Aseet ja valta
Irakissa on seitsemänkymmentä aseryhmää, jotka tekevät yhteistyötä Iranin kanssa. Ryhmät kuuluvat verkostoon, joka tunnetaan nimellä Kansan mobilisaatiovoimat. Useiden ryhmien takana on jokin Irakin shiiamuslimien poliittinen liike tai puolue. Vahvimmilla aseryhmillä on kymmeniä tuhansia taistelijoita. Ryhmillä on ohjuksia, lennokkeja, raketteja ja ilmatorjunta-aseita. Kansan mobilisaatiovoimiin kuuluvat ryhmät ovat hyökänneet ohjuksilla, raketeilla ja räjähdyslennokeilla Israeliin, Yhdysvaltojen Lähi-Idän sotilastukikohtiin ja Saudi-Arabian öljykentille. Vuonna 2026 Yhdysvaltojen, Israelin, Saudi-Arabian ja Kuwaitin ilmavoimat ovat tehneet ohjus- ja pommi-iskuja Kansan mobilisaatiovoimien ja Irakin Islamilaisen vastarintajärjestön IRI:n asemiin Irakissa ja Syyriassa. Iskuissa on kuollut kymmeniä ihmisiä.
Irak on islamilainen maa. Kuusikymmentä prosenttia irakilaisista kannattaa islamin shiialaista suuntausta. Kolmasosa irakilaisista on sunnimuslimeja. Sunnalaisuus ja shiialaisuus ovat islaminuskon päähaaroja. Yli neljä viidesosaa maailman islaminuskoisista on sunnimuslimeja. Kymmenesosa maailman muslimeista on shiialaisia. Saudi-Arabiassa asukkaiden valtaenemmistö on sunnimuslimeja. Iran on shiialaisen islamin sydänmaa. Siksi Irakin shiiamuslimien aseelliset järjestöt ovat Iranin liittolaisia. Irakin uusi hallitus toivoo, että Kansan mobilisaatiovoimiin kuuluvat epäsäännölliset aseryhmät lopettaisivat toimintansa. Hallitus vaatii ryhmiä luovuttamaan aseensa vuoden 2026 syksyn aikana.
Irak voi taas sortua sotaan. Yhteiskuntarauha on hauras. Monenlaiset jännitteet repivät maata. Iran haluaa säilyttää vaikutusvaltansa ja käyttää Irakin shiiajärjestöjä omien sotiensa liittolaisina. Yhdysvallat uhkailee Irakia väkivallalla ja talouspakotteilla, jos Irak ei riisu Kansan mobilisaatiovoimia aseista. Irakin poliittisen palapelin valtasääntöjen mukaan pääministeriksi on nimitettävä shiiamuslimi, parlamentin puhemiehen on oltava sunnimuslimi ja presidentiksi on valittava kurdi. Uusi pääministeri Ali al-Zaidi aloitti hallituksensa johdossa vuoden 2026 keväällä. Pääministerin tuore aloite Kansan mobilisaatiovoimien aseistariisunnasta on saanut tukea niiltä aseryhmiltä, joilla on eniten omaa poliittista voimaa Irakin yhteiskunnassa. Iranille läheisimmät ryhmittymät kieltäytyvät aseistariisunnasta.
Irakin uusi hallitus
Vuonna 2025 Irakissa järjestettiin parlamenttivaalit. Vaaleihin osallistui kymmeniä puolueita. Neljäkymmentä puoluetta sai kansanedustajia. Vuoden 2026 keväällä, kuukausia kestäneiden tiiviiden neuvottelujen jälkeen, vahvimmat puolueet sopivat pääministerin valinnasta. Pääministeriksi nimitettiin Ali al-Zaidi. Vähän yli nelikymmenvuotias Ali al-Zaidi on entinen pankinjohtaja ja suuren yritysryhmän omistaja. Hänen toivotaan tuovan uusia tuulia Irakin talouskehitykseen ja politiikkaan. Irakin politiikka on juuttunut totuttujen valta-asetelmien ja vahvimpien puoluejohtajien ympärille. Pitkäaikainen kamppailu vallasta ja vuosikymmenien aikana tulehtuneet kiistat ovat repineet puolueiden välille syvän epäluulojen kuilun. Ali al-Zaidi on nähty uutena tulijana, joka kenties voisi avata Irakin politiikan solmuja ilman vanhoja rasitteita.
