[[suggestion]]
Uganda
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Kampala

Etniset ryhmät

Baganda 17 %, banyankole 10 %, basoga 9 %, bakiga 7 %, iteso 7 %, langi 6 %, bagisu 5 %, acholi 4 %, lugbara 3 %, muut 32 % (2014)

Kieli

Englanti ja swahili (viralliset kielet), luganda, arabia, nigeriläis-kongolaiset ja nilosaharalaiset paikalliskielet

Uskonto

Protestantit 45%, katolilaiset 39%, muslimit 14%, muut ja uskonnottomat 2% (2014)

Väkiluku

47 123 533 (2022)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

241 038 km2

Valuutta

Ugandan shillinki

BKT per asukas

2 398 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

9. lokakuuta

Muut maasivut

Maantiede

Uganda on itäafrikkalainen sisämaavaltio Victorianjärven pohjoisrannalla. Naapureita ovat lännessä Kongon demokraattinen tasavalta, pohjoisessa Etelä-Sudan, idässä Kenia, etelässä Ruanda ja Tansania. Ugandan maasto on valtaosiltaan kukkuloiden kirjomaa ylätasankoa. Länsirajalla Edward- ja Albertjärvien välissä on Rwenzorin vuoristo, jonka lumipeitteiset huiput kohoavat 5000 metrin korkeudelle merenpinnasta. Idässä Kenian rajan tuntumassa on Elgonvuori, jossa on viisi yli neljän kilometrin korkuista huippua. Keski-Ugandassa on laaja matala Kyogajärvi. Valkoinen-Niili virtaa Kyogajärven kautta matkalla Victorianjärvestä Albertinjärveen. Ugandan ilmasto on enimmäkseen lämmin, vuorilla on viileämpää ja ylängöilläkin yölämpötilat ovat usein alhaisia. Suurimmassa osassa maata vuodessa on kaksi sadekautta: maaliskuusta toukokuuhun ja syyskuusta joulukuuhun. Pohjois-Ugandassa on yksi sadekausi, maaliskuusta lokakuuhun. Siellä sateet ovat epäsäännöllisiä ja välillä kuivuudet vaivaavat luontoa ja maataloutta.

Ugandan lounaiskärjessä on Bwindin suojelualue. Sen metsissä on uhanalaisia vuorigorilloja ja simpansseja. Alueella elää myös jättiritari, Afrikan suurin päiväperhonen. Pohjois-Ugandan Kidepon laakso tulvii sadeaikana. Kuivalla kaudella joenuomat kutistuvat vedettömiksi. Ruohotasangolla on seeproja, leopardeja ja puhveleita. Ugandan länsiosassa Valkoisen-Niilin nähtävyyksiin kuuluvat Murchisonin putoukset. Niiden korkeus on 45 metriä, vesi syöksyy ja pärskii kapean kurun läpi Albertjärveä kohti. Jokivarren savannilla elää norsuja, leijonia ja kirahveja. Joessa on virtahepoja ja krokotiileja. Lintulajeihin kuuluvat kuningaskalastajat ja sarvinokat. Ugandan luonnonympäristö on uhattuna, jos suojelua ei tehosteta. Vuosittain hävitetään yli 60 000 hehtaaria metsää. Arvokkainta sademetsää tuhoutuu tuhansia hehtaareja vuodessa. Metsiä verottavat polttopuuhakkuut ja niitä raivataan maanviljelyn ja karjatalouden tieltä. Vain 11 prosenttia maaseudun asukkaista on sähköverkon piirissä. Puu on yleisin ruoanlaiton polttoaine. Viidesosa ugandalaisista käyttää juomavetenä likaista pintavettä. Liikakäytön aiheuttama maan kuluminen alentaa maanviljelyn ja karjanhoidon tuottavuutta.

