[[suggestion]]
Kolumbia
 
Flagg

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki

Bogota

Etniset ryhmät

mestitsit 58 %, eurooppalaista alkuperää 20 %, mulatit 14%, afrikkalaista alkuperää 4 %, zambot 3 %, amerikanintiaanit 1 %

Kieli

espanja

Uskonto

roomalaiskatolilaisia 90 %, muita 10 %

Väkiluku

47 miljoonaa

Pinta-ala

1 141 750 km2

Valuutta

Kolumbian peso

BKT per asukas

14 154 Ostovoimapariteetti $

Muut maasivut

Maantiede

Kolumbia on Etelä-Amerikan ainoa valtio, jolla on rantaviivaa sekä Tyynellemerelle että Karibianmerelle. Ecuadorin rajalla kohoava Andien vuoristo jakautuu kolmeen vuorijonoon, joista kaksi kohoaa pohjoiseen kohti Karibianmerta ja kolmas koilliseen. Vuorijonojen välissä virtaavat Magdalena- ja Cauca-joet, joiden rehevissä jokilaaksoissa valtaosa väestöstä asuu. Pääkaupunki Bogota sijaitsee itäisen vuorijonon ylängöllä. Lämpötilat ovat Kolumbiassa tasaiset ympäri vuoden ja vaihtelevat maanpinnan korkeuden mukaan. 4 500 metrin korkeudessa lunta on ympäri vuoden. Kolumbia sijaitsee mannerlaattojen välissä, joten siellä on usein maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia. Lähes puolet Kolumbian pinta-alasta on metsän peitossa. Metsien hakkuista seuraa aiheutuu paljon ongelmia. Monet eliölajit joutuvat uhanalaisiksi ja maaeroosio uhkaa isoja osia maata. Liiallisen torjunta-aineiden käytön vuoksi maaperä ja vesistöt ovat monin paikoin saastuneita.

Historia

Arkeologisten löytöjen perusteella Kolumbia asutettiin jo 13 000 vuotta sitten. Intiaanit kehittivät jo varhain edistynyttä maanviljelyä mm. keinokastelua käyttämällä. Inkojen valtakunta ei ulottunut Kolumbiaan saakka, mutta myös Kolumbian alueella kehitettiin monimutkaisia poliittisia järjestelmiä jo 1000-luvulla eaa. Vuonna 1499 espanjalaiset valloittajat tulivat Kolumbiaan. Maan ensimmäinen kaupunki Santa Maria perustettiin vuonna 1525. Kolumbia oli Espanjan suurin kullan lähde ja Cartagena oli yksi tärkeimmistä satamista Espanjan imperiumissa. Koska Espanjassa syntyneillä ja Amerikan mantereella syntyneillä oli maassa erilaiset oikeudet, yhteiskunnan poliittiset jännitteet kasvoivat vuosien saatossa. Vastustus Espanjaa kohtaan oli suurta. Kolumbia itsenäistyi vapaustaistelija Simón Bolívarin avustuksella vuonna 1819. Itsenäistymisen jälkeen alkoivat konfliktit liberaalien ja konservatiivien välillä. Vuoden 1953 sotilasvallankaappauksen jälkeen puolueet alkoivat tehdä yhteistyötä: vuodesta 1957 lähtien ne olivat yhdessä vallassa 20 vuoden ajan. Poliittisessa yhteistyössä vasemmisto jäi kuitenkin varjoon, mikä johti sissiliikkeiden perustamiseen. Maassa vuosikausia jatkunut sisällissota on yksi maailman pisimmistä konflikteista, ja puolisotilaalliset joukot ovat tehneet sodasta erityisen brutaalin.

Ekologinen jalanjälki

1 0

1,1

Hvis alle mennesker på Jorden skulle ha samme forbruk som en gjennomsnittlig innbygger i Kolumbia ville vi trenge 1,1 jordkloder.

