[[suggestion]]
Turkmenistan
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Ašgabat

Etniset ryhmät

78.6 % Turkmeeni, 9.3 % Uzbekki, 3.2 % Venäjä, 2.7 % Kazakki, 1.1 % Tatar, 1.0 % Armenia, 0.7 % Azerbaidžan, 0.4 % Baluj, 0.3 % Kurdi, 0.2 % Ukraina, 0.2 % Persia, 0.1 % Lezgi, 0.1 % Baškiiri, 2.1 % Muut

Kieli

Turkmeeni, venäjä, uzbekki, kazakki, itä-armenia, azeri, belutši, kurmandži, ukraina, persia (farsi) ja muita

Uskonto

93.7 % islam, 6.1 % kristinusko, 0.2 % muut

Väkiluku

6 031 187

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

491 210 km2

Valuutta

Manat

BKT per asukas

16 194 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

27. lokakuuta

Muut maasivut

Maantiede

Turkmenistan on Keski-Aasian toiseksi suurin valtio. Suurin osa Turkmenistanin pinta-alasta on sen etelä- ja lounaisosan vuoristojen tuottamaa erämaata, joka on satunnaisia keitaita lukuun ottamatta elinkelvotonta. Turanin alanko kattaa 80 prosenttia Turkmenistanin pinta-alasta ja 80 prosenttia Turanin alangosta on hyvin kuivaa hiekkaerämaata.

Kaikkiaan vain kymmenen prosenttia Turkmenistanin pinta-alasta soveltuu viljelyyn. Nämä alueet ovat keskittyneet keitaiden välittömään ympäristöön, mutta myös vuoriston rinteet ovat tärkeää viljelyaluetta ja mineraalivarannoiltaan rikkaita. Ilmastoltaan Turkmenistan on mannermainen, mikä tarkoittaa, että sekä vuoden- että vuorokaudenaikojen väliset lämpötilavaihtelut ovat suuria.

Historia

Vuoteen 2000 eaa. mennessä useat indoeurooppalaiset viljelys- ja paimentolaiskulttuurit olivat asettuneet Uzbekistanin alueelle Araljärven ympäristöön ja idän hedelmällisiin laaksoihin. Näistä varhaisella kaudella vaikutusvaltaisin oli todennäköisesti  Kopetdag-vuoriston rinteillä ja kukkuloilla sijainnut  Margianakulttuuri (2250–1700 eaa.). Turkmenistanin historiaa on kuitenkin tutkittu erittäin vähän, eikä aluetta vuosituhansia hallinneilta paimentolaiskansoilta ole jäänyt kirjallisia lähteitä. Klassisella kaudella aluetta hallitsivat useat eri indoiranilaiset ja skyyttiläiset heimot.

Historiankirjoituksessa Turkmenistanin alue mainitaan ensimmäisen kerran 500-luvun lopulla, jolloin Persia valloitti alueen. Alue pysyi ainakin nimellisesti Persian vallan alla vuoteen 330 eaa., jolloin Aleksanteri Suuri valloitti Persian. Aleksanteri Suuri myös perusti Murgab joen rannalle Aleksandrian kaupungin, josta myöhemmin kehittyi kukoistava Merv (Mary). Vuonna 63 eaa. Turkmenistanin, Iranin ja Afganistanin rajalla sijainnut Parthia valloitti koko imperiumin. Lopulta vuonna 224 persialainen Sassanidi-dynastia nousi Parthian imperiumin raunioilta uudeksi Persian dynastiaksi. Poikkeuksellisen hedelmällistä viljelymaata omaava ja silkkitien varrella sijaitseva Parthia säilyi Persian vallan keskiönä kunnes arabimuslimivalloitukset kaatoivat Persian vuosina 651–673.

Arabimuslimien valtakausi Keski-Aasiassa päättyi vuonna 873 persialaisten kaapatessa vallan, jota seuranneina vuosisatoina Mervistä kehittyi yksi taiteen ja tieteen keskuksista. Vuonna 990 Turkmenistanista tuli turkkilaisen mamelukkidynastian ja oguz-turkkilaisen Seldžukki-imperiumin osa vuonna 1041. Vuosi on Turkmenistanin historialle keskeinen, sillä 85 prosenttia turkmenistanilaisista periytyy oguz-turkkilaisista.

