Tonga
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Nuku'alofa
-
Etniset ryhmät
- tongalaisia/polunesialaisia 98 %, eurooppalaisia 2 %
-
Kieli
- tonga (virallinen), englanti (virallinen)
-
Uskonto
- kristittyjä (Siasi Uesiliana Tau‘ataina ‘o Tonga- metodistikirkko arvioi seuraajikseen 30,000 ihmistä)
-
Väkiluku
- 106 000
-
Valtiomuoto
- monarkia
-
BKT per asukas
- 6 666 Ostovoimapariteetti $
-
Muut maasivut
Maantiede
Tonga koostuu 172 saaresta, joista osa on korkeita tulivuoria ja osa korallisaaria. Ainoastaan 36 saarella on pysyvää asutusta. Saarilla on trooppinen meri-ilmasto, ja vuotuinen keskilämpötila on 25 astetta. Saarien viljelemättömät osat ovat vehreää trooppista sademetsää. Ainoa saarilla esiintyvä maanisäkäs on rotta, joka on suuri uhka linnustolle. Saarilla elää useita merilintulajeja ja 20 maalla elävää lintulajia, joista kahta tapaa ainoastaan Tongan saarilla. Toinen lintulajeista on tongan-viheltäjä ja toinen niuafounisojalka, joka hautoo munia tulivuoren lämmöllä.
Metsäkato, eroosio sekä kehittymätön jätteidenkierrätysjärjestelmä ovat Tongan suurimpia ympäristöhaasteita. Myös koralliriuttojen tuhoutuminen on vakava ongelma. Merikilpikonnaa uhkaa sukupuutto Tongan saarilla.
Historia
On epävarmaa, koska ensimmäiset asukkaat ovat saapuneet saarille, mutta joukko polynesialaisia asutti saaria 1500–1000 vuotta eaa. Tongan historiasta on vain hiukan tietoa ennen eurooppalaisten saapumista, sillä on olemassa vain muutamia kirjoitettuja lähteitä. Vuonna 1616 hollantilainen kauppa-alus saapui saarille ja siitä 150 vuoden päästä James Cook löysi saaret. Vuonna 1845 saaret yhdistettiin yhdeksi itsenäiseksi kuningaskunnaksi.
Tongasta tuli Britannian protektoraatti (suojelualue) vuonna 1905, ja maa on ollut itsenäinen vuodesta 1970 lähtien. Tonga on edelleen osa Kansainyhteisöä, ja vuonna 1999 maasta tuli YK:n jäsen. Kuningas Tupou IV nousi kuninkaaksi 1965 ja hallitsi maata kuolemaansa asti vuoteen 2006. 1990-luvulla kasvanut demokratia-liike sai aikaan Tongan ensimmäisen poliittisen puolueen perustamisen 1994.
Ekologinen jalanjälki
1,9
Yhteiskunta ja politiikka
Kun kuningas Tupou IV kuoli vuonna 2006, Tongaa järisyttivät väkivaltaiset mellakat. Kuningashuoneen ylellinen elämä ja demokraattisten muutosten hidas eteneminen ärsyttivät kansalaisia. Monet rakennukset ryöstettiin ja sytytettiin tuleen, ja ainakin kahdeksan mielenosoittajan raportoidaan kuolleen. Kun Tupou IV:n poika, Tupou V kruunattiin kuninkaaksi, hän kieltäytyi oikeudesta nimittää pääministeri. Samalla hän antoi pääministerille mahdollisuuden nimittää muut ministerit. Tämän jälkeen kuningas ei enää osallistunut aktiivisesti päivänpolitiikkaan. Vuonna 2006 Feleti Sevelesta tuli maan ensimmäinen demokraattisesti valittu ja ei-elinikäinen pääministeri. Vuonna 2010 hyväksyttiin uusi vaalijärjestelmä, joka ensimmäistä kertaa Tongan historiassa varmisti, että enemmistö kansanedustajista valitaan kansanäänestyksellä. Maata johtaa ja ylintä valtaa käyttää kuningas pääministerin avustamana. Lainsäädäntövaltaa Tongalla käyttää 26-paikkainen parlamentti Fale Alea, johon kuuluu yhdeksän aatelista ja 17 kansanäänestyksellä kolmivuotiskaudeksi valittua jäsentä. Maa on siirtymässä monarkiasta parlamentarismiin. Kuningas vaihtui edellisen kuoltua vuonna 2012, ja vallassa on nyt Tupou VI.
Kaksi kolmesta ihmisestä elää pääsaarella Tongatapussa, ja saari on maan ainoa merkittävä kaupunki. Yhteiskuntaan vaikuttavat voimakkaasti uskonnolliset tavat ja tottumukset, esimerkiksi sunnuntaisin ei saa työskennellä, urheilla tai käydä ostoksilla. Lähes kaikki asukkaat ovat kristittyjä.
Inhimillisen kehityksen indeksi
103 av 188
Talous ja kaupankäynti
Tongan talous perustuu paljolti maatalouteen ja kalastukseen, jotka työllistävät 70 prosenttia työvoimasta. Maataloustuotteet ja kala muodostavat 2/3 viennistä. Tärkeimmät vientituotteet ovat kurpitsa, juurekset ja vaniljapapu. Tonga on kuitenkin riippuvainen ulkomailta, pääasiassa Uudesta-Seelannista tuodusta ruoasta. Tärkeimmät vientimaat ovat Etelä-Korea, Yhdysvallat ja Uusi-Seelanti. Toiseksi suurin valuuttatulojen lähde on turismi. Maa on hyvin riippuvainen ulkomaisesta avusta ja ulkomaille muuttaneiden tongalaisten lähettämistä rahoista.
Tonga on kamppaillut pitkään korkean inflaation, korkean työttömyyden ja vaihtelevan maataloustuotannon kanssa. Viranomaiset pyrkivät luomaan entistä enemmän erilaisia liiketoimintamalleja sekä vähentämään energian tuontia, hyödyntämällä muun muassa aaltovoimaa ja aurinkoenergiaa. Alueella on jo pitkään käytetty aurinkopaneeleja. Lisäksi matkailun kehittäminen on ollut etusijalla. Toivoa luovat myös merkittävät varannot kuparia, sinkkiä ja kultaa Tongan mannerjalustalla.
Lähes puolet maan väestöstä asuu nykyisin rahatalouden ulkopuolella maatalouden, kalastuksen ja omavaraisuuden parissa. Maatalous hallitsee myös julkista taloutta, sillä maatalous kattaa lähes kolmanneksen sekä työllisyydestä että bruttokansantuotteesta. Kaiken maan omistaa kuningas, joka jakaa tilukset 33 aatelissuvun kesken.
Tongalla on suuri kauppataseen alijäämä, ja maa saa merkittävää taloudellista tukea Uudelta-Seelannilta, Australialta ja EU:lta. Ulkomaille muuttaneiden tongalaisten lähettämät avustukset ovat myös tärkeä tulonlähde.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Tonga koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
106 759
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
3,4
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
17
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
6 666
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
1,3
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
10,0
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,94
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