Yhteiskunta ja politiikka


Kolumbia on perustuslaillinen tasavalta, jossa presidentillä on toimeenpanovalta ja kaksikamarisella parlamentilla lainsäädäntövalta. Kolumbiassa on ollut siviilihallinto kauemmin kuin muissa Etelä-Amerikan maissa. Jo yli 50 vuotta jatkuneesta hallituksen joukkojen ja lähinnä vasemmistolaisten sissiliikkeiden välisestä sisällissodasta huolimatta maa on onnistunut säilyttämään vahvat demokraattiset instituutiot.

Pitkän aseellisen konfliktin taustalla oli alun perin poliittisia ja yhteiskunnallisia syitä. Myöhemmin siihen liittyivät myös huumekartellit, jotka ovat tukeneet niin sissiliikkeitä, hallitusta kuin puolisotilaallisia äärioikeistolaisia ns. kuolemanpartioitakin. Kaikki konfliktin osapuolet ovat tehneet hyökkäyksiä siviilejä kohtaan, ja maassa on 3–5 miljoonaa sisäistä pakolaisia. Hallitus on onnistunut rauhoittamaan kuolemanpartioiden ja joidenkin sissiliikkeiden toiminnan. Vuonna 2012 aloitettiin rauhanneuvottelut merkittävän sissiliikkeen, äärivasemmistolaisen FARC:in (Fuerzas Armadas Revolucionarias de Colombia) kanssa. Neuvottelut jatkuvat yhä.
Kolumbia on yhä maailman suurimpia kokaiinin tuottajia, vaikka maa on onnistunutkin Yhdysvaltain tuella hajoittamaan maan merkittävimmät huumekartellit. FARC-sissien arvellaan tätä nykyä kontrolloivan suurta osaa kokaiinin tuotannosta. Korruptio on maassa suuri ongelma, ja monia merkittäviä poliitikkoja on syytetty ja tuomittu yhteyksistä huumekauppaan ja kuolemanpartoihin. Vauraus on jakautunut maassa hyvin epätasaisesti, ja puolet väestöstä elää köyhyydessä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

79 av 186

Kolumbia er nummer 79 av 186 land på Human Development Index over menneskelig utvikling.

Talous ja kaupankäynti

Kolumbian talouskehitys on ollut viime vuosina positiivista. Vuonna 2008 alkaneeseen talouskriisiin saakka talouskasvu kiihtyi, ja maa on myös toipunut talouskriisistä suhteellisen hyvin. Perinteisesti Kolumbian talous on perustunut maanviljelyyn, ja kahvi ja banaanit ovat olleet sen vientituotteita. Nykyisin öljy on tärkein laillinen vientituote.  Kokaiinin vienti on todennäköisesti tätäkin laajempaa: arviolta 60 % kaikesta maailman kokaiinista tuotetaan Kolumbiassa. Kolumbian talous kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla, kun taloutta liberalisoitiin. 2000-luvulla valtio on panostanut kaupunkien turvallisuuteen, mikä on lisännyt ulkomaisia investointeja maassa.  Viime vuosina suhteet Etelä-Amerikan sosialistimaihin ovat huonontuneet, sillä Kolumbia on lähentynyt USA:ta. Venezuela oli aikaisemmin Kolumbian toiseksi suurin kauppakumppani, mutta nykyisin kauppasuhteet ovat poikki. Kiinasta on sen sijaan tullut Kolumbian merkittävä kauppakumppani.

Kartat

Tilastot

YK:n vuosituhattavoitteet Tältä sivulta löydät arvot maalle Kolumbia koskien kaikkia indikaattoreita (viimeisin raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Väestö

Väkiluku

50 882 891

Ihmistä maassa Kolumbia

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden 

1 6

1,7

lasta per nainen maassa Kolumbia

Lapsikuolleisuus

 Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden. 

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14

14

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Kolumbia

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla. 

4

14 154

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Kolumbia

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

5 2 3 4 5
6 7 8 9 10

0 %

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Kolumbia

Ilmasto

CO2-päästöt

 CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden 

1 7

1,8

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Kolumbia

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 7

9,7

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Kolumbia

Koulutus

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

1 2 3 4 5
6 7 8 9 5

9,51

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Kolumbia

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin? 

1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12

12,5

koulunkäyntiä keskimäärin maassa Kolumbia

Likestilling

Arbeid