Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Iso-Britannia ja Ranska julkaisivat vuoden 2022 tammikuussa yhteisen lausunnon, jossa vahvistettiin, että ydinsotaa ei voi voittaa ja siksi siihen ei saa koskaan ryhtyä. Lausunnon mukaan ydinaseiden on olemassaolollaan ehkäistävä vihollisuuksia. Ne ovat siis pelote, jotta ydinasevaltojen välille ei syttyisi sotaa. Vain muutama kuukausi lausunnon jälkeen Venäjä julisti olevansa halukas ja valmis ottamaan ydinaseen Ukrainan sodan työkaluksi.

Ydinaseita on käytetty kaksi kertaa. Toisessa maailmansodassa Yhdysvallat tuhosi Hiroshiman ja Nagasakin kaupungit ydinpommeilla. Japani antautui ja sota päättyi. Rauhan jälkeen siirryttiin nopeasti kilpavarustelun aikakauteen. Maailmansodan jälkeen useampi valtio kehitti ydinasetta ja hankkii itselleen sellaisia. Ydinaseiden suhteen syntyi jotain mitä on kutsuttu kauhun tasapainoksi. Ydinaseiden tuhovoima oli niin hirvittävä, että se pakotti etupiirejään vartioivat suurvallat välttämään väkivaltaista yhteenottoa toistensa kanssa. Venäjän ydinaseuhkailu on uusi vaihe korkeiden panosten valta- ja sotapelissä. Se haastaa pitkään vallinneen asetelman, missä ydinaseiden on ajateltu toimivan pelotteena suursodan puhkeamista vastaan. Venäjä käyttää ydinaseuhkaa painostuksen välineenä.

Venäjän ydinkiristys

Venäjä uhkailee maailmaa ydinaseella. Se harjoittaa niillä kansainvälistä kiristystä. Venäjä haluaa sanella omat sääntönsä, jotta se voi käyttää voimaa omien etujensa ajamiseksi ja samaan aikaan suojella itseään liian haavoittavilta kansainvälisen yhteisön vastatoimilta. Venäjä viestii Ukrainan liittolaisille: meillä on ydinaseemme ja käytämme niitä, jos sillä keinolla voimme välttää tappion aloittamassamme hyökkäyssodassa. Uutta on se, että Venäjä kiristää Ukrainaa ja Eurooppaa myös uhkaamalla Ukrainan ydinvoimaloita. Venäjä on tehnyt ohjus- ja tykistöiskuja ydinvoimaloiden lähelle. Voimaloiden sähköverkoille on aiheutettu vaurioita, jotka vaarantavat hätäsulku- ja turvallisuusjärjestelmät.

Venäjän johtaja Vladimir Putin haluaa liittää Ukrainan osia Venäjään. Venäjä on näyttänyt, että se on valmis murskaamaan liitettävät alueet raskailla pommituksilla ja armottomalla sodalla. Laaja tuho, raaka väkivalta ja julmat ihmisoikeusloukkaukset ovat Venäjälle sodan keinoja. Ydinaseuhkailu on tämän toimintalinjan jatke. Venäjällä on taistelukentän ydinaseita, jotka on suunniteltu käytettäviksi erityisissä sotatilanteissa. Entinen presidentti ja pääministeri Dmitri Medvedev on painottanut, että Venäjä voi puolustaa nyt Ukrainasta Venäjään liitettäviä alueita myös laajavaikutteisilla strategisilla ydinaseilla. Kauhun tasapainon tilalle on tullut uudenlainen epävarmuuden aika.

Ydinaseiden maailma

Maailmassa on noin 12 700 ydinasetta. Valtaosa niistä on Yhdysvalloilla ja Venäjällä. Ydinaseita on myös Kiinalla, Iso-Britannialla, Ranskalla, Intialla, Pakistanilla, Israelilla sekä Pohjois-Korealla. Sukellusveneistä laukaistavilla ohjuksilla, pommikoneilla tai suurilla mannertenvälisillä ohjuksilla kuljetettavilla strategisilla ydinräjähteillä voi olla sata kertaa isompi tuhovoima kuin Hiroshiman ydinpommilla. Niillä voitaisiin hävittää suurimpia kaupunkeja. Strategiset ydinaseet ovat pitäneet yllä kauhun tasapainoa. On ajateltu, että ydinasevallat välttävät sotaa toisiaan vastaan, koska ydiniskut ja vastaiskut tuottaisivat tappion kaikille osapuolille. Tämän ajattelutavan mukaan ydinasepelote auttaa säilyttämään rauhan.

