[[suggestion]]
Venäjä
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Moskova

Etniset ryhmät

Venäjä 80,9 %, Tataari 3,9 %, Ukraina 1,4 %, Baškiiri 1,1 % , Tšuvassi 1,0 % ,Tšetšeeni 1,0 %, Muut 10,7 %

Kieli

Venäjä (virallinen), Abhaasi, adyge, altai, baškiiri, burjaatti, tšetšeeni, tšuvassi, krimin tataari, ersä, ingušia, kabardi, kalmuk, karatšai-balkaari, hakassi, komi, mari, mokša, nogai, osseetti, tataari, tuvan, udmurt, ukraina, jakuutti, burjatti, tšuktši, dolgaani, even, evenkki, suomi, karjala, kazakki, hantti, komipermjakki, mansi, nenetsi, selkuppi, vepsä, jukagiiri

Uskonto

Kristinusko 73 % (Venäjän ortodoksi 70 % ), Ateismi 15 %, Islam 10 %, Muut 2 %

Väkiluku

145 912 022

Valtiomuoto

Liittotasavalta

Pinta-ala

17 098 250 km2

Valuutta

Rupla

BKT per asukas

32 803 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

12. kesäkuuta

Muut maasivut

Maantiede

Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurin valtio ja yli kaksi kertaa suurempi kuin toiseksi suurin Kanada. Kanadan tapaan merkittävä osa Venäjän pinta-alasta on kuitenkin vielä toistaiseksi elämälle heikosti soveltuvaa pohjoista aroa. 11 aikavyöhykkettä kattava Venäjä pitää sisällään useita vuoristoja ja sen maasto vaihtelee vehreistä metsistä kuiviin erämaihin. Venäjän ilmasto vaihtelee idän kuivasta rannikkoilmasta eteläisten keskiosien puhtaaseen mannerilmastoon ja pohjoisen arktiseen meri-ilmastoon ja lännen sekailmastoon. Venäjän kylmät talvet ovat pitkään toimineet puolustautumiskeinona heikosti varustautuneita hyökkääjiä vastaan, mutta ne tuovat myös haasteita paikallisille. Venäjällä lämmityskulut ovat äärimmäisen korkeat, energiatehokkuus heikkoa ja hedelmällisen viljelymaan kasvukausi lyhyt.

Historia

Venäläinen kulttuuri sai alkunsa noin 800-luvulla skandinaavisen rus-kansan perustaessa multietnisen valtakunnan Kiovan Rusj (Venäjä) Itä-Eurooppaan. Kreikkalaiset tunsivat rusit ja muut viikingit nimellä varjagi. 900-luvulla Kiovan Rusj ulottui Mustaltamereltä Jäämerelle pitäen hallussaan myös Volgan kauppareittiä Kaspianmerelle ja Persiaan. Skandien lisäksi sisällän myös baltialaisia, suomalaisia ja slaavilaisia kansoja kunnes aikojen saatossa kulttuurit yhdistyivät ja slaavien kieli säilyi voittajana ja vanha itänorja katosi.

Suurimman osan Venäjästä kattavat Euraasian arot puolestaan ovat viimeistään 1000–1500-luvuilta eaa. aina 1800-luvulle asti olleet paimentolaisheimojen valtakuntaa. Vuorollaan indoeurooppalaiset, indoarjalaiset, turkomaaniset ja mongolialaiset kansat ovat muodostaneet valtavia imperiumeja alueelle ja käytännössä kaikki maailman vauraimmat vanhat valtakunnat ovat jossain historiansa vaiheessa tulleet paimentolaisten valloittamiksi. Sodankäynnin modernisoitumisen myötä paimentolaisten 3000-vuotinen ylivalta tuli kuitenkin päätökseensä ja nykyään paimentolaiset edustavat etnisiä vähemmistöjä Euraasian syrjäseuduilla.

