[[suggestion]]
Venäjä
 

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Moskova

Etniset ryhmät

Venäläiset 78 %, tataarit 4 %, ukrainalaiset 1 %, baskiirit 1 %, tshetsheenit 1 %, tshuvassit 1 %, muut 14 %

Kieli

Venäjä (virallinen kieli), lisäksi yli sata vähemmistökieltä

Uskonto

Venäjän ortodoksinen kristillinen kirkko 63 %, muslimit 6 %, muut ja uskonnottomat 31 % (2011)

Väkiluku

145 912 022 (2021)

Valtiomuoto

Liittovaltio

Pinta-ala

17 098 242 km2

Valuutta

Venäjän rupla

BKT per asukas

32 803 Ostovoimapariteetti $

Kansallispäivä

12. kesäkuuta

Muut maasivut

Maantiede

Venäjä on laaja maa. Sen leveys eurooppalaisilta länsirajoilta itään Siperiaan sekä Tyynen meren rannikolle on lähes yhdeksän tuhatta kilometriä. Pohjoisilta jäämeren rannoilta etelään Kiinan ja Mongolian rajoille on matkaa yli kolme tuhatta kilometriä. Ilmasto ja maisemat vaihtelevat suuresti Pohjois-Venäjän lumitalvista etelän aavikoiden helteisiin, paljailta hiekka- ja kalliorannoilta tuuheaan korpeen, ja karuimmista vuoristoista viljaville pelloille, vehreisiin lehtikuusi- tai tammimetsiin, koivikkoihin ja soille.

Uralin vuoristo ulottuu Pohjoiselta jäämereltä Kazakstanin rajalle. Venäjän sydänmaat ovat Uralin länsipuolella. Vuorten itäpuolelta alkavat Siperia ja Aasia. Siperian lakeus levittäytyy Uralilta kaksi tuhatta kilometriä itään Jenisein joelle ja Altaivuorten juurelle. Altain korkein huippu on Beluha (4506 m). Venäjän korkein vuori Elbrus (5642 m) on maan eteläosassa lähellä Georgian rajaa. Elbrus on osa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä kohoavaa Kaukasuksen vuoristoa.

Venäjän Volga on uljas joki. Volgan lähteet ovat Valdain kukkuloilla Moskovasta luoteeseen. Volga virtaa itään ja etelään melkein neljä tuhatta kilometriä laskeakseen lopulta Kaspianmereen. Uralin itäpuolella vielä pitemmät joet Jenisei, Lena ja Irtysh-Ob laskevat jäämereen. Näiden Siperian jokien lähteillä routa sulaa keväällä aikaisemmin kuin alajuoksulla, pohjoisessa. Yläjuoksulle kertyvä vesi tulvii suuriksi suoalueiksi. Ussuri- ja Amur-jokien laaksoissa kasvaa tiheitä metsiä. Siellä elää vielä leopardeja ja tiikereitä.

Shantarin saaret ovat Ohotanmerellä, Tyynen meren lahdessa. Saarilla on kallioita, jyrkkiä rinteitä ja kielekkeitä. Meri on jäässä tai siinä kelluu jäälauttoja yhdeksän kuukautta vuodesta. Suurimmilla saarilla kasvaa kuusimetsiä. Metsässä on karhuja ja soopeleita. Saarten rannoille nousee merileijonia ja norppia. Meressä ui maitovalaita, miekkavalaita, grönlanninvalaita ja lohia. Suuressa maassa on moni-ilmeinen luonto. Venäjä on vuosien ajan suhtautunut välinpitämättömästi ympäristönsuojeluun. Vanhat tehtaat saastuttavat maata, ilmaa ja vettä. Metsäpalot ovat tuhonneet luontoa. Öljyteollisuuden päästöt ja vuodot ovat jatkuva ympäristöongelma. Venäjän talous on riippuvainen öljystä ja kaasusta. Suomi on auttanut parantamaan Pietarin jätevedenpuhdistamoja. Näin on voitu torjua Itämeren rehevöitymistä ja likaantumista. 

Historia

Luolalöydöt osoittavat, että Venäjän eri osissa on elänyt ihmisiä kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Moskovan eteläpuolelta Zarayskista on löydetty mammutinluusta työstettyjä naisveistoksia, joilla on ikää 20 000 vuotta. Siperialaisesta Denisovan luolasta kaivettiin vuonna 2008 esiin aikaisemmin tuntemattoman ihmislajin luita. Lajia kutsutaan denisovanihmiseksi.

Venäjä on ollut monien kansojen koti. Avarat arot ovat olleet paimentolaiskansojen valtakuntia jo kolme tuhatta vuotta sitten, aina 1800-luvulle saakka. Vanhan venäläisyyden esikuvaksi on nostettu Kiovan Rusj, joka 900-luvulla ulottui Mustalta mereltä Pohjoiselle jäämerelle ja kävi kauppaa Persian kanssa. Kiovan valtakuntaan kuului sekä slaavilaisia että pohjoismaalaisia kansoja.