Kiinalla, Iso-Britannialla, Ranskalla, Intialla ja Pakistanilla on satoja ydinaseita, Israelilla ja Pohjois-Korealla on kymmeniä. Yhdysvalloilla ja Venäjällä on kummallakin yli viisi tuhatta ydinkärkeä. Iso osa niistä on taistelukentän ydinaseita, joita kutsutaan myös taktisiksi ydinaseiksi. Taistelukentän ydinaseita ovat ydinkärjellä varustetut lentopommit, ohjukset, tykinammukset, miinat, syvyyspommit ja torpedot. Taistelukentän ydinaseet on suunniteltu tilanteisiin, missä ydinräjähdys aiheuttaisi vihollisjoukoille hirvittävää vahinkoa rajatulla alueella. Taistelukentän ydinaseen tuhovoima voi olla huomattavasti suppeampi kuin Hiroshiman räjähdyksen. Taistelukentän ydinaseiden järkevyyttä epäillään usein. Arvellaan, että ydinaseen käyttö missä tahansa tilanteessa johtaisi täysimittaiseen ydinsotaan.

Hiroshiman vetoomus

Vuoden 2022 keväällä Hiroshiman entinen kaupunginjohtaja Tadatoshi Akiba julkisti Venäjän presidentti Vladimir Putinille osoitetun vetoomuksen: ”Viesti Japanista: Älkää käyttäkö ydinaseita Ukrainassa.” Akiba korosti, että Hiroshiman asukkaat tietävät erittäin hyvin, millaista kärsimystä ydinpommin räjähdys aiheuttaa ihmisille. Vetoomuksessaan hän vaati, että Putin ja muut vaikutusvaltaiset kansainväliset johtajat ilmaisisivat heti ja selvästi, että Ukrainan sodassa ei käytetä ydinaseita. Akiba toivoo, että kaikki ydinasevaltiot sitoutuisivat siihen, että ne eivät tee ensi-iskua ydinaseella. Tämä olisi hänen mielestään alkuaskel kohti ydinaseriisuntaa. Akiban vetoomus keräsi lyhyessä ajassa yli sata tuhatta allekirjoitusta.

Maailmassa on 1960-luvulta lähtien ollut ydinaseettomia vyöhykkeitä. Ne ovat alueellisia valtioiden välisiä sopimuksia, joissa maat sitoutuvat olemaan hankkimatta ydinaseita ja tekemättä ydinkokeita. Ydinaseettomien vyöhykkeiden periaatteet on kirjattu ydinsulkusopimukseen. Ne vahvistettiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 1975. YK:n yleiskokous tunnustaa valtioiden perustamat ydinaseettomat vyöhykkeet.

Etelä-Amerikan ja Karibian ydinaseeton vyöhyke astui voimaan vuonna 1969. Siihen liittyivät kaikki Latinalaisen Amerikan ja Karibian maat. 1990-luvun alussa Etelä-Afrikka lakkautti ydinohjelmansa. Sen jälkeen alkoivat neuvottelut Afrikan ydinaseettomasta vyöhykkeestä. Sopimus astui voimaan vuonna 2009. Afrikan sopimus kieltää myös aseelliset hyökkäykset ydinlaitoksia vastaan ja asettaa vaatimuksia näiden laitosten turvallisuusjärjestelyille. Ydinaseettomat vyöhykkeet kattavat jo koko eteläisen pallonpuoliskon. Niihin kuuluu 115 valtiota. Vyöhykkeitä on Tyynen meren alueella, Keski-Aasiassa ja Kaakkois-Aasiassa.

Kansainvälinen sopimus kieltää ydinräjäytykset ja ydinjätteen varastoinnin Etelämantereella. Vuonna 1967 astui voimaan Ulkoavaruuden sopimus, jonka mukaan joukkotuhoaseita ei saa sijoittaa ulkoavaruuteen eikä toisille taivaankappaleille.