1200-luvulle tultaessa feodaalijärjestelmä teki tulojaan Eurooppaan ja Kiovan Rusj hajoili liitoksistaan. Mongoli-invaasio vuosina 1237–1240 löi lopullisen iskun Rusj-valtakunnan arkkuun tappaen arvioilta puolet etnisistä ruseista. Valtakunnan itäosat jäivät puolalaisten haltuun, mutta pohjoisen syrjäseudun Novgorodin tasavalta välttyi valloitukselta ja loi pohjan myöhemmän valtakunnan kehitykselle. 1300-luvun alussa mongolien ja tataarien alaisuudessa autonominen ja nopeasti vaurastunut Moskovan suuriruhtinaskunta ryhtyi yhdistämään menetettyjä alueita onnistuen siinä lopulta vuonna 1380.

Vuonna 1453 Konstantinopoli kaatui Ottomaanivalloituksissa ja Moskovan suurruhtinas Iivana III nai maasta paenneen Bysantin prinsessan, omaksui Bysantin kaksipäinen kotka -vaakunan omakseen sekä nimesi Moskovan kolmanneksi Roomaksi ja ortodoksiuskon kehdoksi. Sata vuotta myöhemmin Iivana IV tuplasi valtakunnan koon ja nimesi itsenä ensimmäiseksi tsaariksi. Iivanien Rurik-dynastia kuitenkin kaatui vuonna 1598 ja Moskova menetettiin Puolan-Liettuan kansainyhteisölle, kunnes kapina vapautti Moskovan ja nosti Romanov-dynastian valtaan vuonna 1612–1613. Turkiskaupan perässä Romanovit laajensivat imperiumia kasakkojen avulla Euraasian aroille pitkälle Siperiaan.

Suuren pohjansodan (1700–1721) voitto symbolisoi uuden mahdin tuloa Eurooppaan ja Pietari suuren (1682–1725) aikana myös rauhanomaiset yhteydet Eurooppaan tiivistyivät. Ajan hengen mukaisesti valtakunnan nimi muutettiin Venäjän imperiumiksi ja Amsterdamissa opiskellut Pietari toi Euroopasta Venäjälle pitkän sarjan kulttuurisia ja hallinnollisia uudistuksia. Katariina Suuren (1762–96) aikana valistusideologia kulkeutui Venäjälle ja Venäjä valloitti Puolan-Liettuan kansanyhteisön.

1800-luvulla Venäjän Euroopan valloitukset jatkuivat, joskin vuonna 1812 Napoleonin joukot saapuivat Moskovan porteille. Napoleonin takaisin ajaneet kenraalit toivat Länsi-Euroopasta mukanaan ajatuksia tasa-arvosta, jotka johtivat vallankumousyritykseen vuonna 1825. Venäjä aloitti teollistumisen viimein 1850-luvun jälkipuoliskolla, mutta elämänpirin muutokset ja elinolojen heikentyminen synnyttivät sosialistista liikehdintää ympäri maata, kunnes Ensimmäisen maailmansodan heikentämä Venäjä syöksyi vallankumouksen kautta sisällissotaan vuonna 1917. Bolševikkeja vastustavan Valkoisen Venäjän kanssa käyty sisällissota romutti Venäjän talouden ja teollisuuden ja yksin vuosien 1921–1922 nälänhätä tappoi arviolta 5 miljoonaa ihmistä.

Varsinaisesti Neuvostoliitto sai syntynsä 20.12.1922 useiden tuoreiden neuvostotasavaltojen liitosta. 1900-luvun kuluessa liitto kasvoi 15 kansantasavallan kokoiseksi, mutta etniset venäläiset pysyivät koko ajan määräävässä asemassa. Stalinin kaudella (1924–1953) globalistinen tasa-arvoliike vaihtui vainoharhaisen väkivaltaiseen hirmuvaltaan, joka tappoi ja lähetti keskitysleireille miljoonia ihmisiä. Kollektiiviteollisuuteen perustuva uusi viljely- ja teollisuusjärjestelmä keskitti taloudellista ja poliittista valtaa yhä harvempien käsiin ja vallankumouksen luoma sosiaalinen liikkuvuus vaihtui raakaan autokraattiseen valtapeliin.