Pääministeri Ali al-Zaidin hallituskausi alkoi riitojen merkeissä. Parlamenttipuolueet eivät pystyneet sopimaan sisäministerin, opetusministerin, suunnitteluministerin ja puolustusministerin valinnoista. Uuden hallituksen on koko ajan käytävä kauppaa isoimpien puolueiden kanssa. Hallituksessa on kymmenen puolueen edustajia. Pääministeri Ali al-Zaidi nimitettiin puolueisiin sitoutumattomana. Irakin shiiamuslimien aseellisten ryhmien liitto Iranin kanssa on vetänyt Irakinkin Iranin ja Yhdysvaltojen väliseen sotaan. Tämä uhkaa vakavalla tavalla Irakin kehitystä. Irakin uusi hallitus on vaatinut islamistiliikkeiden aseryhmiä lopettamaan aseellisen toimintansa ja luovuttamaan aseensa. Hallitus ei ole ilmoittanut mitä se tekee, jos Irania tukevat islamistit eivät suostu vaatimukseen.
Ääri-islamistiset liikkeet
Irakissa toimiva Islamilainen vastarintajärjestö IRI on shiiamuslimien aseellisten liikkeiden yhteisverkosto. IRI on Iranin liittolainen. Verkostoon kuuluu kymmenen ääri-islamistista aseryhmää. Suurin niistä on Kataib Hizbollah. Kataib Hizbollahilla on yli kymmenen tuhatta aseistettua taistelijaa. Kataib Hizbollah on julistanut, ettei se aio noudattaa Irakin uuden hallituksen vaatimusta aseellisen toiminnan lopettamisesta. Islamilaisen vastarintajärjestön ryhmiin kuuluu kaikkiaan noin viisikymmentä tuhatta taistelijaa. Iran on toimittanut IRI:n ryhmille raketteja, lennokkeja ja ohjuksia.
Kataib Hizbollah on ollut mukana Kansan mobilisaatiovoimissa - laajassa aseryhmien verkostossa, joka on tehnyt yhteistyötä Irakin armeijan kanssa. 2000-luvun alussa Irakin sodan aikana Kataib Hizbollah taisteli amerikkalaisia joukkoja vastaan. Sen jälkeen Kataib Hizbollah on taistellut sunnimuslimien ISIS-liikettä vastaan sekä Irakissa että Syyrian sisällissodassa. Kataib Hizbollah on syyllistynyt raakoihin ihmisoikeusloukkauksiin. Vuonna 2019 Irakissa oli laajoja hallituksen vastaisia mielenosoituksia. Kataib Hizbollahin asemiehet tappoivat satoja mielenosoittajia. Vuonna 2020 Kataib Hizbollahin johtaja Abu Mahdi al-Muhandis kuoli Yhdysvaltojen ilmaiskussa.
Viime vuosina Irakin islamistiryhmät ovat tehneet useita iskuja Yhdysvaltojen armeijan tukikohtiin. Vuonna 2024 Islamilaisen vastarintajärjestön lennokki-isku tappoi kolme amerikkalaista sotilasta Rukbanissa Jordanian koillisosassa. Vuonna 2026 amerikkalainen helikopteri ja tutka-asema kärsivät vaurioita Kataib Hizbollahin lennokkihyökkäyksissä. Useat Irakin tilannetta seuraavat tutkijat pitävät Kataib Hizbollahia suoraan Iranin alaisena järjestönä. Kataib Hizbollah on pyrkinyt lisäämään toimintaansa Jordaniassa ja Syyriassa. Kataib Hizbollahilla on televisioyhtiö, joka toimii Irakissa ja Libanonissa.
Ääri-islamistinen ISIS-terroristijärjestö toimii edelleen Irakissa. ISIS on kansainvälinen sunni-islamistinen verkosto. Vuonna 2026 ISIS teki useita paikallisia pommi-iskuja Irakissa ja Syyriassa. Irakin armeija on taistellut ISIS-ryhmiä vastaan Kirkukin alueella. ISIS:in toiminta Irakissa on laantunut viime vuosien aikana. Terroristien ryhmät ovat piiloutuneet ja tekevät vain satunnaisia iskuja. Laajimmillaan vähän yli kymmenen vuotta sitten ISIS hallitsi kolmasosaa Irakista.
ISIS alkoi toimia Irakissa 2000-luvun alussa. Vuonna 2003 Yhdysvallat valtasi Irakin ja kaatoi yli kolme vuosikymmentä hallinneen diktaattori Saddam Husseinin. Pari vuotta myöhemmin ISIS oli mukana useiden Irakin sunniryhmien perustamassa yhteistyöliitossa. Sunniväestöllä oli ollut vahva asema Saddamin aikana hallinneessa Baath-puolueessa ja Irakin armeijassa. Yhdysvaltojen miehityshallinto hajotti Irakin armeijan ja Baath-puolueen. Uusi valta-asetelma suosi shiiamuslimeja sunnien sijasta ja shiiamuslimien aseistautuneet ryhmät nousivat arvaamattomiksi vallankäyttäjiksi, jotka herättivät pelkoa sunniväestössä. ISIS ja muut sunnijärjestöt hankkivat kannatusta sunniväestön suojelijoina.