Seldžukki-imperiumin aika päättyi Turkmenistanin alueella vuonna 1157 kun Khorasan itsenäistyi ja vuonna 1194 Araljärveltä lähtenyt Kovaresmia-mamelukkidynastia (1077–1231) valloitti Persian. Mongolivallan alle alue puolestaan jäi vuonna 1221 ja vuoteen 1231 mennessä Tšingis-kaani oli valloittanut loputkin Persiasta. Kun mongolivaltakunta hajosi noin vuonna 1335 alueelle syntyi lukuisia pieniä turkmeenivaltakuntia, jotka kävivät timuridivallan alla vuosina 1370–1405.

1500- ja 1600-luvut olivat Turkmenistanin alueella erittäin sotaisia turkkien, Iranin, afgaaniheimojen, Hivan ja Buharan välillä. Vuoteen mennessä 1894 lähes koko Turkmenistan oli Venäjän hallinnon alla. Vuosina 1917–19 alue kävi Iso-Britannian vallan alla ja pitkällisen vastustuksen jälkeen alueesta tuli Neuvostoliiton osa vuonna 1922. Vuonna 1950 uusi kastelukanavaverkosto käynnisti puuvillan massatuotannon Turkmenistanissa aiheuttaen valtavaa tuhoa Araljärven ympäristössä.

Neuvostoliiton hajotessa Turkmenistan itsenäistyi 27.10.1991 ja kun maata kommunistisen puolueen pääsihteerinä vuodesta 1985 johtanut Saparmurat Nijazov valittiin maan ensimmäiseksi presidentiksi, hän aloitti vahvan henkilökultin rakentamisen. Joulukuussa 2006 Nijazov kuoli sydänkohtaukseen ja Gurbanguly Berdimuhamedow kaappasi vallan. Berdimuhamedow kevensi tiukkaa eristäytymisen politiikkaa laillistaen myös kansalaisten pääsyn internettiin.

Maan taloutta ja teollisuutta ei ole kuitenkaan modernisoitu ja valta on yhä tiukasti yhden johtajan käsissä. Väärinä pidettyjä medialähteitä seuranneita vastaanottimia takavarikoidaan kansalaisilta aktiivisesti ja Berdimuhamedow onkin edeltäjänsä tavoin ensisijaisesti keskittynyt oman henkilökulttinsa rakentamiseen.  Berdimuhamedow on tullut tunnetuksi presidenttinä, joka vastasi kasvavaan nälänhätään ja köyhyyteen rakennuttamalla itselleen ja koiralleen valtavat kultaiset patsaat. Turkmenistanin pääkaupungin Ašgabatin keskusta on ulkomaisille lehtikuvaajille tarkoitettu paikallisilta kielletty neuvostotyylisten marmoristen palatsien ja loisteliaiden patsaiden alue.

Ekologinen jalanjälki

1 2 3 0

3,1

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Turkmenistan asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 3,1 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

 

  • Varallisuusluokka: Ylemmän keskitulon maa
  • BKT: $54,23 mrd.
  • BKTA: $7 612
  • Ostovoimakorjattu BKTA (ppp): 15 600
  • Valtion budjetti / BKT: 0,1 %
  • Valtion velka / BKT: 30,8 %       
  • Valtion koulutuspanostus / BKT: XXX
  • Valtion sotilaspanostus / BKT:
  • Asukaslukuodotus 2030: 6,8 milj.
  • Keski-ikä: 26,9 vuotta
  • Kaupungistumisaste: 52 %
  • Koulutetun työvoiman osuus: -
  • Kouluvuosien mediaani: 10,3 vuotta
  • Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI): 0,586    Maailma: 0,737
  • Epätasa-arvokorjattu HDI (IHDI): -    Maailma: 0,869
  • Sukupuolikehityksen indeksi (GDI): -    Maailma: 0,943
  • Epätasa-arvoindeksi (GII): -    Maailma: 0,436

Vuoden 1992 perustuslaki jakaa lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan omiksi haaroikseen ja asettaa presidentin valvomaan vallanjaon toteutumista. Lainsäädäntövalta on jaettu presidentin ja yksikamarisen 125-paikkaisen monipuolueparlamentin kesken. Turkmenistan on jaettu viiteen hallintoalueeseen ja maan pääkaupunkiin Ašgabatiin, mutta alueellinen valta on erittäin rajallista. Alun perin presidentin valta oli rajoitettu kahdelle viisivuotiskaudelle, mutta useiden muutosten jälkeen (teoreettisesti) kauden pituus on asettunut seitsemään vuoteen. Käytännössä Turkmenistan on yksi nykymaailman harvoista todellisista diktatuureista.