Vuosisadan kuluessa Neuvostoliittoon kehittyi oma palvelujen vaihtojärjestelmänsä blat, jota hyödyntämällä ihmiset saattoivat vaihtaa tarvitsemiaan asioita ilman rahan toimimista välittäjänä, mikä oli erityisen tärkeää maassa, jossa työstä maksettavien korvausten saanti oli usein arvaamatonta. Blat-järjestelmä vaikutti merkittävällä tavalla myös korruption organisoitumiseen ja sen vaikutukset näkyvät Venäjällä edelleen.

Tehokkaiden kärkihankeohjelmien ja suuren väestön ansiosta Neuvostoliitto onnistui lyhyellä aikavälillä palauttamaan imperiumin ajan statuksensa sotamahtina ja se kantoikin raskaimman taakan natsi-Saksan kukistamisessa. Pian Toisen maailmansodan jälkeen liitto länsimaiden kanssa vaihtui kovaksi ideologiseksi ja sotilaalliseksi valtapeliksi. Kylmä sota laski rautaesiripun Euroopan ylle ja diplomaattisuhteet katkeilivat ympäri maailmaa. Neuvostoliiton voitto avaruuskilvassa kannusti Yhdysvaltoja näennäisesti ideologiansa vastaisesti panostamaan teollisuuteen ja innovaatioon ennennäkemättömällä tavalla sillä seurauksella, että useat 1900-luvun jälkipuoliskon suurista informaatioteknologian innovaatioista syntyivät sotateollisuuden sivutuotteena.

Informaatioteknologian kehittyminen, stagnaatio ja maatalousjärjestelmän ongelmat vaikuttivat pääsihteeri Gorbatšovin päätökseen avata informaatioilmapiiriä 1980-luvulla niin kutsuttuna perestroikana. Perestroikan myötä vuosikymmeniä väkivaltaisesti tukahdutetut vääryydet ja kansallisuusliikkeet roihahtivat liekkeihin ympäri neuvostotasavaltojen liittoa sillä seurauksella, että Venäjä päätti lopulta hyväksyä tapahtuneen ja 25.12.1991 Neuvostoliiton ydinmaat muuttuivat Venäjäksi, mutta johtohenkilöt jäivät kuitenkin pitkälti paikoilleen.

Sosialismin hylkäämistä seurannut ajanjakso oli Venäjällä kaoottinen. Valtionomaisuuden yksityistäminen tehtiin kiireessä ja usein niin, että teollisuuslaitoksia johtaneet tai valtaa lähellä olevat henkilöt saivat ne haltuunsa pikkurahalla. 1990-luvun lamassa, nälänhädässä ja yleisessä lainsuojattomuudessa venäläisten eliniänodote putosi useilla vuosilla. Useat kenraalit alkoivat hyödyntämään armeijoitaan henkilökohtaisen omaisuutensa kartuttamiseen ja uudet oligarkit viittasivat usein kintaalla heikoksi koetun valtion vaatimuksille.

1990-luvun lopulla rauha ja järjestys saatiin pitkälti palautettua, mutta noin vuodesta 2004 eteenpäin valtion kontrolli jatkoi jälleen kiristymistään. 90-luvulla alkanut orastava demokratisaatio vaihtui tiedustelukoneiston ylläpitämään tiukkaan valtapiiriin, ja 2000-luvun edetessä Venäjän vaalit ovat olleet toinen toistaan vähemmän vapaat. Turhautuminen uusien, valtion johtoon kytkeytyneiden oligarkkien vaurastumiseen ja talouden hitaaseen kehittymiseen on lisännyt opposition suosiota ja valtionjohto joutuukin käyttämään yhä enemmän resursseja valtapiirinsä ylläpitämiseen.

