[[suggestion]]
Uusi-Seelanti
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Wellington

Etniset ryhmät

Eurooppalaistaustaiset 64 %, maorit 17 %, kiinalaiset 5 %, intialaiset 5 %, samoalaiset 4 %, muut 5 % (2018)

Kieli

Englanti, maori ja viittomakieli (viralliset kielet), samoa, hindi, ranska, kiina

Uskonto

Protestantit 26 %, katolilaiset 10 %, hindut 3 %, maorit 1 %, muslimit 1 %, mormonit 1 %, buddhalaiset 1 %, muut ja uskonnottomat 57 % (2018)

Väkiluku

4 898 201 (2022)

Valtiomuoto

Parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia (Iso-Britannian hallitsija on muodollinen valtionpäämies)

Pinta-ala

267 710 km2

Valuutta

Uuden-Seelannin dollari

BKT per asukas

46 420 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

6. helmikuuta

Muut maasivut

Maantiede

Uusi-Seelanti on Tyynen meren saarivaltio, 1500 kilometriä Australiasta kaakkoon, kolme tuhatta kilometriä Etelämantereelta pohjoiseen. Uuteen-Seelantiin kuuluu kaksi pääsaarta, Pohjoissaari ja Eteläsaari, sekä yli 600 pienempää saarta ja luotoa. Kolme neljäsosaa maan väestöstä asuu Pohjoissaarella. Pääkaupunki Wellington on Pohjoissaaren eteläkärjessä. Pohjoissaaren ja koko maan suurin kaupunki on Auckland. Siellä asuu puolitoista miljoonaa ihmistä. Auckland sijaitsee lahden ja sataman välissä keskellä pitkää kapeaa kannasta, joka työntyy luoteeseen kuin sarvi. Pohjoissaarella on tulivuoria, kuumia lähteitä ja lämpimiä järviä. Eteläsaarella on lumihuippuisia vuoria ja syviä jäiden kovertamia ruuhilaaksoja. Korkein vuori on Mount Cook, maoriksi Aoraki. 1990-luvun alussa sen korkeudeksi mitattiin 3764 metriä. Sen jälkeen jääpeitteen sulaminen ja sortumat ovat vähentäneet korkeudesta 40 metriä.

Suomen talvi on Uuden-Seelannin kesä. Saarten lämpimimmät kuukaudet ovat tammi- ja helmikuu. Pohjoissaarella lämpötilat kohoavat silloin yli 20 asteeseen. Eteläsaarella on viileämpää. Sää vaihtelee hyvinkin nopeasti sateista poutaan. Länsirannikoilla sataa eniten. Saarten itäisemmissä osissa keskivuoristojen takana on paljon kuivempi ilmasto. Kesäkuun ja elokuun välisenä aikana Pohjoissaarella on viileää ja sateista. Eteläsaarella sataa lunta. Pohjoissaarella kasvaa vehreitä metsiä. Tongariron suojelualueen rinteillä on pyökkejä, sypressiä, ruusumyrttejä ja saniaisia. Siellä elävät arat kiivilinnut, mesikkoihin kuuluvat ärhentelevät tuit, vuorisorsat ja kuorona kujertavat makomakot. Eteläsaaren Fiordlandin kansallispuistossa on jäätiköitä ja vesiputouksia. Notkelmissa kasvaa lehtimetsää, pihkatippioita ja saniaispuita. Kansallispuistossa on vuonopingviinejä, pikkuviherkaijoja, peukaloissieppoja ja hippiäisen näköisiä metsävilistäjiä. Siellä elää myös kakapo, iso lentokyvytön pöllöpapukaija.    

Maatalous on rehevöittänyt Uuden-Seelannin vesistöjä. Voimakkaat sateet nostattavat toisinaan rajuja tulvia. Jokien patoaminen sähkön tuottamiseksi sekä kaupunkien ja maatalouden kasvaneet vedentarpeet ovat muuttaneet vesistöjä. Ihmisten mukana tulleet vieraat eläinlajit, kuten rotat, opossumit ja kärpät, hävittävät kotoperäistä eläimistöä. Isosta-Britanniasta tuotu, vapaaksi päästetty, ripeästi lisääntynyt saksanhirvikanta on uhka ainutlaatuiselle luonnonkasvillisuudelle. Uuden-Seelannin vesillä kolmessa kalassa neljästä on mikromuoveja, pieniä muovijätteen palasia. Veden lämpeneminen vähentää lohia, rapuja ja hokikaloja.

