[[suggestion]]
Tuvalu
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Funafuti

Etniset ryhmät

Tuvalulaiset 97 %, muut 3 % (2017)

Kieli

Tuvalu, englanti (viralliset kielet), samoa, kiribati

Uskonto

Protestantit 93 %, muut ja uskonnottomat 7 % (2017)

Väkiluku

12 060 (2022)

Valtiomuoto

Parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia (Iso-Britannian hallitsija on muodollinen valtionpäämies)

Pinta-ala

26 km2

Valuutta

Australian dollari, Tuvalun dollari

BKT per asukas

5 082 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

1. lokakuuta

Muut maasivut

Maantiede

Tuvalu on Tyynen meren saarivaltio. Se sijaitsee Kiribatista etelään, Fidzin pohjoispuolella, kolme tuhatta kilometriä pohjoiseen Uudesta-Seelannista. Tuvaluun kuuluu yhdeksän matalaa saarta, joista kahdeksan on asuttuja. Saaret ovat etäällä toisistaan. Tuvalulla on 900 000 neliökilometriä merta. Saariston korkein kohta on alle viiden metrin korkeudella merenpinnasta. Tuvalun saarista kuusi on atolleja. Atollit kiertyvät meressä pitkinä kapeina nauhoina. Kaaren sisäpuolella on laguuni. Atollien maapinta-ala on pieni. Funafutin atollilla kahden neliökilometrin alueella asuu yli puolet Tuvalun väestöstä. Tuvalun saaristossa on atollien lisäksi kolme korallisaarta. Saarilla ei ole jokia. Sadevesi suodattuu korallihiekan läpi pinnanalaisiksi kertymiksi. 

Tuvalulla on lämmin ja kostea ilmasto. Sadekausi ajoittuu marraskuun ja maaliskuun välille. Vuonna 2011 maassa julistettiin hätätila kuivuuden vuoksi. Makean veden kertymä supistui huolestuttavasti, koska sateet jäivät tavallista vähäisemmiksi. Veden käyttöä jouduttiin säännöstelemään. Nykyisin merenpinnan kohoaminen uhkaa juoma- ja käyttövesivarantoja. Kun meren pinta nousee, suolavesi alkaa tihkua maan alla korallin läpi makean veden luonnonsäiliöihin. Kolmasosa saarten ja atollien pinta-alasta on puuston peitossa. Suurin osa metsäpeitteestä koostuu viljelmien kookospalmuista. Saarilla ja atolleilla kasvaa myös karhepuita, rakkomarjoja, pisonioita ja kairapalmuja. Metsissä pesii kyhmykeisarikyyhkyjä ja atollikäkiä. Ihmisten mukana Tuvalulle on tullut rottia ja kissoja, jotka ovat hävittäneet paikalliseläimistöä.

Tuvalun lähivesillä tavataan useita lajeja merikilpikonnia. Koralliriutoilla ui vasarahaita ja rauskuja, värikkäitä viiri- ja perhokaloja sekä säppi- ja välskärikaloja. Aaltojen yllä poukkoilevat lentokalat. Meressä on delfiinejä, tropiikkivalaita, nokkavalaita ja kaskelotteja. Saarilla ja atolleilla pesii paljon merilintuja: suulia, fregattilintuja, tiiroja ja liitäjiä. Tuvalun nopea väestönkasvu on lisännyt saarten ja atollien jätekuormitusta. Jätevedet likaavat laguuneja ja makean veden varantoja. Rajumyrskyt aiheuttavat välillä suuria tuhoja. Toinen maailmansota päättyi vuosikymmeniä sitten, mutta sen jäljet eivät ole hävinneet: vuonna 2022 Nanumean laguunista löydettiin kaksikymmentä räjähtämätöntä yli kahdensadan kilon painoista lentopommia.