1200-luvulla mongolit kukistivat Kiovan. 1400-luvulla Moskovan ruhtinaskunta voimistui nykyisen Venäjän sydänmaita hallitsevaksi valtioksi. Moskovan valta levittäytyi Siperiaan. Venäjä kävi myös pitkiä sotia Puola-Liettuaa, Ruotsia ja Tanskaa vastaan laajentaakseen valtakunnan aluetta Itämeren ympärille.

1700-luvulla Venäjästä tuli keisarikunta. Pietarin kaupunki rakennettiin. Kutomot tekivät laivastolle purjeita. Metalliteollisuus työsti rautaa ja kuparia. 1750-luvulla Moskovaan perustettiin yliopisto. Maaorjuus synnytti talonpoikaiskapinoita. 1800-luvun alussa Venäjä valloitti Suomen. Vuonna 1812 Napoleonin armeija hyökkäsi Venäjälle ja valtasi Moskovan. Talven tullen ranskalaiset perääntyivät.

Venäjän väkiluku kaksinkertaistui 1800-luvun puolivälistä vuosisadan loppuun. Vuoden 1897 väestölaskennan mukaan Venäjällä asui tuolloin 125 miljoonaa ihmistä. Heistä vain 17 miljoonaa oli kaupunkilaisia. Moskovassa, Pietarissa, Ivanovossa ja muissa kaupungeissa oli tehtaita ja työväestöä. Uusien yliopistojen opiskelijat levittivät yhteiskunnallisia edistysajatuksia. Näiden mukana myös eurooppalaiset kumousaatteet juurtuivat Venäjälle.

Ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän armeija kärsi isoja tappioita. Sota murskasi myös maan talouden. Vuoden 1917 alussa ruokapula lietsoi rajuja mielenosoituksia ja lakkoja. Pietarin varuskunta siirtyi kapinoivien työläisten puolelle. Helmikuussa vuonna 1917 keisarinvalta kaatui. Venäjästä tuli tasavalta. Marraskuussa bolsevikkipuolue syrjäytti väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä. Heti vallankumouksen jälkeen Venäjällä syttyi sisällissota. Sota, nälkä ja taudit tappoivat miljoonia ihmisiä. Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola irtautuivat Venäjästä.

Vuosien 1919 ja 1921 välillä Ukraina, Valko-Venäjä, Armenia, Azerbaidzan ja Georgia pakotettiin liittymään Neuvosto-Venäjään. Neuvostoliitto perustettiin virallisesti vuonna 1923. Vuonna 1925 bolsevikkipuoluetta alettiin kutsua yleisliittolaiseksi kommunistipuolueeksi. Kommunistipuolueen sisällä käytiin valtataisteluja. Puolueen pääsihteeri Josif Stalin johti Neuvostoliittoa diktaattorina 1930-luvulta vuoteen 1953 asti. Stalinin puhdistuksissa tapettiin tai vangittiin poliittisia vastustajia ja sellaisiksi epäiltyjä. 1930-luvun suuressa puhdistusaallossa surmattiin 700 000 ihmistä. Stalinin hallinnon aikana 14 miljoonaa ihmistä lähetettiin vankileireille. Nobelin palkinnon saanut venäläinen kirjailija Alexander Solzenitsyn on kirjoittanut useita teoksia työleirien julmasta, raskaasta arjesta. Vangin yhtä päivää kuvaava Ivan Denisovitsin päivä julkaistiin suomeksi vuonna 1962.

Venäläiset muistavat toisen maailmansodan yhtenä maan historian vaikeimmista ja vaarallisimmista vaiheista. Sodassa kuoli 20 miljoonaa neuvostoliittolaista. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon vuonna 1941. Sota päättyi liittoutuneiden voittoon ja Hitlerin kuolemaan vuonna 1945. Liittoutuneiden vahvimpia voimia olivat Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Neuvostoliitto. Voiton ansiosta myös Stalin näyttäytyy venäläisille päättäväisenä ja isänmaallisena valtionjohtajana eikä armottoman laajan väkivallan keinoin hallinneena vainoharhaisena itsevaltiaana. Stalinia arvostetaan suuresti nykyajan Venäjällä.