Vuonna 2013 Irakin sunniryhmien asejoukot aloittivat kapinan hallitusta vastaan maan länsiosassa Anbarin läänissä. Vuonna 2014 ISIS valtasi Irakin toiseksi suurimman kaupungin Mosulin. ISIS perusti Pohjois-Irakiin islamilaisen valtion, kalifaatin. Pohjois-Irakin Sinjarissa ISIS tappoi kaksi tuhatta paikalliseen jesidiväestöön kuuluvaa ihmistä. Terroristit raiskasivat yli tuhat naista ja alistivat valtaansa viisi tuhatta jesidiä, jotka käännytettiin pakolla islamin uskoon. Jesidinaiset myytiin orjiksi ISIS:in taistelijoille ja kannattajille.
Irakin shiiamuslimien järjestöt ja kurdit kokosivat omat joukkonsa taisteluun ISIS:iä vastaan. Terroristien vastaiseen sotaan liittyivät myös Yhdysvallat ja useat muut Nato-maat, sekä Iran. Yhdysvaltojen ilmavoimien pommitukset ja ohjukset aiheuttivat ISIS:ille isoja tappioita. Irakin kurdien peshmerga-asejoukoilla oli tärkeä osa ISIS:in vastaisessa sodassa. Peshmerga-armeija toimii Irakin Kurdistanin alueellisena puolustusvoimana.
ISIS:in vastainen Irakin sota kesti lähes neljä vuotta ja siinä kuoli yli kymmenen tuhatta ihmistä. Miljoona irakilaista joutui jättämään kotiseutunsa. ISIS:in kalifaatti kukistui lopulta vuonna 2017. Muutaman viime vuoden aikana Yhdysvalloilla on vielä ollut Irakissa kaksituhatta viisisataa sotilasta. Suunnitellun aikataulun mukaan amerikkalaisten sotilaiden tulisi poistua Irakista vuoden 2026 lopulla.
Irakin kurdimaa
Vuonna 2026 kurdiväestöön kuuluva Nizar Amedi valittiin Irakin presidentiksi. Presidentin valitsee Irakin parlamentti. Presidentin asema on muodollinen. Varsinainen valta on pääministerin johtamalla hallituksella sekä vahvimmilla parlamenttiryhmillä. Kurdin valinta valtionpäämieheksi liittyy yhteiskuntasopimukseen, joka tahtoo tunnustaa kurdit osaksi Irakin väestöä. Irakin Kurdistanissa on itsenäisyyspyrkimyksiä - halua irrottaa Kurdistan Irakista itsenäiseksi valtioksi.
Irakin Kurdistan on kurdien itsehallinnollinen alue osana Irakia. Kurdistan on Pohjois-Irakissa Syyrian, Turkin ja Iranin rajalla. Kurdistaniin kuuluu neljä Irakin lääniä, joissa asukkaiden enemmistö on kurdeja: Dahuk, Erbil, Halabja ja Sulaimaniyya. Irakin kurdialueella elää kuusi ja puoli miljoonaa ihmistä. Kurdien itsehallintoalueen pääkaupunki on Erbil. Irakin lisäksi kurdiväestöä elää Iranissa, Turkissa ja Syyriassa. Irakin Kurdistanissa on suuria öljyesiintymiä. Öljytulot ovat Kurdistanin talouden perusta.
Vuonna 2025 Irakin keskushallinto ja Kurdistanin aluehallitus sopivat öljyvarojen ja vientitulojen jaosta. Kiista öljyn omistuksesta on synnyttänyt kitkaa Bagdadin ja Erbilin hallitusten välille. Vuoden 2025 alkupuolella Irakin hallitus asetti kurdialueen osittaiseen maksusaartoon öljyriidan vuoksi. Kurdistanin aluehallinto ei kyennyt maksamaan julkishallinnon palkkoja, koska keskushallitus ei toimittanut alueelle valtion rahoitusta. Maksusaarto raukesi öljysopimuksen solmimisen jälkeen.
1980-luvulla Irakin diktaattori Saddam Hussein yritti alistaa kurdit täydellisesti. Saddam halusi tuhota kurdien oman kulttuurin ja itsenäisyyspyrkimykset. Kurdistanin väestön tuli sulautua arabialaiseen valtakulttuuriin. Vuosien 1986 ja 1989 välillä Irakin armeija kävi rajun sodan kurdeja vastaan. Sotilaat hävittivät neljä tuhatta kurdialueen kylää ja tappoivat kymmeniä tuhansia ihmisiä. Vuonna 1988 Halabjassa armeija surmasi taistelukaasuilla neljä tuhatta kurdia. Yli miljoona kurdia karkotettiin kotiseudultaan.
