 20% Tongan työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, kolmasosa työskenteli teollisuuden tehtävissä ja lähes puolet palvelualoilla. Tongalla kävi vuoden 2019 aikana 94 000 ulkomaalaista turistia. Matkailutulot olivat 57 miljoonaa dollaria (USD). Vuonna 2020 matkailutulot supistuivat viidenneksellä koronapandemian vuoksi. Tongan valtion tilastotoimiston mukaan 27% saarten väestöstä eli köyhyydessä vuonna 2020. Vuonna 2020 ulkomailla asuvat tongalaiset lähettivät kotimaahan perheilleen yhteensä yli 190 miljoonaa dollaria. Tongan saaman ulkomaisen kehitysrahoituksen ja talousavun arvo oli 163 miljoonaa dollaria. Rahalähetykset ja ulkomainen apu ovat Tongan isoimpia tulonlähteitä. Yli 200 000 tongalaista asuu ulkomailla, pääasiassa Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa.

Vuonna 2020 Tongan viennin arvo oli 10 miljoonaa dollaria (USD). Tuonnin arvo oli 140 miljoonaa dollaria. Tärkeimpiä vientituotteita olivat vihannekset, hedelmät ja juurekset. Niiden arvo oli 45% viennin kokonaisarvosta. Muita vientituotteita olivat kala ja ravut 27%, hajusteet 5%, romumetalli 4%, kookospähkinät 2% ja vanilja 2%. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Uusi-Seelanti, Australia, Etelä-Korea ja Japani. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Uusi-Seelanti, Kiina, Australia, Yhdysvallat ja Japani.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Tonga koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

107 748

Ihmistä maassa Tonga

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 3

3,4

lasta per nainen maassa Tonga

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11

11

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Tonga

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

2

6 694

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Tonga

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Tonga

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 4

1,5

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Tonga

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,9

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Tonga

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 0 5
6 7 8 9 10

3,0

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Tonga

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,94

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Tonga

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12

11,6

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Tonga

Tasa-arvo

Työ