Historia

Tuvalun saarilla ja atolleilla on asunut ihmisiä 3000 vuoden ajan. Varhaisasukkaat tulivat Samoalta, Tongalta ja Kiribatilta. He olivat kalastajia. Kalan ja simpukoiden lisäksi he söivät taaroa, leipäpuun hedelmiä ja kookospähkinöitä. Kairapalmun kuiduista punottiin koreja ja tehtiin purjeita ja vaatteita. Tyynen meren saarten asukkaat olivat taitavia purjehtijoita. Tuvalulaiset kävivät kauppaa, ja toisinaan taistelivatkin, tongalaisten, samoalaisten ja kiribatilaisten kanssa.

Espanjan laivat tulivat Tuvalun vesille 1500-luvun lopulla. Espanjalaiset eivät nousseet maihin. 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella saarten ohi purjehti espanjalaisia, brittiläisiä, ranskalaisia, venäläisiä ja hollantilaisia aluksia. 1800-luvulla Tuvalulla kävi brittiläisiä ja pohjoisamerikkalaisia valaanpyytäjiä, jotka hankkivat saarilta kookospähkinöitä. Atolleilla ei ollut suojaisia satamia. Siksi tulijoiden oli vaikea rantautua. Perusta purjehti välillä kaappareita, jotka saalistivat pakkotyövoimaa guanon louhijoiksi. Perun Chinchasaarilta kaivettiin 1800-luvulla paljon guanoa, linnunlantaa, lannoitteeksi ja ruudin raaka-aineeksi.

1800-luvun loppupuolella Tuvalulle tuli lähetyssaarnaajia ja kauppiaita. 1890-luvulla Iso-Britannia alisti Tuvalun protektoraatiksi. Vuonna 1916 saaristo liitettiin Tyynen meren brittiläisiin siirtomaihin. Vuonna 1942 Yhdysvaltojen armeija rakensi lentotukikohtia Tuvalun atolleille torjuakseen Japanin etenemistä. Toisen maailmansodan jälkeen Tuvalu säilyi brittiläisenä siirtomaana 1970-luvulle asti. Tuvalu itsenäistyi vuonna 1978, mutta pysyi brittiläisen kansanyhteisön jäsenenä. Vuonna 2000 maa hyväksyttiin YK:n jäseneksi. Tuvalu on ollut näkyvästi esillä ilmastonmuutokseen liittyvissä kansainvälisissä tapahtumissa.     

Ekologinen jalanjälki

Ei tilastoja saatavilla

0,0

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Tuvalu asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,0 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Tuvalun parlamentissa on 16 jäsentä, jotka valitaan vapailla vaaleilla. Parlamenttivaalit järjestetään neljän vuoden välein. Parlamentin enemmistö valitsee pääministerin. Pääministeri nimittää hallituksen ja johtaa sen toimintaa. Tuvalulla ei toimi poliittisia puolueita. Lain mukaan puolueiden perustaminen on täysin sallittua. Suvuilla ja henkilösuhteilla on tärkeä merkitys liittolaisuuksissa ja valtaverkostoissa. Viimeisimmissä vaaleissa vuonna 2019 vain yksi nainen valittiin parlamentin jäseneksi. Itsenäisyytensä aikana Tuvalu on ollut kohtalaisen vakaa demokratia. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Tuvalu on vapaa maa.

Tuvalulla ei ole armeijaa. Australia on sitoutunut vastaamaan saariston puolustuksesta. Vuonna 2021 Tuvalun parlamentti aloitti keskustelut perustuslain uudistamisesta. Tähän liittyy ehdotus maan julistamisesta tasavallaksi ja pääministerin valitsemisesta suoralla kansanvaalilla. Tuvalun naisten asema työelämässä on jonkin verran parantunut viime vuosien aikana. Naisia syrjitään silti edelleen esimerkiksi maanomistuksessa ja perinnönjaossa. Vuonna 2019 tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että 38 prosenttia Tuvalun naisista on joutunut jossakin elämänsä vaiheessa sukupuolisen väkivallan kohteiksi.

