[[suggestion]]
Ukraina
 
two equal horizontal bands of azure (top) and golden yellow represent grain fields under a blue sky

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Kiova

Etniset ryhmät

Ukrainalaiset 78 %, venäläiset 17 %, muut 5 % (2001)

Kieli

Ukraina (virallinen kieli), venäjä, tataari, moldova, unkari

Uskonto

Ortodoksikristityt (kaksi kolmasosaa väestöstä), muut kristityt, muslimit, juutalaiset

Väkiluku

43 466 822 (2021)

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

603 550 km2

Valuutta

Ukrainan hryvnia

BKT per asukas

14 220 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

24. elokuuta

Muut maasivut

Maantiede

Ukraina sijaitsee Etelä-Euroopassa idän ja lännen välissä. Läntisiä naapureita ovat Puola, Slovakia, Unkari, Romania ja Moldova. Pohjoisessa on Valko-Venäjä ja idässä Venäjä. Etelässä on Mustameri. Ukraina on kahden Suomen kokoinen maa. Suurin osa Ukrainasta on tasankoa. Ukraina on yksi maailman suurimmista viljantuottajista. Kostean lauhkean aron mustamulta on kuohkea, ravinteikas maannos, joka kasvattaa hyviä satoja. Mustanmeren rannikolla talvet ovat viileitä, sisämaassa kylmiä. Kesät ovat yleensä lämpimiä koko maassa. Etelässä esiintyy helteitä.

Ukrainan länsiosassa on Karpaattien vuoristo. Sen korkein huippu on Hoveria (2061 m). Krimin niemimaan rannikolla on vuoriketju, joka kohoaa 1500 metriä merenpinnan yläpuolelle. Vuorilla on reheviä lehtimetsiä, missä kasvaa tammia, valkopyökkejä, saarnia, lehmuksia ja pähkinäpuita. Ukrainassa on suuria jokia. Dnepr, ukrainaksi Dnipro, halkaisee maan pohjoisesta Valko-Venäjältä etelään Mustanmeren rantaan. Donets virtaa Venäjän valtaamien Luhanskin ja Donetskin alueiden läpi. Tonavan iso suisto on Ukrainan ja Romanian rajalla.

Vuonna 1986 Tsernobylin ydinvoimalassa Pohjois-Ukrainassa tapahtui paha säteilyonnettomuus. Ukraina oli silloin Neuvostoliiton osavaltio, Ukrainan neuvostotasavalta. Reaktorin huollon aikana ydinvoimalassa tehtiin koe, jossa hätäjäähdytys- ja pikasulkujärjestelmät kytkettiin pois päältä turvallisuusmääräysten vastaisesti. Ketjureaktion kiihtyminen aiheutti valtavia räjähdyksiä. Koko reaktorisydän tuhoutui. Onnettomuuden jälkeen voimalan ympärille muodostettiin 30 kilometrin suojavyöhyke, joka tyhjennettiin asukkaista. Ukrainassa on edelleen neljä ydinvoimalaa. Vuonna 2020 ne tuottivat 52 prosenttia maassa kulutetusta sähköstä. Hiilivoimalla tuotettiin 28 prosenttia sähköstä. Vuonna 2022 Ukrainan ydinvoimalat jäivät sodan keskelle. Venäläisjoukkojen tykkituli on ulottunut voimaloiden alueille.   

Historia

Ukrainan suurten jokien varsilta on löydetty jäänteitä yli 6000 vuotta vanhasta ihmisasutuksesta. 2500-3000 vuotta sitten alueella elivät paimentolaiskansat: kimmerialaiset, skyytit ja sarmaatit. 800-luvulla turkinsukuiset kasaarit hallitsivat laajaa osaa Ukrainasta. Vanhimman ukrainalaisuuden, venäläisyyden ja valkovenäläisyyden yhteiseksi esikuvaksi on nostettu Kiovan Rusj, joka 900-luvulla ulottui Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle ja kävi kauppaa Persian kanssa. Kiovan valtakuntaan kuului slaavilaisia ja pohjoismaalaisia kansoja. Mongolit kukistivat Kiovan 1200-luvulla.