Etnisesti Turkmenistan on erittäin monipuolinen maa ja kategorisoinnit, kuten turkmeeni, kätkevät sisälleen useita epäsopuisia heimoja ja etnisiä ryhmiä kuten tekket, ersarit ja yomut. Ennen neuvostoaikaa useimmat heimot olivat itsenäisiä ja keskenään sotivia poliittisia yksiköitä, joiden elinkeino perustui paimentolaisuuteen, keidasalueiden maanviljelyyn sekä Iranille ja Keski-Aasian valtioille työskenteleviin palkka-armeijoihin. Neuvostoaika toi Turkmenistaniin kuitenkin korkeamman kaupungistumisasteen, kaasuteollisuuden ja yhtenäistävän kansallisidentiteetin.

Ylivoimaisesti suurin osa turkmenistanilaisista on Hanafi-Sunni muslimeja. Sekulaarista valtaa korostava valtiohallinto pitää kuitenkin uskonnollisen eliitin tiukasti hallinnassaan ja radikaalimmat islamin tulkinnat ovat ankarasti kiellettyjä.

Tasa-arvo

Turkmenistanin tiukan salailupolitiikan johdosta luotettavaa tietoa on saatavilla erittäin rajallisesti. Esimerkiksi naisten työllistymisaste, sukupuolten palkkaerot ja sukupuolittuneen väkivallan yleisyys eivät ole kansainvälisen yhteisön tiedossa. Tiedonpuute onkin yksi keskeisitä tasa-arvotyön esteistä.

Arviolta kuusi prosenttia tytöistä joutuu naimisiin alaikäisenä ja lapsisynnyttäjien määrä on 2,4 prosenttia. Ehkäisyvälineiden saatavuus on melko hyvällä tasolla, eivätkä sukupuolitaudit muodosta merkittävää kansanterveydellistä uhkaa. 25 prosenttia hallituksen jäsenistä on naisia, mutta hallituksella on hyvin vähän valtaa maan asioissa.

Terveys ja puhtaus

Turkmenistanissa on teoriassa ilmainen terveydenhuolto, mutta käytännössä vain harvoilla on pääsy terveydenhuollon piiriin ja palveluista ja lääkkeistä pitää usein maksaa lahjuksilla, jotka ovat toisinaan terveydenhuoltohenkilökunnan ainoa tulonlähde. Maan edellinen presidentti sulki kaikki pääkaupungin ulkopuolella sijaitsevat sairaalat vuonna 2005 ja vaikka ne on sittemmin avattu uudelleen, on varustelutasossa systemaattisesti vakavia puutteita.

COVID-19 pandemiakriisi on kuormittanut Turkmenistanin äärimmäisen heikkotasoista terveysjärjestelmää entisestään, mutta vähäisestä testauksesta ja kansainvälisen tarkkailun puutteesta johtuen tiedot todellisesta tilanteesta ovat epävaroja. Heinäkuussa 2020 Turkmenistan hyväksyi hätäpaketin WHO:lta, mutta maan tiukkojen rajoitustoimien johdosta maan oma lentokone lähetettiin noutamaan apupaketti Frankfurtista.

Inhimillisen kehityksen indeksi

14

92 av 188

Turkmenistan sijoittuu sijalle 92 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

  • Vienti: $6385 milj.
  • Tuonti: $3127 milj.
  • Inflaatioaste: 10 %
  • Korkotaso: -
  • Yrittämisen helppous: -
  • Talouden monipuolisuus: 104 / 146
  • Yritysveroaste: -
  • Ansiotuloveroaste: -
  • Kauppaveroaste: 15 %

Turkmenistan on maailman 92. suurin vientitalous ja öljy-, maakaasu- ja mineraalivarannoiltaan erittäin rikas. Maakaasua lukuun ottamatta teollisuus on kuitenkin pahasti alikehittynyttä. Tästä huolimatta Turkmenistanin öljy on erittäin korkealaatuista ja vuonna 2014 alkanut öljynhinnan lasku on iskenyt maan talouteen kovaa. Vuonna 2009 valmistunut Uzbekistanin ja Kazakstanin läpi Kiinaan kulkeva putkilinja oli maan ensimmäinen Venäjän pullonkaulan välttävä talousväylä ja se on merkittävästi vähentänyt maan riippuvuutta Venäjästä.

