[[suggestion]]
Uzbekistan
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Taškent

Etniset ryhmät

Uzbekki 84.4 %, Tadžikki 4.9 %, Kazakki 2.4 %, Karakalpakki 2.2 %, Venäjä 2.1 %, Kirgiisi 0.8 %, Tataari 0.5 %, Korea 0.5 %, Turkmeeni 0.6 %, Ukraina 0.1 %, Azerbaidžan 0.1 %, Muut 1.5 %

Kieli

Uzbekki, karakalpakki, venäjä, tadžikki , koryo-mar, turkmeeni, ukraina, azer, uiguuri, Keski-Aasian arabia, juutalaistadžikki ja muita

Uskonto

Islam 88 %, kristinusko 9 %, muut 2 %

Väkiluku

33 935 765

Valtiomuoto

Tasavalta

Pinta-ala

447 400 km2

Valuutta

Sum

BKT per asukas

8 497 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

1. syyskuuta

Muut maasivut

Maantiede

80 prosenttia Uzbekistanin pinta-alasta on erämaata ja loput 20 prosenttia vehreämpää vuorenrinnettä pääosin maan itäosissa. Uzbekistanin ilmasto on voimakkaan sisämainen ja vuosittainen sademäärä erittäin alhainen. Uzbekistaniin laskee yhteensä yli 600 jokea idän vuoristosta, mutta merkittävä osa niistä haihtuu aavikoille tai ohjataan puuvillaviljelmiä ruokkiviin kastelukanaviin.

Neuvostoliiton kastelujärjestelmäprojektien johdosta merkittävä osa jokien sivuhaaroista onkin kuivunut kokonaan, ja Araljärven vesimassa ja pinta-ala ovat molemmat vähentyneet jopa 90 prosenttia sitten vuoden 1961. Suolaantuminen yhdessä lannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen kanssa on tuhonnut järven biosfäärin kokonaan. Entisestä järvenpohjasta tuulen mukana lentävä suolapöly on tuhonnut lähialueiden maatalouden ja juomavesivarannot, minkä lisäksi lähiseudun suolapitoista ilmaa on hengenvaarallista hengittää.

Historia

Uzbekistanin alue on asutettu jo hyvin varhain ja useaan otteeseen uusien kansojen saapuessa yleensä pohjoisesta. Samarkandin kaupunki on Keski-Aasian vanhin, yli 2 750 vuotta vanha. Alue oli pitkään skyyttien hallinnassa, kunnes Persia valloitti sen noin vuonna 550 eaa. ja Aleksanteri Suuri persialaisilta vuonna 327 eaa. Jo tuolloin Silkkitien kauppareitti Kiinasta Välimerelle kulki Samarkandin kautta. Samarkandin ympäristö tunnettiinkin vuosituhansia nimellä Transoxiana ja se oli erittäin vaurasta ja vaikutusvaltaista seutua.

Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. alue siirtyi paikallisen Yezhiheimon valtaan ja 500 luvulla turkkilaiset heimot saapuivat alueelle perustaen sarjan valtavia, mutta usein lyhytkestoisia, paimentolaisimperiumeja. 600-luvun lopulla arabivalloitukset toivat islaminuskon alueelle, joskin merkittävä osa käännytystyöstä tehtiin vasta 1000-luvun tienoilla. 1200-luvulla Transoxiana oli tärkeä Tšingis-kaanin armeijan rekrytointialue, ja mongoli-imperiumin raunioilta 1300-luvun lopulla noussut Timuridi-imperiumi oli alun perin transoxianalainen. Ennen ja jälkeen Timurin ajan, mongoli-imperiumi oli jakautunut pienempiin kaanikuntiin, joista osaa hallitsivat uzbekinmongolialaiset kaanit.

1700-luvulla alueen kaanikunnat joutuivat Persian ja 1800-luvulla Venäjän vasalleiksi. 1900-luvun taitteessa uzbekkien kansallisliike voimistui, kunnes vuonna 1917 maa riistäytyi irti Venäjästä joutuen tosin jo 1920–1924 Neuvostoliiton vallan alle. Vuosina 1961 ja 1992 Neuvostoliiton kastelujärjestelmähankkeet tuhosivat Araljärjen ja muuttivat sen ympäristön elinkelvottomaksi.

Uzbekistan itsenäistyi vuonna 1991, mutta kommunistisen puolueen päämies Islam Karimov onnistui pysymään vallassa kuolemaansa, vuoteen 2016, asti muokaten Uzbekistanista henkilökulttiin perustuvan diktatuurin. Vuoden 2016 jälkeen maan uudeksi diktaattoriksi nousi pääministerinä toiminut Shavkat Mirziyoyev.

