Turkmenistan
Turkmenistan on diktatuuri, jolla on maailman suurimpiin kuuluvat kaasuvarat ja merkittävästi myös öljyä. Maa on valtaosin aavikkoa, mutta tuottaa vientiin puuvillaa ja omaan käyttöön vehnää. Keinokastelu ja torjunta-aineet ovat saastuttaneet pahoin ympäristöä.
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Ašgabat
-
Etniset ryhmät
- Turkmeenit 85%, uzbekit 5%, venäläiset 4%, muut 6%
-
Kieli
- Turkmeeni (virallinen), venäjä, uzbekki
-
Uskonto
- Muslimit 89%, ortodoksit 9%, tuntematon 2%
-
Väkiluku
- 5,1 miljoonaa
-
Valtiomuoto
- Tasavalta
-
Pinta-ala
- 491 210 km2
-
Valuutta
- Turkmenistanin manat
-
BKT per asukas
- 16 194 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 27. lokakuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Turkmenistan on sisämaavaltio Keski-Aasiassa. Yli 80 % maasta peittää Kara Kumin autiomaa. Maan keskiosia hallitsevat Turanin painauma ja Kara Kumin autiomaa. Lounaassa Iranin rajalla sijaitsee Kopetdagin vuorijono, joka ulottuu 2912 metriin. Vuorijono on kärsinyt merkittävistä maanjäristyksistä. Turkmenistanin länsiosassa maa rajoittuu Kaspianmereen, joka on täysin sisämaassa. Ilmasto on suurimmaksi osaksi kuivaa subtrooppista aavikkoilmastoa, jossa sataa hyvin vähän. Sadetta saadaan eniten tammikuusta toukokuuhun. Talvet ovat leutoja ja kuivia. Kesät ovat pitkiä, kuumia ja kuivia. Lähes 80 %:sta maasta puuttuu pysyvä pintaveden virta. Turkmenistanin merkittävimmät joet sijaitsevat etelässä ja idässä. Tärkein joki on Amudarya. Amudaryan patoamisen ja keinokastelun seurauksena joki laskee enää vain osittain Araljärveen, millä on ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia Araljärveen. Huomattavimpia ympäristöongelmia ovat Kaspianmeren saastuminen, maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja aavikoituminen.
Historia
Turkinsukuinen paimentolaiskansa turkmeenit saapuivat nyky-Turkmenistanin alueelle noin 1000 vuotta sitten. Alue oli sitä ennen ollut vuosisatoja eri sivilisaatioiden kohtauspaikka, ja se sijaitsi tärkeän Aasiasta Eurooppaan kulkeneen kauppareitin Silkkitien varrella. Kreikkalainen Aleksanteri Suuri valloitti alueen persialaisilta 300-luvulla eaa. 600-luvulla arabit valloittivat alueen ja toivat mukanaan islaminuskon. Ennen kuin Venäjä valloitti Turkmenistanin 1800-luvun lopulla, alue ehti olla turkkilaisten, mongolien ja persialaisten hallinnassa. Kapinoinnistaan huolimatta Turkmenistanista tehtiin sosialistinen neuvostotasavalta vuonna 1924. Turkmeenit olivat nyt ensimmäistä kertaa yhtenäinen kansa, sillä aiemmin paimentolaiskansa oli jakautunut heimoihin ja klaaneihin, jotka ovat merkittävä osa turkmeenien identiteettiä myös nykyisin. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Turkmenistan julistautui itsenäiseksi lokakuussa 1991. Maan otti hallintaansa entinen kommunistijohtaja Saparmurat Nijazov, joka valittiin vuonna 1992 presidentiksi. Hän sai 99,5 prosenttia äänistä.
