Vatikaani on keskellä Rooman kaupunkia. Paavinvaltio sijaitsee kukkulalla Tiberjoen lähellä. Aluetta suojelevat muurit. Vatikaanin tunnetuin rakennus on 1600-luvulla valmistunut Pietarinkirkko. Sen edessä on pylväsrivien reunustama Pietarinaukio. Vatikaanissa on myös hienoilla katto- ja seinämaalauksilla koristettu Sikstuksen kappeli, paavin Apostolinen palatsi, taidemuseoita, katolisen kirkon keskeisiä hallintorakennuksia sekä laaja hyvin hoidettu puutarha.

Apostolinen palatsi on paavin virallinen asuinpaikka. Siellä on myös Vatikaanin kirjasto, missä on arvokas historiallisten kirjoitusten ja asiakirjojen kokoelma. Pietarinkirkossa on mahtava kupoli, jonka suunnitteli italialainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja arkkitehti Michelangelo. Michelangelon mestariteoksia ovat Sikstuksen kappelin kuuluisimmat maalaukset: Aatamin luominen ja Viimeinen tuomio. Sikstuksen kappeli on kardinaalien kokoontumispaikka paavia valittaessa. Se on myös hyvin suosittu matkailijoiden tutustumiskohde. Kappelissa käy vuosittain yli neljä miljoonaa ihmistä.

Paavinistuimen hallinnassa on useita rakennuksia Vatikaanivaltion ulkopuolella. Näihin kuuluvat San Giovanni in Lateranon, Santa Maria Maggioren ja San Paolo fuori le muran varhaiskristilliset kirkot. Paavilla on myös kesäpalatsi Castel Gandolfossa Rooman eteläpuolella, Albanojärven rannalla.

Kirkkovaltio syntyi Italiassa 700-luvun puolivälissä. Rooman kirkko sai 300-luvulta alkaen kirkon kannattajilta maalahjoituksia ja perintöjä. Kirkolle kertyi maita ja kiinteistöjä sekä Roomasta että Syrakusasta, Palermosta, Ravennasta ja Genovasta. Rooman kirkon paavista tuli Italian isoin maanomistaja. 1400- ja 1500-luvuilla paavin johtama Kirkkovaltio kasvoi. Paavi oli yksi Italian niemimaan suurista hallitsijoista uskonnollisen ja kirkollisen johtotehtävänsä lisäksi. Paavit kävivät sotia ja vaikuttivat kansainväliseen politiikkaan.

1700-luvun lopussa Napoleonin Ranska hyökkäsi Italiaan. Ranskalaiset kukistivat Kirkkovaltion ja perustivat Rooman tasavallan. Kirkkovaltio elvytettiin uudelleen vuonna 1814, kun Napoleon oli menettänyt valtansa. Vuonna 1860 Sardinian kuningas Viktor Emanuel valtasi suurimman osan Kirkkovaltion maista. Hän julistautui koko Italian kuninkaaksi. Kirkkovaltioon kuului sen jälkeen vain Rooman ympäristö, missä paavin hallintoa suojeli ranskalainen varuskunta.

Vuonna 1870 Italia julisti sodan Kirkkovaltiolle ja Italian armeija valloitti Rooman. Roomasta tuli Italian pääkaupunki. Paaville jäi oikeus hallita kaupungissa sijaitsevia kirkolle kuuluvia palatseja. Paavi Pius yhdeksäs vetäytyi Vatikaaniin. Hän ja kolme seuraavaa paavia julistivat olevansa vankeja. He eristäytyivät Vatikaanin alueelle. Vasta 1920-luvulla paavi Pius yhdestoista hyväksyi sopimukset, joiden nojalla Vatikaanivaltio syntyi paavinistuimen maalliseksi hallintoalueeksi.

Vatikaanissa paavilla on täydellinen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta. Paavi on maailman roomalaiskatolilaisen kirkon johtaja. Paavi ja Vatikaanin virkailijat voivat olla syntyperältään minkä tahansa valtion kansalaisia. Nykyinen paavi Franciscus on argentiinalainen, syntymänimeltään Jorge Mario Bergoglio. Hänet valittiin paaviksi vuonna 2013. Paavi pysyy virassa kuolemaansa asti, ellei hän itse pyydä eroa tehtävästä.

Paavi valitaan kardinaalien kokouksessa. Kardinaalit ovat roomalaiskatolilaisen kirkon korkeimpia viranhaltijoita heti paavin jälkeen. Heidät nimittää paavi. Alun perin paavin valitsi Rooman kansa, mutta keskiajalla valintaoikeus siirrettiin vain kardinaaleille. Kardinaalit ovat yleensä piispoja ennen kuin paavi vihkii heidät kardinaaleiksi.

Paavin kuoltua, tai mikäli hän eroaa virasta, kardinaalit kokoontuvat Vatikaaniin valitsemaan uuden paavin. Vaalissa ovat äänioikeutettuja ne kardinaalit, jotka olivat alle 80-vuotiaita paavinviran vapautuessa. Vuoden 2013 valintakokoukseen osallistui 115 kardinaalia 50 eri maasta.

Paavinvaltio tunnetaan kansainvälisesti nimellä Pyhä istuin. Vatikaani on Pyhän istuimen hallinnon alainen. Pyhä istuin tarkoittaa käytännössä paavinistuinta ja roomalaiskatolilaista kirkkoa. Pyhällä istuimella on pysyvän tarkkailijan asema Yhdistyneissä kansakunnissa, ja lisäksi se on tarkkailijana tai jäsenenä monissa YK:n järjestöissä. Pyhän istuimen lähettiläillä ja virkailijoilla on Vatikaanin kansalaisuus.

Vatikaanin ja paavin turvallisuudesta vastaa sveitsiläiskaarti. Kaartiin valitaan vain sveitsiläisiä roomalaiskatolilaisia miehiä, jotka ovat suorittaneet asepalveluksen Sveitsin armeijassa. Kaartilaiset saavat Vatikaanin kansalaisuuden sopimuskautensa ajaksi. Vuonna 2018 sveitsiläiskaartiin kuului 135 miestä.

Vatikaanin taloustoimiston mukaan paavinistuimen tulot olivat vuonna 2022 noin 800 miljoonaa euroa. Tästä kaksi kolmasosaa oli kiinteistöjen tuottamia tuloja. Noin viidesosa paavinistuimen omistamista kiinteistöistä tuottaa tuloja. Muut ovat kirkollisten palveluiden käytössä. Neljäsosa paavinistuimen tuloista saadaan lahjoituksina eri maista. Muita tulonlähteitä ovat Vatikaanin eurokolikoiden, mitalien, postimerkkien ja matkamuistojen myynti sekä museoiden pääsylipputulot.

Vatikaanin palveluksessa on noin neljä tuhatta ihmistä, joista yli 3000 asuu Vatikaanin ulkopuolella. Paavinistuimella on oma pankki, missä on viiden miljardin euron arvosta asiakkaiden talletuksia. Pankin asiakkaita ovat paavinistuimen lisäksi monet katolilaiset järjestöt, katolisen kirkon sääntökunnat, papisto ja paavinistuimen työntekijät. Vuonna 2018 Vatikaani syytti pankin entistä johtajaa rahanpesusta ja kymmenien miljoonien eurojen suuruisista petoksista. Pankki tuottaa noin 20 miljoonaa euroa voittoa vuodessa. Vatikaanin kultavarannon arvo on yli 50 miljoonaa euroa. Eräiden taloustutkijoiden mukaan paavinistuimen omistamien arvopaperien ja talletusten arvo on yli 600 miljoonaa euroa.