Al-Qaida

Johdanto

Al-Qaida-nimeä kantaa maailmanlaajuinen ja vaikeasti määriteltävä ääri-islamistisien militanttijärjestöjen verkosto.  Järjestö edustaa äärimmäistä versiota sunnilaisesta islamista, ja sen tavoitteena on käydä sotaa läntistä maailmaa (etenkin Yhdysvaltoja) vastaan sekä levittää islamilaista sharia-lakijärjestelmää. Valtaosa islamistisen maailman uskonoppineista ja vallanpitäjistä on tuominnut al-Qaidan edustaman väkivaltaisen ääri-islamin harhaoppisuudeksi.

Al-Qaida on julistettu terroristijärjestöksi muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien, EU:n ja Yhdysvaltojen toimesta. Järjestö on toteuttanut useita tuhoisia terrori-iskuja ympäri maailmaa. Tunnetuimmat näistä on Yhdysvalloissa 11.9.2001 toteutetut iskut, joissa kuoli noin 3000 ihmistä.

Nimi ”al-Qaida” tarkoittaa arabiasta käännettynä tukikohtaa ja tietokantaa. Järjestön perustaja Osama bin Laden kertoi nimen syntyneen järjestön ensimmäisestä tukikohdasta, jossa koulutettiin sotureita ja pidettiin yllä tietokantaa siihen aikaan Neuvostoliittoa vastaan kamppailevista islamistitaistelijoista.

Al-Qaidan juuret

Al-Qaida terroristijärjestö perustettiin 1980-luvun lopulla Pakistanin ja Afganistanin välisellä vuoristoalueella. Afganistan oli tähän aikaan Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteena ja maata oli noussut puolustamaan vahvasti islaminuskoinen mujahideen -sissitaistelijoiden joukko. Mujahideen -sissit saivat tukea etenkin Pakistanilta, Saudi-Arabialta ja Yhdysvalloilta, joka halusi estää Neuvostoliiton vaikutuspiirin leviämisen öljykenttien takia strategisesti tärkeään Lähi-itään. Yhdysvallat tarjosi mujahideen -sisseille rahoitusta ja aseita, joiden avulla sissit lopulta ajoivat Neuvostoliiton asevoimat ulos maasta vuonna 1989.

Mittava osa tästä rahoituksesta kulki Maktab al-Khidamat (MAK) nimisen organisaation kautta. MAK keräsi rahoitusta valtioiden lisäksi myös varakkailta yksityishenkilöiltä, ja jakoi sitä eteenpäin pienemmille mujahideen -sissiryhmille. Järjestön toiminnassa ja rahoituksessa oli tähän aikaan mukana rikkaan saudiarabialaisen bin-Laden suvun poika, Osama. Neuvostoliiton kanssa käydyn sodan jälkeen maahan jäi suuria määriä aseistettuja mujahideen -taistelijoita jotka alkoivat taistella keskenään maan hallinnasta. Samaan aikaan islamin nimeen sotaa käyneet mujahideenit  halusivat lähteä taistelemaan uskontonsa puolesta muuallekin maailmaan, esimerkiksi Israeliin.

Yhtä mujahideen -taistelijoiden joukoista johti Osama bin-Laden, ja joukko nimettiin al-Qaidaksi. Järjestön jäseniltä vaadittiin hyviä käytöstapoja ja äärimmäistä kuuliaisuutta johtajiaan kohtaan. Alun perin Osama bin-Laden halusi edistää islamin asemaa ulkomailla pelkästään rauhanomaisin keinoin, mutta tilanne muuttui ensimmäisen Persianlahden sodan alettua.

Eristäytyminen ja radikalisoituminen

Saddam Husseinin johtama Irakin armeija valloitti Kuwaitin elokuussa 1990. Hussein uhkasi nyt suoraan laajojen öljykenttien rikastuttamaa Saudi-Arabiaa, jonka asevoimat eivät kuitenkaan olleet riittävät puolustussodan käyntiin. Saudi-Arabiassa syntynyt Osama bin-Laden tarjosi maan kuningassuvulle palveluitaan maan puolustamiseksi. Saudit kuitenkin kieltäytyivät bin-Ladenin tarjouksesta, ja kutsuivat sen sijaan Yhdysvaltojen johtaman koalition puolustamaan maata. Bin-Laden näki kristinuskoisten yhdysvaltalaisjoukkojen sijoituksen kahden islaminuskon pyhimmän moskeijan maassa loukkauksena uskontoaan kohtaan, ja suuttui asiasta julkisesti Saudi-Arabian hallinnolle. Osama bin-Laden karkotettiin tämän seurauksena synnyinmaastaan, josta hän muutti evakkoon Sudaniin.

Eläessään Sudanissa bin-Ladenin harjoittama politiikka muuttui entistä terävämmäksi. Al-Qaida toteutti kaksi ensimmäistä suurta pommi-iskuaan. Ensimmäisen vuonna 1992 Jemenissä ja toisen vuotta myöhemmin New Yorkin World Trade Centerin torneja kohtaan. Saudi-Arabia antoi vuonna 1993 tukensa Palestiinan ja Israelin allekirjoittamalle Oslon rauhansopimukselle. Bin-Laden alkoi ahkerasti mustamaalata Saudi-Arabian hallitusta ja tukea paikallisia terroristijärjestöjä, jotka kaavailivat iskuja ”maallistunutta” Egyptiä vastaan. Saudi-Arabian hallitus määräsi bin-Ladenin passin tuhottavaksi ja hän menetti kansalaisuutensa. Tämän lisäksi hänen Saudi-Arabiassa olevat pankkitilinsä jäädytettiin, ja hänen perheensä tarjoama yli 7 miljoonan euron vuosittainen stipendi lopetettiin. Sudanin hallitus tarjosi useaan otteeseen bin-Ladenia Yhdysvalloille kiinniotettavaksi. Yhdysvallat ei kuitenkaan ryhtynyt toimiin bin-Ladenia vastaan. Vuonna 1995 bin-Laden häädettiin Sudanista, ja hän palasi Afganistaniin.