Historia

Uuden-Seelannin varhaisasukkaat olivat polynesialaisia, maoreja. He asettuivat saarille 1200- ja 1300 luvuilla. Eteläsaaren Wairaun särkältä on löydetty hautapaikkoja, kourukirveitä ja kalastuskoukkuja, joiden ajoitus kertoo 1280-luvulla alkaneesta asutuksesta. Maorit kalastivat ja metsästivät hylkeitä ja lintuja. He kasvattivat bataattia. He valmistivat jadekoruja.

Hollantilaiset laivat purjehtivat maorien vesille 1640-luvulla. 1760- ja 1770-luvuilla brittiläinen James Cook kartoitti saarten rannikkoja. Sen jälkeen Uuteen-Seelantiin saapui eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia valaanpyytäjiä, hylkeiden metsästäjiä ja kauppiaita. Tulijat toivat mukanaan perunan. 1800-luvulla taudit ja sodat surmasivat tuhansia maoreja. Eteläsaarelta löydettiin kultaa ja tämä kiihdytti siirtolaisuutta. 1840-luvulla Iso-Britannia alisti Uuden-Seelannin siirtomaaksi. 1800-luvun lopulla saarilla asui jo enemmän eurooppalaisia kuin maoreja. Maorit menettivät valtaosan maistaan.

Uusi-Seelanti sai itsehallinnon vuonna 1907. Maa itsenäistyi täysin vuonna 1947. Uuden-Seelannin elintaso on korkea. Maatalous ja matkailu ovat tärkeitä elinkeinoja. Yli 60 prosenttia sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Kuivuudet vähentävät välillä vesivoimaloiden sähköntuotantoa. Uudessa-Seelannissa on maakaasuesiintymiä. Saarille on istutettu mäntymetsiä puuteollisuuden raaka-aineeksi. Uudella-Seelannilla on yli neljän miljoonan neliökilometrin suuruinen merialue. Liikapyynti on pakottanut sääntelemään kalastusta.

Ekologinen jalanjälki

1 2 5

2,6

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Uusi-Seelanti asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 2,6 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Uuden-Seelannin parlamentissa on 120 kansanedustajaa. Parlamenttivaalit järjestetään kolmen vuoden välein. Vuoden 2020 parlamenttivaaleissa Uuden-Seelannin työväenpuolue sai 65 edustajaa. Työväenpuolueen johtaja Jacinda Ardern jatkoi pääministerinä. Hän on ollut Uuden-Seelannin pääministeri vuodesta 2017 alkaen. Ardern on kolmas nainen, joka on toiminut pääministerinä. Uuden-Seelannin naiset saivat äänioikeuden vuonna 1893, ensimmäisinä maailmassa. Parlamentissa on seitsemän paikan kiintiö maorivähemmistön edustajille. Sen lisäksi maorit voivat tietysti lähteä vaaleihin puolueiden yleisillä ehdokaslistoilla. Viidesosa parlamentin jäsenistä kuuluu maoriväestöön.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Uudessa-Seelannissa on vakaa ja hyvin toimiva kansalaisyhteiskunta. Eri väestöryhmillä on edustajansa valtiollisissa ja paikallisissa päätöksentekoelimissä. Maori- ja kiinalaisvähemmistöjä kohtaan esiintyy silti vielä rasistisia asenteita. Vuonna 2019 australialainen valkoisen ylivallan kannattaja ampui 51 ihmistä kuoliaaksi ja haavoitti kymmeniä muita Christchurchin kaupungin kahdessa moskeijassa.

