Vietnam on pitkä rannikkovaltio, joka on kapeimmasta kohdastaan vain 50 kilometrin levyinen. Vietnamin rannikon tasainen alamaa on niin ikään melko kapea Annamin ylängön (Giai Truong Son) dominoidessa sisämaata. Annamin ylänkö on verrattain yhtenäinen ja vaikeakulkuinen vuoristo, joka toimii Laosin vastaisena rajana. Vietnam kuuluu trooppisten monsuunisateiden alueeseen, joskin sademäärät ovat suuria ympäri vuoden. Vietnamin kaksi suurta jokea (Red ja Lo) muodostavat maan asutuksen ja maanviljelyksen keskukset etelässä ja pohjoisessa.

Arkeologinen aineisto ajoittaa riisin (paddy) viljelyn aloittamisen Red ja Ma jokien laaksoissa noin 1000-luvulle eaa., alueen pronssikaudelle. Vietnamilaisen historiankirjoituksen mukaan ensimmäinen vietnamilainen kuningaskunta sai kuitenkin syntynsä vuonna 2879 eaa. Toistuvat sodat Kiinaa vastaan alkoivat ja ensimmäisen vuosituhannen jaa. ajan nykyinen Pohjois-Vietnam oli enimmäkseen Kiinan vallan alla, joskin paikallinen autonomia oli ajoittain vahva.

Vuonna 938 Vietnam itsenäistyi ensimmäistä kertaa tuhanteen vuoteen aloittaen vietnamilaisen kulttuurin ja buddhalaisuuden kultakauden. 1200–1300-luvut toivat mukanaan sarjan menestyksekkäitä sotia mongolivalloittajia vastaan, mutta vuosina 1407–1427 Vietnam kävi Ming-Kiinan miehitysvallan alla. Vuosina 1000–1700 Vietnam laajentui kapeaa rannikkokaistaletta pitkin etelään valloittaen myös vauraan Khmer-imperiumin pohjoisosat.

1500-luvulla Portugalin tykkilaivat saapuivat Vietnamiin ja portugalilaiset perustivat useita kauppa-asemia rannikolle ja kilpailuttivat paikallishallintoja toisiaan vastaan, sillä seurauksella, että Vietnam käytännössä hajosi useaan itsenäiseen osaan. Vuonna 1615 Ranska ja vuonna 1672 Iso-Britannia perustivat omat asemansa Vietnamiin ja samalla jesuiittaveljeskunta kasvatti vaikutusvaltaansa alueella. Paikallisesta uskonvastustuksesta motivoitunut Ranska aloitti useiden valloitussotien sarjan vuonna 1843 ja vuoteen 1884 mennessä Vietnamista oli tullut Ranskan siirtomaa. Ranska aloitti pitkän taloudellisten sekä kulttuuristen uudistusten sarjan ja keskitti maatalouden tupakan, kahvin ja indigon viljelyyn.

Siirtomaavaltaa vastustava väkivaltainen kapinaliike kasvatti tasaisesti suosiotaan ja sen mukana kehittyi myös moderni nationalismi. Kymmenet kapinat kukistettiin väkivaltaisesti, ja kun Japani vuonna 1940 valloitti Vietnamin, ranskalaisten asettama hallitus sai pitää valtansa. Japanin hävittyä Toisen maailmansodan liittoutuneet palauttivat Indokiinan Ranskalle ja noin kaksi miljoonaa vietnamilaista kuoli kamppailun aiheuttamaan nälänhätään. Kommunistinen vapausliike oli rantautunut Vietnamiin vuonna 1941 ja sodat Japania ja Ranskaa vastaan kasvattivat sen suosiota, kunnes vuonna 1954 Ranskan oli pakko luopua alueista. Kambodža (Khmer), Laos ja Vietnam saivat itsenäisyytensä, mutta Vietnam jaettiin hallinnollisesti kahteen osaan joista kommunistit saivat pohjoisosan.