Ekologinen jalanjälki

1 1

1,2

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Uzbekistan asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 1,2 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuoden 1992 perustuslain mukaan Uzbekistan on tasavalta, jossa valta on jaettu kolmeen erilliseen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaa käyttävään osaan. Maan johdossa on vahvaa ohjausvaltaa käyttävä presidentti. Lainsäädäntövalta on jaettu senaatille ja 150-paikkaiselle Korkeimmalle neuvostolle (Oliy Majlis). Korkeimman neuvoston edustajat valitaan vaaleilla ja senaattorit nimitetään erillispäätöksellä. Hallinnollisesti Uzbekistan on jaettu 12 provinssiin (viloyat), Karakalpakstan autonomiseen tasavaltaan ja maan pääkaupunkiin.

Aluehallinto on kuitenkin pääosin heikkoa ja käytännössä Uzbekistan on diktatuuri tai hyvin lähellä diktatuuria oleva autoritaria. Vuonna 2016 valtaan noussut presidentti Shavkat Mirziyoyev erotti suuren osan virkamiehistöstä hankkiutuakseen eroon Karimovin hallinnolle uskollisina pitämistään henkilöistä. Samalla hän on myös pyrkinyt vähentämään pakkotyön roolia maassa ja sallinut joitain poliittisia vapauksia.

Reilu 80 prosenttia Uzbekistanin asukkaista on uzbekkeja ja pitkästä Venäjän vallan alla vietetystä ajasta huolimatta ylivoimaisesti surin osa puhuu uzbekkia äidinkielenään. Uzbekistan on lisäksi koti lukuisille vähemmistökansoille ja noin 15 prosenttia kansasta osaa venäjää. Noin 75–90 prosenttia Uzbekistanin asukkaista on sunnimuslimeja ja vajaa 10 prosenttia ortodoksikristittyjä.

Tasa-arvo

Tasa-arvotilanne Uzbekistanissa on hyvin heikko. Poliittinen ja taloudellinen valta ovat molemmat hyvin harvojen käsissä, sosiaalinen eriarvoisuus on merkittävää ja pakkotyövoiman käyttö verrattain yleistä. Vuonna 2003 61,6 prosenttia kansasta eli äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella. Heikoimmassa asemassa ovat naiset, tytöt ja vähemmistökansojen edustajat. Naisten työllisyysaste on alhainen, palkattomat kotityöt ovat pitkälti naisten vastuulla, eikä naisilla ole suojaa perheväkivaltaa vastaan. Haitalliset rooliodotukset muodostavat merkittävän esteen sukupuolitasa-arvon kehitykselle ja vaikeuttavat naisten työllistymistä.

Presidentinvaihdoksen jälkeen vapauksia on asteittain lisätty, mutta tilanne on edelleen heikko. Esimerkiksi vuonna 2017 naiset saivat oikeuden matkustaa pois maasta ilman erillislupaa ja muutenkin lainsäädännöllisiä rajoituksia on karsittu. Uudistusten käyttöönotto on kuitenkin ollut hidasta ja käytännössä naisilta puuttuu jopa oikeus edustaa itseään oikeudessa. Oikeudenkäyttö on usein muutenkin mielivaltaista. Selvinä kehityksen merkkeinä vuonna 2018 avattiin ensimmäinen väkivaltaa kohdanneiden naisten auttava puhelin ja vuonna 2019 ensimmäinen suojakoti.

Terveys ja puhtaus

Uzbekistanin terveydenhuoltojärjestelmä on alikehittynyt ja lääke- ja hoitotarvikkeista on krooninen pula. Uzbekistan on käynnistänyt terveydenhuoltojärjestelmän uudistusprojektin (2019–2025), jonka on tarkoitus laajentaa terveyspalvelut kattamaan kaikki kansalaiset, mutta vielä on liian varhaista sanoa miten muutokset käytännössä toteutuvat, sillä erityisesti krooninen korruptio uhkaa tosiasiallista kehitystä.

3,9 prosenttia maaseudun asukkaista elää vailla puhdasta vettä ja nälänhätä ja yksipuolisesta ruokavaliosta aiheutuvat terveyshaitat ovat verrattain yleisiä (virallisen tiedon mukaan 2,8 prosenttia kansasta, mutta luku on kyseenalainen).

Turvallisuustilanne

Uzbekistanin turvallisuustilanne on pääosin vakaa, joskin Islamilaisten Jihadistien liitto -terroristijärjestö toteuttaa maassa satunnaisia terroristi-iskuja. Uzbekistanin raja-alueet on miinoitettu, muttei kartoitettu. Araljärven suolapitoisen ilman hengittäminen on vaarallista erityisesti tuulisella säällä.