Vuonna 2020 julkaistun selvityksen mukaan 80 prosenttia uusiseelantilaisista on sitä mieltä, että sukupuolten välinen tasa-arvo on ihmisten perusoikeus. 42 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi, että tasa-arvo on jo toteutunut kohtalaisen hyvin. Vuonna 2020 parlamenttiin valittiin 58 naista, 48 prosenttia kansanedustajista. Paikallisessa päätöksenteossa naisilla on pienempi osuus: 37 prosenttia kuntavaltuustojen jäsenistä on naisia. Kolmasosa Uuden-Seelannin naisista kertoo kokeneensa sukupuolista väkivaltaa elämänsä aikana.

Maorin kielellä Uusi-Seelanti on Aotearoa. Maoriväestöön aikaisemmin kohdistunut sorto ja väkivalta ovat arka ja tärkeä yhteiskunnallinen keskustelunaihe. Työttömyys ja köyhyys vaivaavat yhä maoreja enemmän kuin eurooppalaistaustaista valtaväestöä.

Lorde laulaa englanniksi ja maoriksi. Se on herättänyt kiistaa. Arvostelijat syyttävät, että omiessaan maorien kielen Lorde käyttää hyväkseen vähemmistön perinnettä. Morgan Godfery, yliopiston opettaja ja maori, puolestaan pitää Lorden aloitetta hyvänä. Hänen mielestään maorin kieli tarvitsee monenlaisia käyttäjiä pysyäkseen elossa. Kuuntele Lordea maoriksi: Te Ao Marama/Solar Power.

Inhimillisen kehityksen indeksi

18

13 av 188

Uusi-Seelanti sijoittuu sijalle 13 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Uusi-Seelanti on korkean tulotason maa. Vuonna 2020 talous supistui 1,5 prosenttia. Vuonna 2021 kasvu oli yli 5 prosenttia. Kasvun arvellaan hidastuvan lähivuosien aikana. Uuden-Seelannin sijainti antaa maalle hyvät edellytykset käydä kauppaa Aasian ja Australian kanssa. Yli neljäsosa viennistä suuntautuu Kiinaan. Uusi-Seelanti on yksi maailman isoimmista maitotuotteiden viejistä. Matkailu on tärkeä elinkeino. Vuonna 2019 Uudessa-Seelannissa kävi lähes neljä miljoonaa ulkomaista turistia. Matkailu tuotti yli 10 miljardia dollaria (USD). Vuonna 2020 koronapandemia vähensi matkailua tuntuvasti, Uudessa-Seelannissa vieraili vuoden aikana alle miljoona ulkomaista turistia.

Vuonna 2019 vain kuusi prosenttia Uuden-Seelannin työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 19 prosenttia työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 75 prosenttia palvelualoilla. Uudessa-Seelannissa on 26 miljoonaa lammasta. Lampaiden määrää on vähennetty, koska kuivuudet ovat kuluttaneet laitumia. 1980-luvun alussa Uudessa-Seelannissa oli 70 miljoonaa lammasta. Uudessa-Seelannissa elää myös enemmän lehmiä kuin ihmisiä. 

Vuonna 2020 Uuden-Seelannin viennin arvo oli 40 miljardia dollaria (USD), Tuonnin arvo oli 35 miljardia dollaria. Uusi-Seelanti oli maailman suurin maitotiivisteiden, voin ja hunajan viejä. Maitotuotteiden (maitotiivisteet, juusto, voi, maito ja kaseiini) osuus oli 27 prosenttia viennin koko arvosta. Muita vientituotteita olivat liha 13 % (lampaan- ja naudanliha), puutavara 8 % (raakapuu, sahatavara, vaneri ja muut puunjalosteet), hedelmät 6 %, koneet ja laitteet 5 %, mallasuute 4 % sekä viini 3 %. Suurimmat vienti- ja tuontimaat olivat Kiina, Australia, Yhdysvallat, Japani ja Etelä-Korea.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Uusi-Seelanti koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

4 898 201

Ihmistä maassa Uusi-Seelanti

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 8

1,9

lasta per nainen maassa Uusi-Seelanti

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5

5

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Uusi-Seelanti

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

12

46 420

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Uusi-Seelanti

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Uusi-Seelanti

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7

6,8

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Uusi-Seelanti

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 1

9,1

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Uusi-Seelanti

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,0

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Uusi-Seelanti

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Uusi-Seelanti

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13 14

13,7

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Uusi-Seelanti

Tasa-arvo

Työ