Tuvalu on altis luonnontuhoille. Vuonna 2015 hirmumyrsky Pam sai aikaan 90 miljoonan dollarin vahingot. Puolet Tuvalun asukkaista joutui jättämään kotinsa. Vuonna 2020 toinen rajumyrsky nostatti tulvia, aallokot kuluttivat rantoja ja tuuli vaurioitti talojen kattoja. Vuonna 2022 kuivuus on jälleen supistanut joidenkin saarten ja atollien juomavesivaroja. Kansainvälisissä kokouksissa Tuvalu on muistuttanut valtioiden päättäjiä siitä, että ilmastonmuutokseen liittyvä meren pinnan kohoaminen uhkaa upottaa pienet saarivaltiot veden alle. Tuvalun matalat atollit ovat vaarassa hävitä jo kolmen vuosikymmenen kuluessa.

Inhimillisen kehityksen indeksi

0

av 188

Tuvalu sijoittuu sijalle inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Tuvalun ylemmän keskitulotason maaksi. Aasian kehityspankki arvioi, että Tuvalun talous kasvaa lähivuosina noin 3 prosenttia vuodessa. Kalastus on Tuvalun pääelinkeino. Saarten asukkaat harjoittavat kotitarvekalastusta rannikkovesillä. Syvillä vesillä pyydetään tonnikalaa. Tuvalu myy tonnikalan pyyntilupia ulkomaisille kalastusyhtiöille. Tämä on valtion isoin tulonlähde. Vuonna 2020 pyyntilupatulot olivat 27 miljoonaa dollaria (USD). Tuvalu on saanut huomattavat tulot myös verkkotunnuksensa (.tv) käyttöoikeuksien myynnistä. Viimeisimmän vuonna 2021 tehdyn sopimuksen mukaan Tuvalu saa verkkotunnuksen käyttöoikeuksista noin 10 miljoonaa dollaria vuodessa.

Tuvalun maanviljelijät tuottavat taaroa, kookospähkinöitä, leipäpuun hedelmiä, papaijaa ja banaaneja. Kopra on aikaisemmin ollut tärkeä vientituote. Kopra on kookospähkinän kuivattua siemenvalkuaista. Siitä tehdään kookosöljyä. Vuonna 2019 Tuvalulla kävi 3600 ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tuottamat tulot olivat yli 6 miljoonaa dollaria. Tuvalu valmistaa postimerkkejä ja kolikoita, joita myydään ulkomaisille keräilijöille.   

Vuonna 2020 Tuvalun viennin arvo oli 13 miljoonaa dollaria (USD). Tuonnin arvo oli 60 miljoonaa dollaria. Kalan osuus oli yli neljä viidesosaa viennin koko arvosta. Muita vientituotteita olivat koneet ja laitteet. Suurimmat vientimaat olivat Thaimaa, Filippiinit, Mosambik, Japani ja Slovenia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Japani, Kiina, Etelä-Korea, Indonesia ja Yhdysvallat. Vuonna 2019 ulkomailla työskentelevät tuvalulaiset lähettivät kotisaarille perheilleen yhteensä 900 000 dollaria. Satoja tuvalulaisia on töissä ulkomaisten varustamojen rahti- ja matkustajalaivoilla. Vuonna 2020 Tuvalu sai 43 miljoonaa dollaria ulkomaista kehitysrahoitusta.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Tuvalu koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

12 060

Ihmistä maassa Tuvalu

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

Ei tilastoja saatavilla
lasta per nainen maassa Tuvalu

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22

22

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Tuvalu

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

2

5 082

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Tuvalu

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Tuvalu

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

8

0,9

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Tuvalu

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 3

9,3

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Tuvalu

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

Ei tilastoja saatavilla
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Tuvalu

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Tuvalu

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11

10,8

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Tuvalu

Tasa-arvo

Työ