Uzbekistan on merkittävä ihmiskaupan lähtömaa sekä miesten, naisten että lapsien suhteen. Naisia ja lapsia myydään lähinnä seksityöhön ympäri Euraasiaa ja miehiä erityisesti Kazakstaniin, Venäjälle, Moldovaan ja Turkkiin raskasteollisuuteen, öljykentille, pelloille ja myyntityöhön. Pakkotyövoiman käyttö on yleistä erityisesti sadonkorjuuaikaan valtion puuvillapelloilla. Lisäksi kaupunkien katujen, puistojen ja rakennusten ylläpito on usein toteutettu päivätyön päälle tehtävän pakkotyön avulla. Uzbekistan on merkittävä kauttakulkumaa Afganistanissa valmistetuille huumeille.

Inhimillisen kehityksen indeksi

14

99 av 188

Uzbekistan sijoittuu sijalle 99 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Uzbekistan on pitkälti säilyttänyt neuvostotyylisen talousjärjestelmän maan koko itsenäisyyden ajan. Tähän liittyy pyrkimys pitää tuotantovälineet ja hinnat tiukasti valtion kontrollissa, sekä rajoittaa ulkomaanvaluuttojen saatavuutta. Uzbekistanin maataloussektori on keskittynyt puuvillan viljelyyn ja se työllistää noin 26 prosenttia työvoimasta. Teollisuus puolestaan työllistää noin 13 prosenttia ja palvelusektori 61 prosenttia työvoimasta. Työttömyysasteen arvioidaan olevan noin 5 prosenttia, minkä lisäksi alityöllistettyjä on noin 25 prosenttia.

Uzbekistanilla on merkittävät maakaasu- ja öljyvarannot, mutta ne ovat alhaisen kehitysasteen johdosta jääneet huomattavan alihyödynnetyiksi. Tämän lisäksi Uzbekistan on yksi maailman suurimmista puuvillan tuottajista. Uzbekistanin tärkein vientituote on kuitenkin kulta 37,3 prosentin osuudella. Muut tärkeimmät vientituotteet ovat maakaasu, puuvillalanka, kuparijalosteet ja polyeteeni. Eniten Uzbekistan vie Sveitsiin, Iso-Britanniaan, Venäjälle, Kiinaan ja Kazakstaniin. Lisäksi Uzbekistan on Keski-Aasian merkittävin raskaiden työkoneiden tuottaja. Uzbekistanin tärkeimmät tuontituotteet puolestaan ovat ajoneuvonosat, pakatut lääkkeet, öljyjalosteet, autot ja lentolaitteet. Niitä tuodaan erityisesti Kiinasta, Venäjältä, Etelä-Koreasta, Kazakstanista ja Turkista.

Kehitys

Uzbekistanin yleinen kehitystaso on verrattain alhainen merkittävän osan teollisuudesta nojatessa neuvostoajan tuotantolaitoksiin. Vain 9,2 prosenttia Uzbekistanin pinta-alasta on viljelykelpoista maata, mikä aiheuttaa haasteita erityisesti absoluuttisen köyhyysrajan alapuolella eläville ihmisille, sillä elantoa tukevan pienviljelyn mahdollisuudet ovat vähäiset.

Merkittävin kehityksen este on kuitenkin poliittisen ja taloudellisen vallan keskittyminen hyvin harvojen käsiin yhdistettynä heidän haluttomuuteensa investoida järjestelmän kehittämiseen ja ottaa riski epävakauksien syntymisestä. Uzbekistanin liikenne- ja informaatioverkko ovat pääosin heikossa kunnossa ja arviolta vain 50–55 prosentilla kansasta on pääsy internettiin.

Noin 70 000 paperittoman ja valtiottoman henkilön arvioidaan asuvan Uzbekistanissa, mutta virallisia maansisäisiä pakolaisia maassa ei ole. Rakennusmateriaalien vähyydestä ja alhaisesta tulotasosta johtuen asunnottomuus on verrattain yleistä maaseudulla.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Uzbekistan koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

34 382 077

Ihmistä maassa Uzbekistan

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 2 2

2,3

lasta per nainen maassa Uzbekistan

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14

14

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Uzbekistan

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

3

8 497

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Uzbekistan

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Uzbekistan

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4

3,5

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Uzbekistan

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 9

9,9

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Uzbekistan

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
9 7 8 9 10

5,9

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Uzbekistan

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

10,00

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Uzbekistan

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12

12,0

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Uzbekistan

Tasa-arvo

Työ