Vanuatu
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Port Vila
-
Etniset ryhmät
- vanuatulaiset 98,5 %, muut 1,5 %
-
Kieli
- paikalliset kielet (enemmän kuin 100), bislama, englanti, ranska
-
Uskonto
- protestantit 55,6 %, katolilaiset 13,1 %, muut kristityt 13,8 %, luonnonuskonnot 5,6 %, muut 12,1 %
-
Väkiluku
- 267 000
-
Valtiomuoto
- parlamentaarinen tasavalta
-
Pinta-ala
- 12 190 km2
-
Valuutta
- Vatu
-
BKT per asukas
- 3 105 Ostovoimapariteetti $
-
Kansallispäivä
- 30. heinäkuuta
-
Muut maasivut
Maantiede
Vanuatu koostuu 83 saaresta. Naapurimaita ovat Salomonsaaret ja Uusi-Kaledonia. Australia on lähin manner. Vanuatu muodostuu vuoristoisista, tulivuoriperäisistä saarista, joilla on kapea rantaviiva. Vanuatulla on useita toimivia tulivuoria sekä maan päällä että alla. Kolme neljäsosaa Vanuatun maa-alueesta on trooppisten sademetsien peitossa. Subtrooppista ilmastoa tasoittavat pasaatituulet. Trooppiset myrskyt tammikuusta huhtikuuhun ja tuliperäinen toiminta, jotka voivat aiheuttaa heikkoja maanjäristyksiä, ovat alueen merkittävämmät ympäristövaarat. Ympäristöuhkina on metsien katoaminen ja vähäinen juotavan veden saatavuus. Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole mahdollisuutta puhtaaseen juomaveteen.
Historia
Arkeologisten tutkimusten mukaan ensimmäiset ihmiset saapuivat Vanuatun saarille 4000 vuotta sitten. Portugalilainen tutkimusmatkailija Pedro Fernandes de Queirós oli ensimmäinen eurooppalainen alueella vuonna 1606. Eurooppalaiset eivät kuitenkaan palanneet saarille kuin vasta 150 vuotta myöhemmin. Vuonna 1774 britti James Cook nimesi saaret Uusiksi-Hebrideiksi. Nimi pysyi käytössä itsenäisyyteen asti. 1800-luvulla saarille saapuivat katoliset ja protestanttiset lähetyssaarnaajat. Myös uudisasukkaat tulivat etsimään maata puuvillaplantaaseja varten. Aluksi suurin osa maahanmuuttajista oli brittejä, mutta vuosisadan vaihteessa ranskalaisista tuli suurin ryhmä. Kiistojen jälkeen Ranska ja Iso-Britannia sopivat vuonna 1906 hallitsevansa saaria yhdessä. Uusien-Hebridien ensimmäinen poliittinen puolue perustettiin 1970-luvulla. Puolue ajoi maan itsenäistymistä, joka tapahtui vuonna 1980. Itsenäistymisen yhteydessä maa vaihtoi nimekseen Vanuatu. 1990-luvulla Vanuatulla oli poliittisesti levotonta, jonka seurauksena maan hallintoa hajautettiin paikalliselle tasolle. Puolisotilaalliset joukot yrittivät vallankaappausta vuonna 1996 palkkakiistojen takia.
Ekologinen jalanjälki
2,2
Yhteiskunta ja politiikka
Maa on parlamentaarinen demokratia, jonka päämiehenä toimii presidentti. Presidentin kausi kestää viisi vuotta, mutta virka on lähinnä seremoniallinen. Pääministerillä onkin merkittävin valta. Parlamentin, joka on 52-jäseninen, lisäksi maassa valtaa käyttävät korkeassa asemassa olevat ihmiset kylissä. Vuoden 2012 vaaleissa parlamenttiin valittiin edustajia 16 puolueesta ja muutama sitoutumaton. Puolueet ovat hyvin löyhiä muodostelmia. Vanuatun yhteiskunta on jakaantunut kielellisesti ranskan- ja englanninkielisiin. Paikalliset perinteet ovat vahvat ja sukupuolten välinen eriarvoisuus suuri. Naiset ovat miehiä alemmassa asemassa, ja naisten kouluttautumismahdollisuudet ovat heikot. Hirmumyrsky PAM runteli saaria pahoin maaliskuussa 2015 ja mm. pääkaupunki Porta Vilan rakennuskanta tuhoutui lähes täysin.
Inhimillisen kehityksen indeksi
139 av 188
Talous ja kaupankäynti
Talouden neljä tärkeintä alaa ovat maanviljelys, turismi, ulkomaalaiset taloudelliset palvelut ja karjan kasvattaminen. Luonnonvaroja ovat metsät ja meren tarjoama kalastus. Maanviljelystä saa elannon yli kaksi kolmasosaa vanuatulaisista. Merkittävä osa maanviljelyksestä suuntautuu vientiin. Vientituotteita ovat kopra, kava, liha, kaakao ja puu. Tärkeimmät vientimaat (2012) ovat Thaimaa, Norsunluunrannikko ja Japani. Turismi tuo paljon tarvittua ulkomaalaista valuuttaa. Vanuatu on erityisen suosittu sukeltajien keskuudessa. Ulkomaiden, erityisesti Australian apu on taloudelle tärkeä. Australia on patistellut maata hallinnon ja talouden uudistamiseen. Vanuatu luetaan uudistuksista huolimatta veroparatiisimaihin.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Vanuatu koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
314 464
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
3,6
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
25
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
3 105
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
1
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
0,7
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
7,8
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
8,75
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
