Kolumbia
Keskeiset luvut ja tiedot
-
Pääkaupunki
- Bogota
-
Etniset ryhmät
- mestitsit 58 %, eurooppalaista alkuperää 20 %, mulatit 14%, afrikkalaista alkuperää 4 %, zambot 3 %, amerikanintiaanit 1 %
-
Kieli
- espanja
-
Uskonto
- roomalaiskatolilaisia 90 %, muita 10 %
-
Väkiluku
- 47 miljoonaa
-
Pinta-ala
- 1 141 750 km2
-
Valuutta
- Kolumbian peso
-
BKT per asukas
- 14 931 Ostovoimapariteetti $
-
Muut maasivut
Maantiede
Kolumbia on Etelä-Amerikan ainoa valtio, jolla on rantaviivaa sekä Tyynellemerelle että Karibianmerelle. Ecuadorin rajalla kohoava Andien vuoristo jakautuu kolmeen vuorijonoon, joista kaksi kohoaa pohjoiseen kohti Karibianmerta ja kolmas koilliseen. Vuorijonojen välissä virtaavat Magdalena- ja Cauca-joet, joiden rehevissä jokilaaksoissa valtaosa väestöstä asuu. Pääkaupunki Bogota sijaitsee itäisen vuorijonon ylängöllä. Lämpötilat ovat Kolumbiassa tasaiset ympäri vuoden ja vaihtelevat maanpinnan korkeuden mukaan. 4 500 metrin korkeudessa lunta on ympäri vuoden. Kolumbia sijaitsee mannerlaattojen välissä, joten siellä on usein maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia. Lähes puolet Kolumbian pinta-alasta on metsän peitossa. Metsien hakkuista seuraa aiheutuu paljon ongelmia. Monet eliölajit joutuvat uhanalaisiksi ja maaeroosio uhkaa isoja osia maata. Liiallisen torjunta-aineiden käytön vuoksi maaperä ja vesistöt ovat monin paikoin saastuneita.
Historia
Arkeologisten löytöjen perusteella Kolumbia asutettiin jo 13 000 vuotta sitten. Intiaanit kehittivät jo varhain edistynyttä maanviljelyä mm. keinokastelua käyttämällä. Inkojen valtakunta ei ulottunut Kolumbiaan saakka, mutta myös Kolumbian alueella kehitettiin monimutkaisia poliittisia järjestelmiä jo 1000-luvulla eaa. Vuonna 1499 espanjalaiset valloittajat tulivat Kolumbiaan. Maan ensimmäinen kaupunki Santa Maria perustettiin vuonna 1525. Kolumbia oli Espanjan suurin kullan lähde ja Cartagena oli yksi tärkeimmistä satamista Espanjan imperiumissa. Koska Espanjassa syntyneillä ja Amerikan mantereella syntyneillä oli maassa erilaiset oikeudet, yhteiskunnan poliittiset jännitteet kasvoivat vuosien saatossa. Vastustus Espanjaa kohtaan oli suurta. Kolumbia itsenäistyi vapaustaistelija Simón Bolívarin avustuksella vuonna 1819. Itsenäistymisen jälkeen alkoivat konfliktit liberaalien ja konservatiivien välillä. Vuoden 1953 sotilasvallankaappauksen jälkeen puolueet alkoivat tehdä yhteistyötä: vuodesta 1957 lähtien ne olivat yhdessä vallassa 20 vuoden ajan. Poliittisessa yhteistyössä vasemmisto jäi kuitenkin varjoon, mikä johti sissiliikkeiden perustamiseen. Maassa vuosikausia jatkunut sisällissota on yksi maailman pisimmistä konflikteista, ja puolisotilaalliset joukot ovat tehneet sodasta erityisen brutaalin.
Ekologinen jalanjälki
1,1
Yhteiskunta ja politiikka
Kolumbia on perustuslaillinen tasavalta, jossa presidentillä on toimeenpanovalta ja kaksikamarisella parlamentilla lainsäädäntövalta. Kolumbiassa on ollut siviilihallinto kauemmin kuin muissa Etelä-Amerikan maissa. Jo yli 50 vuotta jatkuneesta hallituksen joukkojen ja lähinnä vasemmistolaisten sissiliikkeiden välisestä sisällissodasta huolimatta maa on onnistunut säilyttämään vahvat demokraattiset instituutiot.
Pitkän aseellisen konfliktin taustalla oli alun perin poliittisia ja yhteiskunnallisia syitä. Myöhemmin siihen liittyivät myös huumekartellit, jotka ovat tukeneet niin sissiliikkeitä, hallitusta kuin puolisotilaallisia äärioikeistolaisia ns. kuolemanpartioitakin. Kaikki konfliktin osapuolet ovat tehneet hyökkäyksiä siviilejä kohtaan, ja maassa on 3–5 miljoonaa sisäistä pakolaisia. Hallitus on onnistunut rauhoittamaan kuolemanpartioiden ja joidenkin sissiliikkeiden toiminnan. Vuonna 2012 aloitettiin rauhanneuvottelut merkittävän sissiliikkeen, äärivasemmistolaisen FARC:in (Fuerzas Armadas Revolucionarias de Colombia) kanssa. Neuvottelut jatkuvat yhä.
Kolumbia on yhä maailman suurimpia kokaiinin tuottajia, vaikka maa on onnistunutkin Yhdysvaltain tuella hajoittamaan maan merkittävimmät huumekartellit. FARC-sissien arvellaan tätä nykyä kontrolloivan suurta osaa kokaiinin tuotannosta. Korruptio on maassa suuri ongelma, ja monia merkittäviä poliitikkoja on syytetty ja tuomittu yhteyksistä huumekauppaan ja kuolemanpartoihin. Vauraus on jakautunut maassa hyvin epätasaisesti, ja puolet väestöstä elää köyhyydessä.
Inhimillisen kehityksen indeksi
82 av 188
Talous ja kaupankäynti
Kolumbian talouskehitys on ollut viime vuosina positiivista. Vuonna 2008 alkaneeseen talouskriisiin saakka talouskasvu kiihtyi, ja maa on myös toipunut talouskriisistä suhteellisen hyvin. Perinteisesti Kolumbian talous on perustunut maanviljelyyn, ja kahvi ja banaanit ovat olleet sen vientituotteita. Nykyisin öljy on tärkein laillinen vientituote. Kokaiinin vienti on todennäköisesti tätäkin laajempaa: arviolta 60 % kaikesta maailman kokaiinista tuotetaan Kolumbiassa. Kolumbian talous kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla, kun taloutta liberalisoitiin. 2000-luvulla valtio on panostanut kaupunkien turvallisuuteen, mikä on lisännyt ulkomaisia investointeja maassa. Viime vuosina suhteet Etelä-Amerikan sosialistimaihin ovat huonontuneet, sillä Kolumbia on lähentynyt USA:ta. Venezuela oli aikaisemmin Kolumbian toiseksi suurin kauppakumppani, mutta nykyisin kauppasuhteet ovat poikki. Kiinasta on sen sijaan tullut Kolumbian merkittävä kauppakumppani.
Kartat
Tilastot
YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kolumbia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Väestö
Väkiluku
51 265 841
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden
1,7
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
13
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.
14 931
Nälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä
1
Ilmasto
CO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden
1,6
Terveys
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus
9,0
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
7,3
Koulutus
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä
9,56
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