Ydinaseiden leviämisen estäminen

Ydinsulkusopimus tuli voimaan vuonna 1970. Sen tavoitteena on estää ydinaseiden leviämistä ja edistää ydinaseriisuntaa sekä ydinvoiman rauhanomaista käyttöä. Sopimuksen allekirjoittaneet ydinasevaltiot Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Iso-Britannia ja Ranska sitoutuivat pitkällä tähtäimellä ydinaseriisuntaan, eivätkä saa luovuttaa ydinaseita ydinaseettomille maille. Ydinaseettomat maat lupasivat puolestaan olla hankkimatta ydinaseita. Kaikilla maailman mailla on oikeus ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n valvonnassa. Vuonna 2005 IAEA:n työ ydinaseriisunnan ja ydinvoiman rauhanomaisen käytön edistämiseksi palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla.

1960-luvun alussa arvioitiin, että maailmassa voisi 2000-luvun alkaessa olla peräti kolmekymmentä ydinasevaltaa. Ydinsulkusopimuksen solmimisen jälkeen Intia, Pakistan, Israel ja Pohjois-Korea ovat hankkineet ydinaseensa. Ainoastaan nämä neljä maata, ja niiden lisäksi Etelä-Sudan, ovat nykyisin ydinsulkusopimuksen ulkopuolella. Sopimus on hillinnyt ydinaseiden leviämistä, mutta ydinaseita hankkineet maat eivät ole luopuneet aseistuksestaan. Ydinaseettomista maista Iranilla on käynnissä ydinohjelma, jonka tavoitteena voi olla oman ydinaseen kehittäminen.

Ydinsulkusopimukseen kuuluu osana ydinmateriaalien valvonta. Valvonnalla varmistutaan siitä, että ydinaineet ja muut ydinalan tuotteet pysyvät rauhanomaisessa, lupien ja ilmoitusten mukaisessa käytössä ja että ydinlaitoksia ja -tekniikkaa käytetään vain rauhanomaisiin tarkoituksiin. Suomessa valvonnasta vastaa Säteilyturvakeskus.

Vuonna 2021 astui voimaan viidenkymmenen valtion vahvistama Ydinasekieltosopimus. Sopimusta valmisteltiin YK:n piirissä vuodesta 2015 alkaen. Sopimus kieltää ydinaseet kaikilta valtioilta. Sen vaikuttavuus on kuitenkin rajallinen, koska ydinasevaltiot eivät ole liittyneet sopimukseen. Vuonna 1996 tuli voimaan Ydinkoekieltosopimus, joka kieltää kaikki ydinkokeet. Sopimusta valvotaan mittausasemilla maapallon eri osissa. Sopimuksen on allekirjoittanut 177 valtiota. Sen ulkopuolelle ovat jääneet Intia, Pakistan, Pohjois-Korea, Saudi-Arabia, Kuuba, Syyria, Somalia, Mauritius, Dominica, Etelä-Sudan, Bhutan, Tuvalu ja Tonga.

Ydinaseen historia

Unkarilaissyntyinen ydinfyysikko Leo Szilard oli 1930-luvun lopussa huolissaan siitä, että Hitlerin Saksa voisi rakentaa atomipommin. Kun raskaan atomin ydin hajoaa pienemmiksi tytärytimiksi, siinä vapautuu energiaa. Tietyissä olosuhteissa ytimien hajoaminen aiheuttaa vuorostaan yhä useampia uusia hajoamisia. Syntyy ketjureaktio. Szilard tutki tätä ilmiötä ja oli vakuuttunut siitä, että atomien energia voitaisiin muuttaa kauhistuttavaksi aseeksi. Vuonna 1939 Szilard kirjoitti ja Albert Einstein allekirjoitti kirjeen Yhdysvaltojen presidentti Franklin Rooseveltille. Kirjeessä varoitettiin, että Saksa aikoo luultavasti käyttää uraania pommin rakennusaineena.