Öljy- ja kaasurikkauksista huolimatta (tai niistä johtuen) tavallisen kansan elinolot ovat Turkmenistanissa erittäin heikot. Turkmenistanin maataloussektori on erikoistunut puuvillan viljelyyn ja korkealaatuisten hevosten kasvattamiseen, mutta paikallisesti Karakul-vuohilla ja -kameleilla on merkittävä rooli. Turkmenistan on myös Keski-Aasian merkittävin silkkikotiloiden tuottaja. Moderni teollisuus rantautui Turkmenistaniin 1930-luvulla ja tuotantojärjestelmän modernisoiminen on tämän jälkeen ollut merkittävän hidasta.

Turkmenistanin tärkeimmät vientituotteet ovat maakaasu, öljyjalosteet, raakaöljy, jalostamaton puuvillalanka ja typpilannoitteet. Näistä maakaasu kattaa 81,4 prosenttia. Ylivoimaisesti tärkein vientimaa on Kiina, mutta myös Uzbekistaniin, Turkkiin, Azerbaidzhaniin ja Romaniaan viedään merkittävä määrä tuotteita. Turkmenistanin tärkeimmät tuontimaat puolestaan ovat Turkki, Venäjä, Arabiemiraatit ja Kiina. Tuotteista eniten tuodaan suuria teräsputkia, leikkuupuimureita, pakattuja lääkkeitä, radiotarvikkeita ja traktoreita.

Kehitys

Turkmenistanin kaupungit ovat keskimäärin kaukana toisistaan ja elottoman erämaan erottamia. Tästä johtuen kaupunkien välinen kauppa ja huolto vaatisi modernin rautatie- ja maantieverkon, mutta nykyinen verkko on pahasti alikehittynyt ja huonokuntoinen.

Turkmenistanin koulutustaso ja lukutaitoisten osuus väestöstä oli pitkään erittäin alhainen. Nykyään lähes kaikki osaavat lukea ainakin jollain tasolla, vaikka opetusjärjestelmän kansallistamisyritykset ovatkin aiheuttaneet toistuvia haasteita. 1990-luvulla opetuskieleksi vaihdettiin turkmeeni ja kirjoitusjärjestelmä päivitettiin kyrillisistä aakkosista laajennettuihin latinalaisiin aakkosiin, vaikka ennen neuvostoaikaa oli käytetty muokattuja arabialaisia aakkosia. 2000-luvulla venäjän kielen opetusta rajoitettiin ja kaikkien ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen lopetettiin, mikä johti vakavaan opettajapulaan. Vuonna 2013 tutkintoja alettiin taas hyväksyä ja peruskoulutuksen taso onkin sittemmin kohentunut.

Informaation saanti valtion sisällä ja sen ulkopuolelta on kuitenkin tarkoin kontrolloitua, ja vain 25 prosentilla turkmenistanilaisista on pääsy internettiin. Lähes kaikki informaatiokanavat ovat suoraan valtion omistuksessa ja yksityisten julkaisujen on lain mukaan välitettävä positiivista kuvaa Turkmenistanin hallituksesta. Paljon kertoo sekin, että edellisen presidentin aikaan hänen kirjoittamansa Sielujen Kirjan (Ruhnana) lukeminen oli kaikille pakollista.

Taloudellisesta ahdingosta johtuen useat turkmenistanilaiset ovat paenneet maasta erityisesti Turkkiin. Vuonna 2020 Turkmenistan lisäsi maassa pysyvästi asuneiden ihmisten oikeutta hakea Turkmenistanin kansalaisuutta. Kansattomuutta esiintyy kuitenkin edelleen merkittävästi, vaikka tarkkoja lukuja ei ole tiedossa. Turkmenistan on merkittävä Afganistanissa valmistettujen kovien huumeiden kauttakulkumaa Venäjälle ja salakuljetustoiminta on mahdollisesti maan hallituksen käsissä.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Turkmenistan koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

6 201 947

Ihmistä maassa Turkmenistan

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 5

2,6

lasta per nainen maassa Turkmenistan

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42

42

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Turkmenistan

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

5

16 194

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Turkmenistan

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

4 2 3 4 5
6 7 8 9 10

0

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Turkmenistan

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2

12,3

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Turkmenistan

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 7

9,7

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Turkmenistan

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 5

9,5

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Turkmenistan

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

9,97

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Turkmenistan

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

Ei tilastoja saatavilla
koulunkäyntiä keskimäärin maassa Turkmenistan

Tasa-arvo

Työ