Ekologinen jalanjälki
3,1
Yhteiskunta ja politiikka
Vuonna 1992 hyväksytyn perustuslain mukaan Turkmenistan on sekulaari (ei-uskonnollinen) demokratia ja presidentillinen tasavalta. Todellisuudessa kaikki valta on presidentillä ja hänen hallinnollaan. Perustuslakia muutettiin vuonna 1999 ja presidentin virasta tehtiin elinikäinen. Nijazov keskitti kaiken vallan itselleen. Parlamentin kaikki paikat olivat Nijazovin Demokraattisella puolueella, muita puolueita tai vapaata mediaa ei sallittu ja internetiä sensuroitiin. Nijazov kehitti myös henkilökultin ja vaihtoi nimensä ”Turkmenbashiksi” – kaikkien turkmeenien isäksi. Hänen patsaitaan ja kuviaan oli kaikkialla. Hän myös kirjoitti ajatuksistaan kirjan, Ruhnaman, joka oli pakollinen luettava kaikille – ajokorttiakaan ei saanut, jos ei osannut vastata kirjaa koskeviin kysymyksiin. Monet ulkomaiset yhtiöt hankkivat kauppasopimuksia Turkmenistaniin kustantamalla Ruhnaman kääntämisen omalle kielelleen – näin on myös suomenkielisen painoksen osalta. Nijazovin kuoltua vuonna 2006 vallan otti Gurbanguly Berdymuhamedov. Hänet valittiin ensimmäisissä moniehdokasvaaleilla presidentiksi vuonna 2007, muut ehdokkaat tosin olivat kaikki ainoasta sallitusta puolueesta. Vuonna 2012 Berdymuhamedov sai jatkokauden uusissa näennäisvaaleissa yli 97 prosentin ääniosuudella. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ ei edes lähettänyt vaalitarkkailijoita paikalle. Vuonna 2008 voimaan tulleella uudella perustuslailla maassa siirryttiin monipuoluejärjestelmään, mutta perustetut puolueet ovat näennäispuolueita. Lailla lisättiin myös parlamentin jäsenten lukumäärää, mutta sekin lähinnä muodollisuus. Berdymuhamedov on tehnyt myös muita varovaisia uudistuksia – esim. Ruhnama ei enää ole pakollista luettavaa – ja ollut edeltäjäänsä aktiivisemmin yhteydessä ulkomaihin, mutta jatkanut kuitenkin edeltäjänsä itsevaltaista vallankäyttöä sekä mm. mahtipontisten marmorirakennusten, muistomerkkien ja patsaiden rakennuttamista pääkaupunki Ashgabatiin.
Inhimillisen kehityksen indeksi
111 av 188
Talous ja kaupankäynti
Valtaosa Turkmenistanista on autiomaata, mutta silti se on huomattava puuvillan tuottaja neuvostoaikojen peruna. Paimentolaiskansa pantiin viljelemään puuvillaa ja vehnää keinokastelun turvin. Massiivinen lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö on aiheuttanut vakavia ympäristöongelmia. Maatalous työllistää lähes joka toisen turkmeenin, ja puuvilla on tärkeä vientituote, vehnä sen sijaan menee oman maan käyttöön. Turkmenistanilla on valtavat kaasu- ja merkittävät öljyvarat. Kaasua vietiin aiemmin vain Venäjälle neuvostoaikaisia putkia pitkin, mutta tätä nykyä yhä enemmän Iraniin ja Kiinaan. Kiinaan rakennettiin uusia putkilinjoja, jotka otettiin käyttöön vuonna 2010, ja Iranin putkilinjojen kapasitettia on kasvatettu. Kaasua riittäisi vientiin enemmänkin, ja esim. EU on ollut kiinnostunut Turkmenistanin kaasusta. Mutta suunnitelmien tiellä on monia esteitä, joista yksi on Turkmenistanin itsevaltainen ja läpeensä korruptoitunut hallinto. Taloustilastot ovat Turkmenistanissa valtiosalaisuus. Talouskasvun arvioidaan olevan kuitenkin yli 10 prosenttia eli ihan maailman kärkeä. Kasvun hedelmiä ei kuitenkaan käytetä kehnon koululaitoksen tai terveydenhoidon kehittämiseen. Työvoiman alhainen koulutustaso on merkittävä este talouden kehitykselle. Vientitulot menevät lähinnä hallitsevan eliitin ylelliseen elämään ja korruptoituneeseen tehottomaan hallintoon. Talousuudistuksia on yritetty hiljalleen tehdä ja maahan haluttaisiin ulkomaisia sijoittajia, mutta korruptio ja lukemattomat byrokraattiset esteet eivät ole saaneet sijoittajia juuri innostumaan. Talouden yksityistämissuunnitelmia on, mutta ne odottavat vielä toteutumista. Työttömien määrä arvioidaan huomattavan suureksi ja köyhyys yleiseksi. Kuluttajahintojen inflaatioprosentti oli vuonna 2013 arviolta 9.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Turkmenistan koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
6 117 933
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
2,6
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
42
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
16 194
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
0
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
12,3
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
9,8
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
9,5
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,97
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