Mongolivallan väistyessä 1500-luvulla Ukrainaan syntyi kasakkayhteisöjä. 1660-luvulla itäinen Ukraina ja Kiova liitettiin Venäjään. Länsi-Ukraina liitettiin Puola-Liettuaan. Ukraina itsenäistyi vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen avattua siihen tilaisuuden. Vuoteen 1919 asti Ukrainassa käytiin eri ryhmien välisiä sisällissotia. Vuonna 1920 Puola valloitti Kiovan. Ukraina jaettiin kahtia Puolan ja Venäjän kesken. Vuonna 1922 Ukrainasta tuli neuvostotasavalta, Neuvostoliiton osavaltio. 1930-luvulla Neuvostoliittoa hallinnut kommunistipuolue alkoi kitkeä yksityistä maanviljelyä. Valtio halusi hallita ruoan tuotantoa sekä jakelua. Valtion laajamittainen viljaryöstö synnytti Ukrainassa hirvittävän tahallaan aiheutetun nälänhädän, johon kuoli seitsemän miljoonaa ukrainalaista.

Toisen maailmansodan aikana Saksa miehitti Ukrainan. 1940-luvun juutalaisvainoissa surmattiin yli miljoona Ukrainan juutalaista. Sodan lopulla Neuvostoliitto valtasi Ukrainan ja liitti sen taas osakseen. Myös Puolaan liitetty Länsi-Ukraina palautettiin osaksi Ukrainan neuvostotasavaltaa. Vuonna 1991 Neuvostoliitto hajosi. Ukraina julistautui itsenäiseksi. Itsenäisyyden alkuvaiheissa maan talous horjui. Valtion palkanmaksu saattoi viivästyä kuukausia. Myöhemminkin hallinnossa on esiintynyt paljon väärinkäytöksiä. Ukrainassa on myös vallinnut kuilu läntisten ja itäisten osien välillä. Länsi-Ukrainan asukkaat ovat olleet länsimielisiä ja halukkaampia uudistuksiin. Idän venäjänkielisillä alueilla on ollut läheisempi suhde Venäjään.

2010-luvulla Ukraina valmisteli kauppa- ja yhteistyösopimusta Euroopan Unionin kanssa. Vuonna 2013 venäläismielinen presidentti Viktor Janukovyts kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta. Sata tuhatta presidenttiin pettynyttä mielenosoittajaa lähti Kiovan kaduille ja Maidanin aukiolle. Poliisi ampui mielenosoittajia. Yhteenottojen jälkeen parlamentti erotti Janukovytsin. Vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin niemimaan sekä Ukrainan itäisiä venäjänkielisiä alueita Luhanskista ja Donetskista. Vallatun alueen rajalinjoilla jatkui vuosien ajan asemiinsa pureutunut sitkeä sota. Vuoteen 2019 mennessä tässä sodassa oli kuollut 15 000 ihmistä. Venäläiset viranomaiset ovat jakaneet Venäjän passeja Krimin, Luhanskin ja Donetskin asukkaille. Arvovaltaiset venäläiset, heidän joukossaan maan johtaja Vladimir Putin, ovat todenneet, että Venäjä ei pidä Ukrainaa aitona itsenäisenä valtiona. Vuonna 2022 Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan useilla rintamilla. Sen jälkeen Ukraina on taistellut olemassaolostaan.  

Ekologinen jalanjälki

1 5

1,6

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Ukraina asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 1,6 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2019 Volodomyr Zelenskyi valittiin Ukrainan presidentiksi. Hän on saanut oikeustieteen koulutuksen, mutta tehnyt ammattiuransa viihdealalla. Hän on toiminut tuotantoyhtiönsä johtajana. Zelenskyi tuli suosituksi televisiosarjasta Kansan palvelija. Siinä hän esitti historianopettajaa, joka valitaan sattumalta presidentiksi. Zelenskyin valinta heijasti ukrainalaisten halua uudistaa maan politiikan käytäntöjä. Presidentiksi tultuaan Zelenskyi hajotti parlamentin. Seuranneissa vaaleissa Kansan palvelija -puolue sai enemmistön parlamentissa.