Kommunistit aloittivat sarjan taloudellisia uudistuksia ja lujittivat valtaansa Kiinan ja Neuvostoliiton lähettämän aseavun voimin. Erityisesti hallinnon uskonnonvastaiset toimet kirvoittivat aseellista vastarintaa pohjoisessa, samalla kun etelä kävi läpi sarjan vallankaappauksia, joiden myötä Yhdysvaltojen aseellinen tuki kommunistioppositiota vastaan vahvisti etelän armeijaa. Vuodesta 1964 alkaen Yhdysvallat lähetti myös joukkojaan Vietnamiin ja enimmillään Yhdysvalloilla oli maassa 500 000 sotilasta. Vuonna 1968 sodan suosio Yhdysvalloissa alkoi nopeasti hiipumaan ja vuonna 1973 Yhdysvallat vetäytyi lopullisesti Vietnamista. Sodan aikana toteutetut hirmuteot lisäsivät kommunistien suosiota kansan keskuudessa ja vuonna 1975 Etelä-Vietnam kaatui.

Sota oli tappanut 1–4 miljoonaa vietnamilaista ja maan talous oli raunioina. Valtansa vahvistamiseksi kommunistihallitus lähetti arviolta 300 000 Etelä-Vietnamin aktivistia keskitysleireille. Vuonna 1978 Vietnam valloitti Kambodžan asettaen Vietnam-mielisen kommunistihallituksen valtaan. Invaasio kuitenkin romutti suhteet Kiinaan heikentäen Vietnamin taloutta entisestään. Kun osittainen taloudellinen avautuminen aloitettiin joulukuussa 1986 oli Vietnam yksi maailman vähiten kehittyneistä valtioista. Vietnamin teollistuminen ja viljelymenetelmien tehostuminen on kuitenkin ollut nopeaa. Vuonna 2010 Vietnam nousi keskituloiseksi maaksi.

• Varallisuusluokka: Alemman keskitulon maa
• BKT: $271 mrd.
• BKTA: $2 786
• Ostovoimakorjattu BKTA (ppp): $8 200
• Valtion budjetti / BKT: -5,8 %
• Valtion velka / BKT: 46,7 %
• Valtion koulutuspanostus / BKT: 4,2 %
• Valtion sotilaspanostus / BKT: 2,3 %
• Asukaslukuodotus 2030: 104,2 milj.
• Keski-ikä: 32,5 vuotta
• Koulutetun työvoiman osuus: 39,4 %
• Kouluvuosien mediaani: 8,3 vuotta
• Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI): 0,704     Maailma: 0,737
• Epätasa-arvokorjattu HDI (IHDI): 0,588             Maailma: 0,869
• Sukupuolikehityksen indeksi (GDI): 0,997         Maailma: 0,943
• Epätasa-arvoindeksi (GII): 0,296                         Maailma: 0,436
• Moniulotteinen köyhyysindeksi (MPI): 0,019    Maailma: 0,108

Vietnamin sosialistinen tasavalta on yksipuolueyhtenäisvaltio. Maan johdossa on presidentti, joka toimii myös armeijan komentajana. 498-paikkaisen parlamentin johdossa toimii pääministeri, joka johtaa myös lainsäädäntäprosessista vastaavaa 26 ministerin ministerineuvostoa. Käytännössä korkeinta valtaa käyttää kuitenkin Kommunistisen puolueen pääsihteeri, joka vastaa puolueen sisäisistä asioista puolueen kontrolloidessa kaikkia yhteiskuntaelämän osa-alueita.

Vietnam on jaettu 58 hallinnolliseen alueeseen (tinh) sekä viiteen itsehallintokaupunkiin (thành phố trực thuộc trung ương). Aluehallinnon itsenäisyys on kuitenkin rajattua ja käytännössä paikallistason johtaminen ohjautuu puolueorganisaation kautta. Monilla aloilla uralla ylemmille portaille etenemien edellyttääkin aktiivista puoluejäsenyyttä.

