Golanin ylänkö

Israelin valtion perustaminen ja Golanin ylängön valloitus

Israelin valtio perustettiin vuonna 1948 mm. YK:n ja USA:n tuella. Lähi-idän arabimaat protestoivat voimakkaasti valtion perustamista vastaan. Israelin ja sen naapurimaiden välille syttyi kaksivuotinen sota, josta Israel selviytyi voittajana. Sodan jälkeen israelilaiset eivät olleet tyytyväisiä saamiinsa alueisiin, vaikka maan pinta-ala oli kasvanut kolmasosalla alun perin sovitusta. Israel teki tulevina vuosina useita aseellisia hyökkäyksiä naapurimaiden alueille. Tärkein niistä oli ns. kuuden päivän sota vuonna 1967, jossa Israel valloitti Gazan kaistaleen Egyptiltä, Länsirannan ja Itä-Jerusalemin Jordanialta sekä Golanin ylängön Syyrialta.

Valloituksen aikaan Golanin ylängöllä asui Syyrian arabeja, jotka israelilaiset uudisasukkaat ajoivat pois. Valtaamisesta alkoi miehitys, joka on jatkunut yli 30 vuotta. Egypti ja Syyria yrittivät valloittaa alueen takaisin vuonna 1973, mutta epäonnistuivat. Golanin kukkuloita tasankoalueen keskellä oli helppo puolustaa hyökkäyksiä vastaan.  Muutamien raskaiden taisteluiden jälkeen Egypti ja Syyria luovuttivat. Vuotta myöhemmin YK lähetti tarkkailu- ja rauhanturvajoukkoja Syyrian ja Israelin raja-alueelle. Rajalle perustettiin vyöhyke, jota YK-joukot valvovat. Joukot tarkkailevat sotilaallista toimintaa sekä Syyrian että Israelin puolella rajaa, ja ovat tehneet koko operaation ajan yhteistyötä Syyrian ja Israelin viranomaisten kanssa.

Vuonna 1981 Israel päätti, että Golanin ylänkö kuuluu Israelin valtioon. Golanin ylänkö on Israelille tärkeä kahdesta syystä. Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta ylänkö sijaitsee puolustuksellisesti kannalta tärkeässä paikassa Israelin ja Syyrian rajalla. Ylängöltä on helppo valvoa, mitä naapurimaassa tapahtuu. Golanin ylänköä kontrolloimalla Israel voi myös paremmin valvoa palestiinalaisia vastarintaryhmiä, jotka toimivat raja-alueilla. Lisäksi alueella on suuret vesivarannot. Israel saa kolmasosan käyttövedestään Golanin ylängöltä. Vesivarannot ovat tärkeitä myös syyrialaisille, joille konfliktissa on kysymys ennen kaikkea poliittisesta arvovallasta.

Nykytilanne

Israelin ja Syyrian rajalla ei ole ollut sotatoimia vuoden 1973 jälkeen. Maat ovat kuitenkin taistelleet toisiaan vastaan Libanonissa ja maiden välillä on edelleen sotatila. Syyria on nykyisin ainoa Israelin naapurimaa, joka ei ole solminut rauhansopimusta Israelin kanssa. Pääsyy tähän on Golanin ylänkö: Syyrialle rauhan solmimisen ehtona olisi, että alue palautetaan sille. Maat ovat käyneet rauhanneuvotteluita useaan otteeseen, mutta tuloksetta. Syyria pitää tiukasti kiinni käsityksestä, jonka mukaan Israelin silloinen pääministeri Yitzhak Rabin olisi 1990-luvulla suostunut rajojen palauttamiseen vuoden 1967 tilanteeseen ennen kuusipäiväisen sodan aluevaltauksia.  Israel joutuisi tällöin luopumaan koko ylänköalueesta. Israelilaiset kuitenkin kieltävät Rabinilla koskaan olleen tällaista kantaa. Israel on myöntynyt vetäytymään alueelta osittain. Mm. eräs 12 000 israelilaisen uudisasukkaan siirtokunta on purettu. Israelilaiset puolestaan asettavat vetäytymisen ehdoksi sen, että Syyria vetää sotilaansa pois Damaskoksen eteläpuolella sijaitsevalta Golanin ylängön alueelta.

Vuonna 2010 alkaneiden niin sanottujen arabivallankumousten myötä poliittinen tilanne Syyriassa on kärjistynyt sisällissodan partaalle. Presidentti Assadin hallitus tulee todennäköisesti romahtamaan, ja on vielä epäselvää miten maan tilanne tulee vaikuttamaan suhteisiin Israelin kanssa.