Vuonna 1939 Saksa valloitti Puolan länsiosat. Neuvostoliittokin tunkeutui Puolaan ja otti haltuunsa sen itäosat. Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomea vastaan ja miehitti Viron, Latvian ja Liettuan. Puolan jakaminen Saksan kanssa sekä Hitlerin ja Stalinin välinen sopimus jäävät yleensä pois Venäjän toisen maailmansodan sankarikertomuksesta. Toisen maailmansodan jälkeen Itä-Eurooppa oli Neuvostoliiton valtapiiriä. Viro, Latvia ja Liettua olivat venäläisten alistamia neuvostotasavaltoja. Puola, Tsekkoslovakia, Bulgaria, Romania, Itä-Saksa, Unkari ja Albania kuuluivat Varsovan liittoon, Neuvostoliiton johtamaan sotilasliittoon, ja Neuvostoliitto käytti näitä maita hyväkseen poliittisesti ja taloudellisesti.

Ydinaseiden omistaminen teki Neuvostoliitosta voimakkaan sotilasmahdin. Lue lisää aiheesta Ydinasekiristys ja kauhun tasapaino -teema-artikkelista. Tuotannon ja talouden kehityksen osalta Neuvostoliitto ei koskaan päässyt länsivaltojen tasolle. 1980-luvulla Neuvostoliiton talous oli niin pahasti lamassa, että silloinen kommunistisen puolueen pääsihteeri Mihail Gorbatsov alkoi ajaa läpi muutoksia, jotka asettivat entiset hallintotavat kyseenalaisiksi. Muutosliike karkasi puoluejohdon hallinnasta. Neuvostoliitto hajosi. Viro, Latvia, Liettua, Moldova, Georgia ja Armenia itsenäistyivät. Vuonna 1991 Gorbatsov piti viimeisen puheen Neuvostoliiton presidenttinä ja ilmoitti, että Neuvostoliitto lakkaisi olemasta.

Venäjästä ei tullut demokratiaa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen taloutta alettiin vapauttaa, jotta ihmisten elinolot paranisivat. Uudistuksiin kuului valtion omaisuuden yksityistäminen. Nopeiden muutosten kuohuva aika antoi tilaisuuksia keinottelulle. Nouseva rahaylimystö rikastui öljyvaroilla ja kaappaamalla haltuunsa valtavia omaisuuksia. Joidenkin väestönosien elintaso koheni, toiset köyhtyivät ja elämä muuttui epävarmaksi. Nämä muutosaikojen jännitteet ovat yhä olemassa. Monet venäläiset kaipaavat Neuvostoliittoa, toiset haluavat enemmän vapautta, ja varakkaat vievät rahansa ulkomaille.

Vuonna 1999 Venäjän pääministeriksi nousi Vladimir Putin. Vuotta myöhemmin hänet valittiin presidentiksi. Siitä lähtien Putin on ollut Venäjän johtaja. Hänen vallankäyttönsä on itsevaltaista. Putinin vastustajia ja häntä arvostelleita toimittajia on surmattu tai vangittu. Putinia avustavat hänen ystävänsä, joista monet ovat entisiä tai nykyisiä tiedustelupalvelun virkailijoita. Putinin lähipiiriin kuuluu myös valtion omaisuudella äkkirikastuneita pankki- ja teollisuusjohtajia. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Venäjä ei ole vapaa maa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt entisestään valtionjohdon tarvetta hallita mielipideilmastoa ja vaientaa arvostelijat.

Ekologinen jalanjälki

1 2 3 1

3,2

Jos kaikki kuluttaisivat kuten Venäjä asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 3,2 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2014 Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Venäjä otti haltuunsa myös Itä-Ukrainan Luhanskin ja Donetskin alueita. Vuonna 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan tavoitteenaan vallata koko maa. Tästä alkanut Ukrainan sota on järkyttänyt Euroopan turvallisuutta. Euroopan Unioni, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kanada, Japani, Etelä-Korea, Australia ja Uusi-Seelanti ovat määränneet taloudellisia ja kaupallisia pakotteita Venäjää vastaan.

Ukrainan sota heijastaa yhtä Venäjän ulkopolitiikan jatkumoa: halua palauttaa vanhan Venäjän, ja Neuvostoliiton, suuruuden aika. Vladimir Putin ja monet muutkin venäläiset katsovat, että Ukraina ja Valko-Venäjä kuuluvat Venäjän valtapiiriin. Venäjällä nousee myös jatkuvasti esiin näkemyksiä, joiden mukaan muutkin entiseen isompaan Venäjään kuuluneet alueet olisi saatava takaisin. Venäjä korostaa kaikissa tilanteissa olevansa suurvalta. Talousvaikeuksien keskelläkin maan johto ja ihmiset ovat olleet ylpeitä siitä, että Venäjä on sotilasmahti. Armeijan voimaa on esitelty Punaisen torin paraateissa. Putinin kannatus kohosi huippuunsa, kun Venäjä miehitti Krimin ja julisti sen taas liitetyksi valtakuntaan.

