Vatikaanivaltio on maailman pienin maa ja se sijaitsee Roomassa, Italian pääkaupungissa. Maa muodostuu vain muutamista Tiber-joen rannalla sijaitsevista rakennuksista, joistakin kirkoista sekä Roomassa ja sen ulkopuolella sijaitsevista hallintorakennuksista. Myös paavin kesäaikainen virka-asunto Albanerin vuoristossa lukeutuu Vatikaanivaltioon. Maassa vallitsee tyypillinen Välimeren ilmasto, eli talvet ovat leutoja mutta kosteita ja kesät kuivia ja lämpimiä. Vatikaanivaltio kärsii samoista ympäristöongelmista kuin Roomakin, eli ilman ja veden saastumisesta. Vuonna 2007 Vatikaanivaltio päätti olla maailman ensimmäinen hiilidioksidipäästötön valtio. Se aikoo päästä tavoitteeseensa istuttamalla metsää Unkariin.

Vatikaanivaltio on se mitä enää on jäljellä entisestä Kirkkovaltiosta, joka sijaitsi Rooman ympärillä 1400-luvulta 1800-luvulle. Piispoilla oli tuohon aikaan suuri valta ja he valloittivat yhä suurempia alueita Italiassa. Jo 1000-luvulla Rooman piispa otti tittelin paavi, mikä tulee italiankielisestä sanasta ”papa” eli isä. Hän julisti itsensä koko läntisen kirkon johtajaksi. Paavi säilytti valtansa Keski-Italiassa vuoteen 1860 asti, jolloin pääministeri Camillo Cavour ryhtyi kokoamaan Italiaa yhtenäiseksi valtioksi. Paavi Pius IX ei halunnut, että Rooma liitettäisiin Italiaan, ja hän kieltäytyi poistumasta vallasta. Vuonna 1871 hänen täytyi kuitenkin tunnustaa tappionsa pitkäaikaisen piirityksen jälkeen. Vasta vuonna 1929 Italia hyväksyi Vatikaanivaltion suvereeniksi valtioksi ja paavin sen ylimmäksi johtajaksi.

Vatikaanivaltio on Euroopan ainoa itsevaltainen monarkia. Maan ylin johtaja on paavi, joka valitaan koko eliniäksi virkaansa. Paavin valitsee kardinaalikollegio, johon kaikki roomalais-katolisen kirkon kardinaalit kuuluvat. Paavi johtaa koko roomalais-katolista kirkkoa ja hänellä on diplomaattiset suhteet yli sataan maahan. Paavi on 1400-luvulta lähtien luottanut Sveitsiläiskaartin eli sveitsiläisistä palkkasotilaista koostuvan sotilasyksikön suojeluun. Maan hallintovastuu kuuluu omalle seitsemän kardinaalin muodostamalle komitealle. Vatikaanivaltion tärkein poliittinen tehtävä on edistää roomalais-katolisen kirkon etuja kaikkialla maailmassa. Keskeisiä poliittisia teemoja ovat uskonnonvapaus, kehityskysymykset ja dialogi eri uskontojen välillä. Maa ei ole YK:n jäsen, koska roomalais-katolinen kirkko haluaa olla poliittisesti puolueeton. Vuodesta 1964 lähtien Vatikaanivaltiolla on ollut pysyvä tarkkailijan asema YK:ssa. Maalla on oma radioasema ja se julkaisee myös omaa päivälehteä.

Vatikaanivaltio kuuluu Italian talouden piiriin eikä sillä ole mitään omaa taloudellista järjestelmää. Maan tulot muodostuvat etupäässä maailman kaikkien roomalais-katolisten kirkkojen vapaaehtoisista lahjoista ja lahjoituksista. 
Vatikaanivaltiolla on oma pankkinsa, joka hoitaa lahjoitusten hallinnointia. Pankkia on pitkään epäilty mm. rahanpesusta ja korruptiosta. Vuonna 214 Vatikaanin taloutta järjesteltiin uudelleen paavi Franciscuksen määräyksestä ja mm. pankin pääjohtaja vaihdettiin.
Myös miljoonat turistit tuovat maalle tuloja, kun he saapuvat ihailemaan tunnettua Pietarin kirkkoa. Kirkko rakennettiin vuosien 1506 ja 1626 välillä tunnettujen arkkitehtien Michelangelon ja Berninin johdolla. Turistit vierailevat myös Vatikaanimuseossa, jossa sijaitsee maineikas Sikstuksen kappeli. Lisäksi maa saa huomattavia tuloja myymällä omia postimerkkejään, kolikoitaan ja matkamuistoja.