Ekologinen jalanjälki

1 2 3 1

3,2

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Venäjä asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 3,2 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Venäjän perustuslain mukaan Venäjä on semi-presidenttivetoinen, kaksikamarinen, epäsymmetrinen liittovaltio ja tasavalta. Venäjän johdossa oleva presidentti valitaan suorilla kansanvaaleilla kuusivuotiskaudelle. Venäjän perustuslaki jakaa lainsäädäntö-, tuomio- ja toimeenpanovallan ja määrittää Venäjän monipuoluedemokratiaksi. Venäjän alahuoneen (duuma) 450 edustajaa valitaan suorilla kansanvaaleilla ja sen johdossa toimii presidentin nimittämä pääministeri.

Venäjä on jaettu 85. hallintoalueeseen, joiden hallinnollinen ja lainsäädännöllinen autonomia vaihtelee huomattavasti. Venäjällä on 46 oblastia, 22 osavaltiota, 9 kraisia (sama kuin oblast), 4 autonomista okruggia (etnisiä osavaltioita), 3 liittovaltiokaupunkia (Moskova, Pietari ja Sevastopol) sekä 1 itsenäinen oblast (juutalaisten itsenäinen oblast). Jokaisella hallintoalueella on oikeus lähettää kaksi edustajaa 170-paikkaiseen osavaltioneuvostoon, mutta erityisesti tärkeimpien alueiden edustajien valinta on tiukasti valtionjohdon käsissä.

Käytännössä Venäjä on kuitenkin vaalillinen autokratia, jossa vaaleilla on merkitystä järjestelmän legitimoimisessa, mutta jossa valta on kuitenkin keskittynyt verrattain harvoihin käsiin. Poliittisen tai taloudellisen vallan kierto ei toteudu ja taloudellinen ja poliittinen eliitti koostuvat samoista henkilöistä. Käytännössä presidentin asema on niin taloudellisesti kuin poliittisestikin huomattavan vahva. Demokratiaindeksi luokittelee Venäjän maailman 124/167 demokraattisimmaksi valtioksi.

Venäjän valtiovalta nojaa tiukasti sanan- ja ilmaisunvapauden rajoittamiseen ja tiedustelupalvelun toimintaan. Toimittajat ilman rajoja -järjestö luokittelikin vuonna 2020 Venäjän ilmaisunvapauden tilan sijalle 149/180. Myös Transparency internationalin korruptioluokituksessa Venäjä asettuu Euroopan pohjasijalle 129/180.

Venäjä on etnisesti erittäin monimuotoinen maa. Enemmistökansa venäläisten lisäksi Venäjällä asuu yli 120 etnistä vähemmistöä, joskin niiden katoaminen osin kieli- ja koulutuspolitiikan johdosta on ollut nopeaa. Suurin osa venäläisistä asuu maan länsiosissa ja erityisesti Moskovan alueen vehreiden viljelymaiden läheisyydessä, mutta myös idän suurissa kauppakaupungeissa Vladivostokissa ja Irkutskissa.

Tasa-arvo

Venäjän tasa-arvotilanne on eritäin heikko, alueelliset erot valtavia ja sukupuolten välinen tasa-arvotilanne on viimevuosina heikentynyt melko heikolle tasolle. Esimerkiksi perheväkivalta dekriminalisoitiin vuonna 2018. Hallituspaikoista 16,5 prosenttia ja yritysten johtotehtävistä 39,8 prosenttia on naisten hallussa, mutta aivan ylimmillä paikoilla heitä ei ole. Arviolta 2 prosenttia naisista joutuu naimisiin alaikäisenä. Suurimmassa osassa Venäjää naisten koulutusaste on hyvä, mutta samaan aikaan Venäjällä on edelleen käytössä lista naisilta kielletyistä ammateista.