Vietnamin sanan -ja lehdistönvapauksien tila on erittäin alhainen ja erityisesti poliittiset vapaudet ovat tiukasti rajattuja. Hallituksenvastainen sissiliike on vetäytynyt vuoristoiselle syrjäseudulle ja turvallisuuspalveluilla on vahva ote kansasta.

Tasa-arvo

2000-luvun kuluessa Vietnamin hallitus on tehnyt naisten asemaan merkittäviä lainsäädännöllisiä parannuksia, mutta haitalliset rooliodotukset ovat hidastaneet tasa-arvokehitystä. Vaikka naisten osuus työvoimasta on yksi alueen suurimpia (72,7 prosenttia), työskentelee merkittävä osa naisista (69 prosenttia) haavoittuvilla talouden sektoreilla, jotka eivät kuulu sosiaaliturvan piiriin. Myös naisten poliittinen osallistuminen on edelleen estynyttä. 26,7 prosenttia hallituspaikoista ja 26,8 prosenttia paikallishallinnon paikoista on naisten hallussa, mutta korkeimmissa puolueviroissa luku on huomattavasti alhaisempi.

Perheväkivalta on edelleen yleistä ja naisten on usein vaikeaa tai mahdotonta saada apua miesvaltaisilta turvallisuuspalveluilta tai oikeuslaitokselta. Samalla vanhustenhuollon puute yhdistettynä sosiaalikulttuuriin jossa pojan perhe pitää huolen vanhemmista on johtanut poikalasten suosimiseen ja huomattavan vääristyneeseen sukupuolijakaumaan. Koulutuksen rajallisesta saavutettavuudesta ja yleisestä köyhyydestä johtuen jopa 13,1 prosenttia lapsista käy koulun sijaan töissä. Samaan aikaa nuorisotyöttömyys on yleistä ja 11 prosenttia tytöistä joutuu naimisiin alaikäisinä.   

Työntekijöiden oikeudet ja erityisesti järjestäytymisen vapaus ovat Vietnamissa erittäin heikolla tasolla ja vallan väärinkäytökset yleisiä. Myös poliisin vallankäyttö on toisinaan mielivaltaista ja siltä suojautuminen vaikeaa, sillä kaltoinkohtelusta välittäminen katsotaan helposti oppositiotoiminnaksi ja siten laittomaksi. Heikoimmassa asemassa ovat kuitenkin maassa asuvat kymmenet tuhannet Kambodžan kiinalaiset, jotka pakenivat 1970-luvulla Vietnamiin ja ovat edelleen paperittomia.

Terveys ja puhtaus

Terveydenhuollon ja yleisen hygienian taso on heikko. Laadukkaampi sairaanhoito ja paremmin varustellut sairaalat ovat usein ulkomaisessa omistuksessa ja merkittävän kansanosan ulottumattomissa. COVID-19 pandemiakriisi on kuormittanut maan terveydenhuoltojärjestelmää entisestään ja merkittävä osa työstä on toteutettu avustustoimijoiden avulla. Rokotekampanja on aloitettu lahjoitettujen rokotteiden avulla, mutta rokotekattavuus on erittäin heikko.

Maataloussektorin suuresta koosta huolimatta jopa 23,8 prosenttia lapsista elää nälänhädässä. Samalla yksipuolinen ruokavalio heikentää ihmisten vastustuskykyä. Puhdistamattoman veden levittämät sairaudet ovat yleisiä. Jopa 1,6 prosentin kuolemista arvioidaan johtuvan sanitaatiohygienian puutteista. Samalla myös hyttyset levittävät vakavia tauteja ja maassa esiintyy muun muassa enterorokkoa, koleraa, lintuinfluenssaa, vesikauhua ja japanilaista aivokuumetta. Myös sukupuolitaudit HIV:sta B-hepatiittiin ovat yleisiä.

Suurkaupunkien ja erityisesti Hanoin ilmanlaatu on heikko ja ilmansaasteet aiheuttavat vakavia keuhkosairauksia. Samalla myös lannoitteiden ja hyönteismyrkkyjen rajoittamaton käyttö aiheuttaa haitallisia vierasainekertymiä.