1800-luvulla silloiset venäläiset ajattelijat yhdistivät venäläisyyteen kolme piirrettä: itsevaltiuden, ortodoksisen kirkon ja kansallismielisyyden. Nämä ovat myös Putinin Venäjän kannatinpilareita. Nobelin palkinnon saanut kirjailija Svetlana Aleksijevitsh muistuttaa teoksessaan Neuvostoihmisen loppu, että Venäjällä ei ole koskaan käyty avointa ja puhdistavaa keskustelua Stalinin ajan vainoista ja vankileireistä, Neuvostoliiton hajoamisesta ja siitä, kuinka valtion omaisuus siirtyi äkkirikkaille rahavaltiaille. Putinin Venäjällä, samoin kuin entisessä Neuvostoliitossa, ulkomaisia tahoja syytetään lähes kaikkien ongelmien aiheuttajiksi. Venäjän tulevaisuus sekä yhteiskunnallinen, poliittinen ja talouden kehitys kytkeytyvät nyt erottamattomasti siihen, mitä Ukrainan sodassa tapahtuu. Sodan ja kauppa- ja talouspakotteiden vaikutukset venäläisten elämään alkavat jo näkyä, ja ne jättävät varmasti syviä, pitkäaikaisia jälkiä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

16

50 av 188

Venäjä sijoittuu sijalle 50 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.

Talous ja kaupankäynti

Vuonna 2020 Venäjän viennin arvo oli 330 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 220 miljardia dollaria. Viennin arvolla mitattuna Venäjän talous oli suunnilleen samankokoinen kuin Espanjan. Venäjän tärkeimmät vientituotteet ovat öljy ja maakaasu. Vuonna 2020 niiden yhteinen osuus oli 43 prosenttia koko viennin arvosta. Muita vientituotteita olivat kulta 6 %, hiili 4 %, platina 3 % ja vehnä 3 %. Suurimpia vientimaita olivat Kiina, Iso-Britannia, Alankomaat, Valko-Venäjä ja Saksa. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Saksa, Valko-Venäjä, Etelä-Korea ja Italia.

Venäjän talouden ja kaupankäynnin näkymät ovat nyt muuttuneet perinpohjaisesti. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut läntiset teollisuusmaat ryhtymään talouspakotteisiin, joiden tarkoituksena on vähentää Venäjän kykyä käydä sotaa. Vuoden 2021 lopulla, ennen hyökkäystä Ukrainaan, Maailmanpankki ennusti Venäjän talouden kasvavan yli 4 prosenttia vuonna 2022. Pakotteiden käynnistyttyä Venäjän talous näyttää supistuvan 8 prosenttia vuoden aikana. Vienti vähenee 30 prosenttia ja tuonti kutistuu 35 prosenttia.

Pakotteiden tultua voimaan yli tuhat Venäjällä toiminutta isoa kansainvälistä yritystä on poistunut maasta. Tämä ja pakotteiden kaupparajoitukset supistavat kulutustavaroiden tarjontaa. Pakotteet estävät Venäjää saamasta puolijohdekomponentteja, osia ja laitteita, joita ilman maan teollisuus ei pysty valmistamaan tuotteita. Venäjän teollisuus on hyvin riippuvainen ulkomailta tuotavista koneista ja osista. Esimerkiksi autojen valmistaminen väheni tuntuvasti vuonna 2022. Lentoliikenteen pitäminen toiminnassa on osoittautumassa vaikeaksi. Työtilaisuuksien vähentyessä Venäjän ammattitaitoisin työvoima etsii nyt keinoja siirtyä ulkomaille.

Ukrainan sota, ja sen myötä Venäjän aiheuttama uhka koko Euroopan turvallisuudelle, on pakottanut Euroopan valtiot etsimään uusia vaihtoehtoja, jotka syrjäyttävät Venäjän öljyn ja kaasun Euroopan kulutuksessa. Tämä muutos tapahtuu vaiheittain kuukausien ja vuosien kuluessa. Venäjän on vaikea löytää öljylle ja kaasulle uusia ostajia. Kiina saattaa lisätä Venäjän kaasun ostoja. Intia ja kenties jotkut muut Aasian maat voivat olla halukkaita ostamaan Venäjän öljyä, jos myyntihinta on halpa. Ukrainaan hyökkäämisen seuraukset ovat kuitenkin vieneet Venäjän talouden ja kaupan syvän laman partaalle. Pakotteet ja sota rampauttavat maan kehitystä monen vuoden ajan.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Venäjä koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

145 805 944

Ihmistä maassa Venäjä

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 7

1,8

lasta per nainen maassa Venäjä

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5

5

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Venäjä

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

9

32 803

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Venäjä

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

Ei tilastoja saatavilla
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Venäjä

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 7

11,8

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Venäjä

Terveys

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

1 2 3 4 5
6 7 8 9 7

9,7

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Venäjä

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 6 9 10

7,6

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Venäjä

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10

9,97

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Venäjä

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13 14

13,7

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Venäjä

Tasa-arvo

Työ