Työntekijöiden asema on Venäjällä heikko ja järjestäytyminen koetaan usein oppositiotoiminnaksi, jonka vuoksi se on tiukasti rajoitettua. Suurimmat työnantajat ovat tiukasti valtioon kytkeytyneitä. Venäjä on myös Keski-Aasiasta lähtevän ihmiskaupan vastaanottajamaa. Merkittävät määrät tunnistamattomia paperittomia henkilöitä työskentelee koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä öljykentillä, tehtaissa, rakennustyömailla ja maataloussektorilla, erityisesti eripuolilla Siperiaa, sekä seksityössä ympäri Venäjää. Paperittomina heidän asemansa on erittäin heikko. Siperian metsäsektorilla työskentelevien pohjoiskorealaisten siirtotyöläisten asema on pakkotyönomainen. Joidenkin arvioiden mukaan jopa kolmannes Siperian asukkaista olisi paperittomia kiinalaisia työskentelemässä harmaalla sektorilla.

Ukrainan sodan seurauksena yhteensä 41 251 ukrainalaista ja Ukrainan venäläistä asuu pakolaisina Venäjällä. Kaikkiaan paperittomien henkilöiden määrä on 60 185 koostuen enimmäkseen romaneista, meskhetinturkkilaisista ja entisten neuvostotasavaltojen kansalaisista, jotka jäivät Neuvostoliiton romahtaessa Venäjälle, mutteivat saaneet kansalaistastatusta. Meskhetinturkkilaiset puolestaan pakenivat kansanmurhaa (pogromi) Uzbekistanista vuonna 1989.

Terveys ja puhtaus

Venäjän terveydenhuollon taso on maan kehitystasoon nähden erittäin korkea, mutta sen rahoituspohja on viime vuosina kaventunut. 1990-luvulla kustannuksia siirrettiin valtiolta työnantajien, vakuutusyhtiöiden ja eläkerahastojen maksettaviksi, mutta julkisen terveydenhuollon rooli on edelleen merkittävä. Alueelliset erot ovat kuitenkin valtavia ja idän harvaanasuttujen seutujen sairaaloissa on usein pulaa lähes kaikesta. Myös perusrokotusten tila Venäjän syrjäseuduilla vaihtelee ja arviolta 2 prosenttia lapsista jää ilman rokotteita.

Neulojen uudelleenkäyttämisestä ja testaamattoman veren luovuttamisesta leviävä HIV, muut sukupuolitaudit ja erityisen vaikeasti hoidettava tuberkuloosi muodostavat kasvavan terveysriskin Venäjällä. Reseptivapaasti saatavilla olevia antibiootteja käytetään laajasti myös virusten hoitoon, mikä heikentää antibioottien toimivuutta globaalisti.

Arviolta 24 prosenttia venäläisistä elää vailla puhdasta juomavettä ja 39 prosenttia ilman modernia sanitaatiota. Osalla syrjäseutujen vähemmistökansoista elintavat ovat erittäin perinteiset. Arviolta 2,5 prosenttia venäläisistä kärsii aliravitsemuksesta ja noin 6 prosentin ravinnonsaantitilanne on epävakaa.

COVID-19 pandemiakriisi on kuormittanut maan terveydenhuoltoa raskaasti ja sairaaloiden kapasiteetti on monin paikoin ylittynyt. Yhtenä ensimmäisenä rokotteen kehittäneenä valtiona Venäjä pääsi aloittamaan rokotekampanjan varhain, mutta se on sittemmin törmännyt laajaan rokote- ja valtioskeptisyyteen.

Turvallisuustilanne

Venäjän turvallisuustilanne on pääasiassa vakaa, joskin väkivaltaisiksi yltyvien mielenosoitusten ja satunnaisten terrori-iskujen riski on olemassa. Myös poliisin vallankäyttö on paikoin mielivaltaista ja poliisin toteuttamaa rikollisuutta esiintyy. Venäjän järjestäytynyt rikollisuus on ylimmillä tasoilla kiinnittynyt tiukasti maan hallintoon. Venäjän salakuljetussektori on laaja niin huumeiden, väärennösten kuin varastetun tavarankin suhteen.