Historia

Ugandan eteläosista on löydetty kivikirveitä, joiden ikä on yli 50 000 vuotta. Nyeron vanhimmat kalliomaalaukset on tehty kymmenen tuhatta vuotta sitten. Niissä näkyy metsästäjiä, riistaeläimiä ja sisäkkäisiä kehäkuvioita, jotka ovat kuin aurinkoja. 2000 vuotta sitten Ugandaan tuli maanviljelyä ja karjanhoitoa harjoittaneita väestöryhmiä. Raudanvalmistus levisi alueelle 1200 vuotta sitten. 1400-luvulla Bunyoro-Kitaran valtio hallitsi suurta osaa Ugandasta. Sen eteläpuolelle syntyi Bugandan kuningaskunta, joka oli olemassa 1960-luvulle asti. Eurooppalaisten kiinnostus Ugandaa kohtaan virisi 1800-luvulla. 1870-luvulla maahan tuli lähetyssaarnaajia. 1890-luvulla Iso-Britannia otti Ugandan haltuunsa protektoraatiksi. Ugandassa alettiin kasvattaa puuvillaa, hieman myöhemmin myös kahvia. 1930-luvulla rakennettiin rautatie Kampalasta rannikolle. Brittiläisen hallinnon aikana Ugandaan muutti intialaisia.

Uganda itsenäistyi vuonna 1962. Ensimmäiseksi presidentiksi nimitettiin Bugandan kuningas Muteesa II, pääministeriksi tuli Milton Obote. Vuonna 1966 Obote syrjäytti Muteesan. Kuningas pakeni Englantiin. Bugandan entinen kuningaskunta hajotettiin useiksi lääneiksi. Kahvin viennin kasvu vahvisti Ugandan taloutta. Oboten itsevaltainen hallinto aiheutti kuitenkin tyytymättömyyttä. Maassa kytivät eri väestöryhmien väliset ennakkoluulot ja kaunat. Vuonna 1971 Idi Amin kaappasi vallan armeijan tuella. Oboten kannattajia surmattiin. Aasialaisväestö karkotettiin maasta. Karkotettujen omaisuus jaettiin Aminin tukijoille. 1970-luvun puolivälissä Ugandan talous romahti. Amin hyökkäsi Tansaniaan ja hävisi sodan. Hänen hallintonsa kaatui vuonna 1979. Vuonna 1980 Obotesta tuli taas presidentti. Hänen vastustaja

nsa aloittivat sissisodan Yoweri Musevenin johdolla. Musevenin sissiliike oli armeijaa voimakkaampi. Museveni nousi valtaan vuonna 1986. Hänet valittiin kuudennen kerran presidentiksi vuonna 2021. Musevenin hallinto on kovaotteinen ja vaalien rehellisyydestä on esitetty epäilyksiä. Demokratian kehitystä seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Uganda ei ole vapaa maa.

Ekologinen jalanjälki

5

0,6

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Uganda asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 0,6 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Ugandan ristiriitojen ja väkivallan taustalla ovat vanhat väestöryhmien vihat. Milton Obote ja Idi Amin edustivat molemmat Ugandan pohjoisosien väestöä. Obote kuului langi-kansaan. Aminin isä oli kakwa, äiti lugbara. Yoweri Museveni kuuluu Lounais-Ugandan bahororo-kansaan. 1980-luvulla Ugandan armeijassa oli paljon pohjoiseen acholiväestöön kuuluvia sotilaita. Konzo-, amba- ja karamojong-kansoilla oli omia aseryhmiään. Siirtomaavallan aikana brittiläisten katsottiin suosineen etelän suurinta väestöryhmää, Bugandan kuningaskunnan bagandoja.

1970- ja 1980-luvuilla Ugandan väkivaltaisuuksissa kuoli yli sata tuhatta ihmistä. Yoweri Musevenin valtakauden alussa 1980-luvun puolivälissä Pohjois-Ugandassa syntyi uusia etelän hallitusta vastustavia aseryhmiä. Maa ajautui lähes kymmenen vuotta kestäneeseen sotaan. 1990- ja 2000-luvuilla Uganda on osallistunut alueellisiin selkkauksiin Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Etelä-Sudanissa. Musevenia pidettiin aluksi uudistajana, mutta hänen hallintonsa on ollut itsevaltaista. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch toteaa, että vuoden 2021 vaaleissa hallitus syyllistyi moniin väärinkäytöksiin. Kilpailevien puolueiden kokoontumisia hajotettiin. Hallituksen vastustajia on pidätetty ja surmattu. Internetin käyttö estettiin ennen vaaleja. Toimittajia on pahoinpidelty. Viestimiä on lakkautettu.