1940-luvun alussa Yhdysvallat ja Iso-Britannia alkoivat kehittää atomipommia. Vuonna 1945 tehtiin ensimmäinen atomipommin koeräjäytys. Atomipommin kehittäjien Manhattan-projekti tuotti kaksi erilaista atomipommia: uraani- ja plutoniumpommin. Koeräjäytys tehtiin plutoniumpommilla. Elokuussa vuonna 1945 japanilainen Hiroshiman kaupunki tuhottiin uraanipommilla. Kolme päivää myöhemmin Nagasaki hävitettiin plutoniumpommilla. Hiroshiman pommi tappoi heti noin 75 000 ihmistä. Nagasakin pommi surmasi yli 40 000 ihmistä. Säteily aiheutti pitkään vakavia sairauksia. Ydinpommien tuhovoimaa verrattiin tavanomaisiin räjähteisiin. Hiroshiman pommin tuhovoima vastasi noin 13 kilotonnia, eli kolmeatoista miljoonaa kiloa, tavanomaista räjähdysainetta, trotyyliä. Nagasakin pommin tuhovoima vastasi 20 kilotonnia, eli kahtakymmentä miljoonaa kiloa trotyyliä. Ydinpommin tulipallon lämpötila on yli kymmenen miljoonaa astetta.

1950-luvulla kehitettiin vetypommi. Sitä kutsutaan lämpöydinpommiksi tai fuusiopommiksi. Vedyn kahden isotoopin, deuteriumin ja tritiumin, yhdistyminen vapauttaa energiaa. Vetypommi vaatii räjähtääkseen suuren paineen ja korkean lämpötilan. Siksi vetypommi sytytetään fissiopommilla, joita ovat esimerkiksi uraani- ja plutoniumpommi. Vetypommi on yleensä paljon voimakkaampi kuin puhdas fissiopommi. Ydinaseita on muuteltu ja kehitelty monella tavoin. Niitä on pienennetty, jotta ne mahtuisivat tykinammuksiin ja lentokoneiden ohjuksiin. Ydinkokeissa on räjäytetty noin 2000 ydinpommia.

Yhdysvaltojen ja Venäjän sopimus

Vuoden 2021 alussa Yhdysvallat ja Venäjä hyväksyivät strategisia ydinaseita ja niiden kantolaitteita rajoittavalle New Start-sopimukselle viisivuotisen jatkoajan. Sopimus on nyt voimassa vuoteen 2026 asti. Mikäli jatkamisesta ei olisi sovittu, sopimus olisi jo lakannut olemasta voimassa. Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev allekirjoittivat alkuperäisen sopimuksen vuonna 2010. Sopimuksella määrätään, että Yhdysvalloilla ja Venäjällä saa kummallakin olla strategisessa ydinasevalikoimassa vain 1550 ydinkärkeä. Lisäksi sopimus rajoittaa ydinaseiden laukaisualustojen määrää. Strategisten ydinaseiden laukaisualustoja ovat esimerkiksi pommikoneet, sukellusveneet ja ohjussiilot. New Start-sopimus ei rajoita taktisten eli taistelukentän ydinaseiden määrää.

Euroopan Unioni pitää Yhdysvaltojen ja Venäjän sopimusta tärkeänä ja katsoo, että sillä on suuri merkitys kansainvälisen turvallisuuden edistämisessä. Sopimus vähentää kahden voimakkaimman ydinasevallan strategisia ydinvarastoja. Sen toteutumista seurataan tarkastusten ja muiden todentamiskäytäntöjen avulla. Ulkoministeriön asevalvonnan yksikkö totesi vuonna 2021, että kansainvälisen asevalvonnan toimintaympäristö säilyy vaikeana. Vakiintunutta sopimusjärjestelmää haastetaan yhä avoimemmin ja kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne vaikeuttaa vuoropuhelua. Uudet teknologiat kasvattavat tarvetta kokonaan uudenlaisille asevalvontatoimille. Tukholman Kansainvälinen rauhantutkimuslaitos SIPRI huomauttaa vuoden 2022 raportissaan, että maailman kaikki yhdeksän ydinasevaltiota parantavat parhaillaan ydinasevarustustaan.

Lähteet

  • Russia’s Nonstrategic Nuclear Weapons and Its Views of Limited Nuclear War, Dr Sidharth Kaushal and Sam Cranny-Evans, RUSI, 2022
  • What are Tactical Nuclear Weapons? Union of Concerned Scientists, 2022
  • Ydinsulkusopimus ja ydinaseettomat vyöhykkeet, Sadankomitea, 2022
  • Joint Statement of the Leaders of the Five Nuclear-Weapon States on Preventing Nuclear War and Avoiding Arms Races, 3.1.2022
  • SIPRI Yearbook 2022, Armaments, Disarmament and International Security
  • Wikipedia