Inhimillisen kehityksen indeksi

16

51 av 188

Venäjä sijoittuu sijalle 51 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Venäjän sekatalousjärjestelmä nojaa voimakkaasti maan mittaviin luonnonvaroihin, erityisesti öljyyn ja maakaasuun, mutta myös raskasteollisuuteen. Merkittävä osa yritysomaisuudesta on kuitenkin vain nimellisesti yksityisessä omistuksessa poliittisten kytkentöjen ja ohjauksen ollessa voimakasta. Venäjän reaalinen BKT on maailman 11. suurin ja ostovoimakorjattuna 6. suurin. Tulojen keskittyminen harvojen käsiin kuitenkin heikentää sisämarkkinoiden työntövoimaa.

Venäjän vahvasta keskuspankista ja maailman 5. suurimmista vaihtovaluuttavarannoista huolimatta ruplan kurssi on vuoden 2014 invaasiosta Ukrainaan seuranneista sanktioista johtuen ailahdellut melko voimakkaasti. Isolla Britannialla, Sveitsillä, Kyproksella ja Kazakstanilla on merkittävä rooli Venäjän harmaan rahan kierrättämisessä, mutta myös Portugalin ja Maltan kultapassijärjestelmä auttaa Venäjän rikkaita kytkeytymään Euroopan markkinoille.

Venäjän tärkeimmät vientituotteet ovat raakaöljy, öljyjalosteet, maakaasu, kivihiilipuristeet ja vehnä. Eniten tuotteita myydään Kiinaan ja Hollantiin (Rotterdamin sataman kautta maailmalle), Valkovenäjälle ja Saksaan, sekä Italiaan. Venäjän tärkeimmät tuontituotteet puolestaan ovat autot, pakatut lääkkeet, ajoneuvonosat, radiotarvikkeet, ja lentolaitteet. Eniten tuotteita ostetaan Kiinasta ja Saksasta, mutta myös Valko-Venäjältä (sanktioiden myötä Valko-Venäjän kautta kiertävien tuotteiden merkitys on lisääntynyt merkittävästi), Yhdysvalloista ja Italiasta.

Kehitys

Kehityserot verrattain vauraiden länsiosien ja Uralin itäpuolisen, erittäin harvaan asutun, Venäjän välillä ovat kuitenkin merkittävät. Korruptio ja vallan keskittyminen muodostavat merkittävimmän esteen Venäjän kehitykselle. Valtio ei ole ollut halukas riskeeraamaan mahdollisesti poliittista levottomuutta aiheuttavia uudistuksia, eikä luonnonvaroista vaurautensa ammentavan asema riipu työvoiman osaamistasosta ja innovoivuudesta.

Yhteiskuntatieteitä lukuun ottamatta Venäjän koulutussektori on verrattain kehittynyt, koulutus pääosin laadukasta ja yliopistot hyvin rahoitettuja. Myös yhteiskunnallinen liikkuvuus on venäjää osaamattomia vähemmistökansoja lukuun ottamatta melko korkeaa ja yliopisto-opinnot valtion rahoittamia. Venäjä on myös merkittävä jälkisosialististen maiden nuorten kouluttuja.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Venäjä koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

145 912 022

Ihmistä maassa Venäjä

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 7

1,8

lasta per nainen maassa Venäjä

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5

5

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Venäjä

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

9

32 803

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Venäjä

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Venäjä

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 7

11,8

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Venäjä

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 7

9,7

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Venäjä

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 6 9 10

7,6

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Venäjä

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

9,97

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Venäjä

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13 14

13,7

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Venäjä

Tasa-arvo

Työ