Ugandan poliittinen järjestelmä näyttää juuttuneen paikoilleen ja kansalaisyhteiskunnan elintila on kaventunut. Talouskasvu on hidastunut. Sitkeä köyhyys jatkuu maaseudulla. Ikärakenteeltaan nuoren väestön maassa työelämään pyrkii joka vuosi enemmän nuoria aikuisia, jotka turhautuvat jäädessään ilman toimeentuloa. Yhteiskunnan jännitteet kasvavat. Ugandan kultakauppa herättää huomiota kansainvälisillä markkinoilla. Kullan vienti on kasvanut nopeammin kuin sen kaivaminen. Kaupan tutkijat arvelevat, että Uganda rikastaa Etelä-Sudanissa, Tansaniassa ja Kongossa kaivettua kultaa.

Vuonna 2018 lähes puolet Ugandan tytöistä meni naimisiin alle 18-vuotiaana. Yli neljäsosa naisista on kärsinyt lähisuhdeväkivallasta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Maaseudun väestöstä 51 prosenttia on naisia, mutta tuottavasta maasta vain 27 prosenttia on naisten omistuksessa. Kolmasosa kansanedustajista on naisia. Vuonna 2020 Ugandassa oli 1,4 miljoonaa ulkomaista pakolaista. Yli puolet heistä tuli Etelä-Sudanista, kolmasosa tuli Kongon demokraattisesta tasavallasta.

Kampalan kaupunkitaiteilija Denis Mubiru katsoo Ugandaa ällistyksen silmin. Hän näkee värikkäitä painajaisia räjähtäneestä maasta. Ihmiset ovat alati liikkeessä. Älä pysähdy, sehän voi olla vaarallista. Kuvahakuvihje: Denis Mubiru art.

Inhimillisen kehityksen indeksi

10

164 av 188

Uganda sijoittuu sijalle 164 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Uganda on matalan tulotason maa. Vuonna 2019 27 prosenttia ugandalaisista eli köyhyydessä. Vuonna 2020 koronalama kohotti köyhien osuuden 32 prosenttiin. Väestön määrä kasvaa noin 3 prosenttia vuodessa. Vuonna 2019 72 prosenttia ugandalaisista sai toimeentulonsa maataloudesta tai kalastuksesta, 7 prosenttia työvoimasta oli teollisuuden tehtävissä ja 21 prosenttia teki töitä palvelualoilla. Ugandassa on hyviä mahdollisuuksia monipuoliselle maataloudelle. Nykyisiä maataloustuotteita ovat kahvi, tee, kaakao, sokeri, hedelmät ja juurekset, maissi, durra, pavut, maapähkinät, keittobanaanit, tupakka, puuvilla, liha ja maitotuotteet. Suurten järvien maassa kalastus on tärkeä elinkeino ja ravintolähde. Vuonna 2019 kalastuksen ja siihen liittyvien tuotannonalojen yhteisarvo oli yli 700 miljoonaa dollaria.

Vuonna 2020 Ugandan viennin arvo oli 6 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 8 miljardia dollaria. Päävientituote oli kulta. Kullan viennin arvo oli 59 prosenttia viennin kokonaisarvosta. Muita vientituotteita olivat kahvi 9 %, kaakao 2 %, kala 2 % (kalat ja kalanjalosteet), sokeri 1 %, tee 1 %, öljy 1 % ja sementti 1 %. Yhdistyneet arabiemiirikunnat ostivat 60 prosenttia Ugandan vientituotteista. Muita vientimaita olivat Kenia, Etelä-Sudan ja Kongon demokraattinen tasavalta. Suurimpia tuontimaita olivat Kiina, Kenia, Intia, Tansania, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Zimbabwe. Vuonna 2019 Ugandan matkailutulot olivat 1,2 miljardia dollaria. Vuonna 2020 koronalama vähensi ulkomaisten turistien määrää ja turismin tuottamat tulot olivat vain 518 miljoonaa dollaria. Vuonna 2020 ulkomailla työskentelevät ugandalaiset lähettivät kotimaahan 1,1 miljardia dollaria.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Uganda koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

48 432 873

Ihmistä maassa Uganda

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 3 4 3

4,4

lasta per nainen maassa Uganda

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
41 42 43

43

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Uganda

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

1

2 398

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Uganda

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Uganda

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

0

0,1

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Uganda

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 0

9,0

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Uganda

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 7 3 4 5
6 7 8 9 10

1,7

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Uganda

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 7 9 10

7,65

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Uganda

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7

6,8

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Uganda

Tasa-arvo

Työ