Helmikuussa vuonna 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Venäjän tavoitteena on ollut koko maan valtaaminen. Venäjän joukot joutuivat kuitenkin vetäytymään Kiovan ympäristöstä pian ensimmäisen etenemisvaiheen jälkeen. Taisteluja on sittemmin käyty Ukrainan etelä- ja itäosissa. Venäjän joukot ovat teloittaneet satoja siviilejä. Venäjän armeijan sodankäyntitapaan kuuluu myös kaupunkien ja kylien lähes täydellinen tuhoaminen raskaalla tykistöllä ja ohjuksilla. Ukraina on saanut aseapua ja taloudellista tukea 40 maasta. Länsiliittolaiset kouluttavat ukrainalaisia asevelvollisia. Ukrainan sota on ravistellut koko Euroopan turvallisuutta.

Vuonna 2022 Ukraina haki Euroopan Unionin jäsenyyttä. Jäsenyydestä päättäminen saattaa kestää useita vuosia. Pyrkiessään EU:n jäseneksi Ukraina on sitoutunut kehittämään hyvää hallintoa ja rakentamaan valvontajärjestelmiä väärinkäytösten kitkemiseksi. Kuluttava sota-aika ei kuitenkaan ole paras ajankohta suurille poliittisille uudistuksille. Ukrainan kestokyky on venynyt äärimmilleen, kun ratkaistavana on poikkeuksellisen koettelevia inhimillisiä, taloudellisia ja sotatoimihaasteita. Ukrainalaiset taistelevat ja kärsivät säilyttääkseen maan itsenäisenä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

15

75 av 188

Ukraina sijoittuu sijalle 75 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankin luokituksessa Ukraina on alemman keskitulotason maa. Maailmanpankki arvioi, että Ukrainan talous supistuu vuoden 2022 aikana puoleen edellisvuotisesta Venäjän käynnistämän sodan takia.

Vuonna 2020 Ukrainan viennin arvo oli 53 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 56 miljardia dollaria. Suurimmat vientimaat olivat Kiina, Puola, Venäjä, Turkki ja Egypti. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Venäjä, Puola, Saksa ja Valko-Venäjä. Ukrainan vientituotteita olivat vilja 20 % (vehnä, maissi ja ohra), rauta 19 % (rautamalmi, raakarauta ja jalosteet), öljykasvien siemenet 12 % (auringonkukka, rapsi), kaapeli 3 %, koneet, laitteet, liha, puutavara, vaatteet, lääkkeet ja lannoitteet. Ukrainassa on ollut monipuolinen tuotantoelämä ja hyvin koulutettua työvoimaa. Maatalouden tuottavuus on ollut korkea ja sillä on suuri merkitys Ukrainan talouselämässä.

Vuoden 2022 helmikuusta lähtien Ukraina on elänyt sotataloudessa. Venäjän hyökkäys on aiheuttanut valtavia tuhoja maatalous- ja teollisuustuotannolle, asuinalueille, koulutukselle, terveydenhoidolle ja viljavarastoille. Neljäsosa ukrainalaisista on ulkomailla pakolaisina. Ukraina on saanut taloudellista tukea kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta, Yhdysvalloilta, Euroopan Unionilta ja monilta yksittäisiltä mailta. Ukrainan talous toimii ulkomaisen avun ansiosta.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Ukraina koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

4

14 220

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Ukraina

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Ukraina

Väestö

Väkiluku

43 192 120

Ihmistä maassa Ukraina

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 3

1,4

lasta per nainen maassa Ukraina

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8

8

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Ukraina

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 8

3,9

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Ukraina

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 8 10

8,8

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Ukraina

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

8,9

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Ukraina

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,00

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Ukraina

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13

12,9

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Ukraina

Tasa-arvo

Työ