Yhteistyö Talibanin kanssa

Bin-Ladenin poissa ollessa Afganistanin tilanne oli alkanut vakaantua, ja maan hallitsijaksi oli nousemassa ääri-islamilainen Taliban-liike. Bin-Laden ja al-Qaida nauttivat maassa Talibanin suojelusta, ja alkoivat kouluttaa laajaa mujahideen -sisseihin perustuvaa taistelijoiden ryhmää. Al-Qaida myös tuki Talibanin hallintoa muun muassa kouluttamalla Talibanin erikoisjoukkoja. Samaan aikaan al-Qaida julisti ”islamin mailla” oleskelevia ulkomaalaisia kohtaan jihadin , pyhän sodan. Jihadin pystyy julistamaan vain korkeimmat islaminuskon uskonnolliset päättäjät, ja tästä syystä suurin osa islaminuskon oppineista ja johtajista tuomitsivat al-Qaidan ja bin-Ladenin vääräuskoisiksi.

Al-Qaida jatkoi tuhoisia pommi-iskuja Afrikassa ja Lähi-idässä. Vuonna 1996 al-Qaida yritti salamurhata Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin Manilassa, mutta isku epäonnistui Yhdysvaltojen salaisen palvelun löydettyä pommin sillan alta, jonka yli presidentin autosaattueen oli tarkoitus kulkea. Vuoden 1998 pommi-iskussa Yhdysvaltojen suurlähetystöä kohtaan Itä-Afrikassa kuoli noin 300 henkeä. Tämä aiheutti ensimmäisen Yhdysvaltojen vastahyökkäyksen al-Qaidaa vastaan risteilyohjusten muodossa, jotka tuhosivat yhden al-Qaidan tukikohdista Afganistanissa. Uuden vuosituhannen alussa, lokakuussa 2000, al-Qaidan taistelijat toteuttivat pommi-iskun Yhdysvaltojen hävittäjä U.S.S. Colea vastaan Jemenissä. Miestappiot jäivät pommituksessa vähäisiksi, mutta al-Qaida rohkaistui ja alkoi suunnitella Yhdysvaltojen maaperällä toteutettavaa iskua.

Hyökkäykset Yhdysvaltoja vastaan ja Afganistanin sota

Syyskuun yhdestoista päivä vuonna 2001 al-Qaida toteutti historiansa tuhoisimman terrori-iskun. Pentagoniin Washingtonissa ja kumpaankin World Trade Centerin torniin New Yorkissa ohjattiin kaapatut matkustajalentokoneet. Lisäksi yksi kaapattu lentokone syöksyi maahan Pennsylvanian osavaltiossa. Kumpikin World Trade Centerin päätorneista sekä yksi pienemmistä WTC-torneista luhistuivat maahan, ja Pentagoniin ohjattu lentokone aiheutti suuret tuhot Yhdysvaltojen puolustusvoimien päärakennukselle. Iskuissa kuoli noin 3 000 ihmistä.

Al-Qaida ei aluksi ottanut vastuuta iskuista, mutta muutamaa päivää myöhemmin Osama bin-Laden ilmoitti hyökänneensä Yhdysvaltojen ”armeijan ja talouden ikoneita vastaan.” Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush julisti välittömästi ”sodan terrorismia vastaan” ja vaati Afganistanin Taliban-hallitusta luovuttamaan bin-Ladenin Yhdysvaltoihin. Afganistanin epäröidessä Yhdysvallat hyökkäsi maahan tukenaan kansainvälinen koalitio. Yhdysvaltojen armeija syrjäytti Talibanin hallituksen nopeasti, ja loput Taliban-taistelijat sekä al-Qaida perääntyivät Pakistanin ja Afganistanin väliselle vuoristoalueelle. Yhdysvallat kuitenkin epäonnistui Osama bin-Ladenin kiinniotossa ja joutui Afganistanissa vaikeaan sotaan, alueella vuosikymmeniä taistelleiden mujahideen -sotureiden kanssa.

Al-Qaida alkoi levittäytyä yhä pienemmiksi yksiköiksi ympäri maailmaa ja jatkoi pommi-iskuja Euroopassa, Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Käännekohta al-Qaidan historiassa tuli, kun vuoden 2011 toukokuussa Yhdysvaltojen merivoimien erikoisjoukot tekivät iskun Pakistanin Abbottabadin kaupungissa sijaitsevalle muuratulle asuinalueelle. Erikoisjoukot löysivät ja surmasivat iskussa Osama bin-Ladenin ja saivat haltuunsa suuren määrän al-Qaidan salaista materiaalia. Tämän jälkeen useat muut al-Qaidan johtajat ovat kuolleet Yhdysvaltojen miehittämättömien lentokoneiden tekemissä ohjusiskuissa Pakistanissa ja Jemenissä. Al-Qaida toimii tällä hetkellä suureksi osaksi ilman yhtenäistä johtajaa. Käytännössä itsenäisiä al-Qaidan soluja on muodostunut lukuisiin itä-Afrikan ja Lähi-idän maihin, joissa ne osallistuvat maiden sisäisiin konflikteihin.