Turvallisuustilanne

Vietnamin maastossa on edelleen runsaasti räjähtämättömiä ammuksia ja räjähteitä, erityisesti Laosin rajan tuntumassa. Ihmiskauppa on verrattain yleistä ja muodostaa vaaran erityisesti köyhempien alueiden naisille ja tytöille. Salamasateet ja taifuunit aiheuttavat toisinaan maanvyörymiä ja tulvia.

• Vienti: $27 mrd.
• Tuonti: $26,5 mrd.
• Inflaatioaste: 2,06 %
• Korkotaso: 4 %
• Yrittämisen helppous: 70 / 197
• Talouden monipuolisuus: 65 / 146
• Yritysveroaste: 20 %
• Ansiotuloveroaste: 35 %
• Kauppaveroaste: 10 %

Vietnam on Kiinan esimerkkiä seuraten pitänyt puheen tasolla kiinni maan kommunistisesta aatteesta samalla yksityistäen omaisuutta ja avaten taloutta kilpailulle. Merkittävä osa tuottavasta omaisuudesta on kuitenkin puoluetta lähellä olevien ihmisten omistuksessa ja poliittisen ohjauksen vaikutuspiirissä. Vaikka puolue on puheen tasolla vakuuttanut halukkuuttaan vapauttaa valtionohjausta ja -omistusta, on käytännön toteutus ollut hidasta.

Vuonna 2007 talouden vapautuminen johti Vietnamin WTO-jäsenyyteen ja vuodesta 2015 eteenpäin maa on avautunut entisestään solmimalla useita kansainvälisiä kauppasopimuksia, mutta hallitus on käytännössä kuitenkin ollut haluton tekemään uudistuksia, jotka uhkaisivat poliittista vakautta tai avainhenkilöiden omaisuutta altistamalla sitä kilpailulle.

Maataloussektorin merkitys on talouden avautumisesta asti vähentynyt tasaisesti ja nykyään elektroniikkateollisuus onkin ottanut pääroolin maan viennin moottorina. Vietnamin tärkeimmät vientituotteet ovat radiotarvikkeet, puhelimet ja mikropiirit sekä tekstiili- ja nahkajalkineet. Eniten vietnamilaisia tuotteita ostavat Yhdysvallat, Kiina, Japani, Etelä-Korea ja Saksa. Tärkeimmät tuontituotteet puolestaan ovat mikropiirit, puhelimet, öljyjalosteet, kevyt ommeltu keinovillakangas ja puolijohdinlaitteet. Eniten tuotteita tuodaan Kiinasta, Etelä-Koreasta, Japanista, Thaimaasta ja Taiwanista.

Talouden kehityksen merkittävimmät esteet nousevat korruptiosta, monopolistisista toimintatavoista, byrokraattisen järjestelmän jäykkyydestä, ulkomaisia investointeja karkottavasta salailusta sekä finanssihallinnon luottamuspulasta. Nuorena ja väkirikkaana valtiona Vietnamilla on kuitenkin valtava taloudellinen potentiaali, jota vahvistaa myös maan sijainti tärkeänä kauttakulkusatamana Kiinan markkinoille.

Kehitys

Kehityserot kaupunkien ja maaseudun välillä ovat merkittäviä. Samalla kun informaatioteollisuus kukoistaa, on tie- ja informaatioverkon kattavuus rajallinen ja vaikka puhelimet ovat yleisiä, vain 70,3 prosentilla kansasta on pääsy internettiin. Yhteydet ovat usein hitaita ja kalliita ja palvelujen ulkopuolelle jääviä uhkaa syvenevä vieraantuminen kehityksestä.

Vietnam keskeytti vuonna 2016 epäsuositun ja kalliiksi osoittautuneen ydinvoimaohjelmansa. Vaurastumisen ja teollistamisen nopeasti kasvattama energiapullonkaula painaa kuitenkin maan taloutta alas, eivätkä panostukset uusiutuvaan energiaan ole olleet riittäviä kattamaan vajetta.