1990-luvun alussa Saddam kärsi tappion sodassaan Kuwaitista ja Irakin keskushallinnon valta heikkeni myös kurdialueella. Kurdialueelle myönnettiin itsehallinto vuonna 1992. Saddamin hallinnon kaatamisen jälkeen säädetty uusi perustuslaki tunnusti vuonna 2005 itsehallinnollisen kurdialueen Irakin liittovaltion osaksi. Vuonna 2017 kurdihallinto järjesti kansanäänestyksen itsenäisyydestä. Yli yhdeksänkymmentä prosenttia äänestäneistä kannatti Kurdistanin itsenäistymistä. Irakin keskushallituksen ja kurdialueen välit kiristyivät kansanäänestyksen jälkeen. Irakin armeija valtasi joitakin alueita, joita kurdijoukot olivat ottaneet haltuunsa ISIS-terroristijärjestöä vastaan käydyssä sodassa.
Kurdistanin politiikkaa on vuosien ajan hallinnut kaksi ryhmittymää, Kurdistanin Demokraattinen puolue ja Kurdistanin Isänmaallinen liitto, jotka välillä ovat ajautuneet aseellisiin yhteenottoihin ja 1990-luvun puolivälissä jopa suoranaiseen sisällissotaan toisiaan vastaan. Demokraattinen puolue nauttii vahvaa kannatusta Erbilin alueella. Isänmaallisen liiton tärkein tukialue on idässä Sulaimaniyyassa. Puolueita johtavat vanhat valtasuvut. Barzanit johtavat Demokraattista puoluetta ja Isänmaallista liittoa ovat hallinneet Talabanit.
Kurdialueen kummankin vahvan puolueen johtopiirit sekä taistelevat toisiaan vastaan että jakavat vallan keskenään hallitakseen maata. Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Kurdistanin hallintoa sananvapauden rajoittamisesta, vähemmistöjen syrjimisestä ja poliittisten vastustajien vainoista. Kurdistanin peshmerga-armeija on toisinaan kahakoinut Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) aseryhmien kanssa. PKK on käynyt pitkäaikaista aseellista taistelua Turkin hallitusta vastaan. PKK:n sissiryhmät ovat toimineet myös Irakin Kurdistanissa Sinjarin vuorilla. Vuonna 2025 PKK lopetti virallisesti toimintansa. Puolue hajaantui. Turkin parlamentti hyväksyi ehdollisen armahduslain, joka tukee kurdiliikkeen aseriisuntaa.
Saddamin sodat
Ensimmäisen maailmansodan aikana Iso-Britannia valtasi Irakin. 1930-luvulla Irakista tuli kuningaskunta Ison-Britannian valtapiirissä. Irakissa oli brittiläisiä sotilastukikohtia. Toisen maailmansodan aikana Irak oli Ison-Britannian armeijan hallinnassa. Miehitysvalta päättyi vuonna 1948. Kymmenen vuotta myöhemmin irakilaisten sotilaiden vallankaappaus lopetti kuningaskunnan. Irakista tuli tasavalta. 1960- ja 1970-luvuilla Irakin armeija kukisti Kurdistanin itsenäisyystoiveet julmassa sodassa. Irakin ilmavoimat pommitti kurdien kyliä.
1970-luvun lopulla Irakin johtajaksi nousi Saddam Hussein. Saddam oli yksi kansallismielisen Baath-puolueen johtajista. Hän otti valtion haltuun Irakin öljy-yhtiön, joka hallitsi maan öljyvaroja. 1980-luvun alussa Saddam vei Irakin sotaan Irania vastaan. Saddam halusi torjua Iranin uskonnollisten johtajien pyrkimykset viedä shiialaisia ääri-islamistisia vallankumousaatteita Irakiin ja muihin naapurimaihin. Saddam halusi myös liittää Iranin Khuzestanin läänin osaksi Irakia. Arabiväestön asuttamassa Khuzestanissa on suuria öljykenttiä.
Irakin väestössä on shiiamuslimeja ja sunnimuslimeja. Saddam Husseinin hallinnossa ei ollut uskonnollista sisältöä, mutta hän suosi sunni-islamilaista arabiväestöä. Irakilaisten enemmistö on shiialaisia. Iranin ja Irakin sota oli Iranin ääri-islamisteille uskontojen välinen yhteenotto. Sota kesti kahdeksan vuotta. Se romahdutti Irakin ja Iranin talouden. Sodassa kuoli puoli miljoonaa ihmistä. Irakin armeija käytti sodassa myrkyllisiä taistelukaasuja.
Sodan loppuvaiheissa Irakin armeija syyllistyi kansanmurhaan oman maansa kurdialueilla. Saddam piti kurdeja Iranin liittolaisina. Irakin sotilaat tuhosivat yli tuhat kurdikylää. Lähes satatuhatta ihmistä tapettiin. Vuonna 1991 Irakin armeija kukisti shiia-islamististen aseellisten järjestöjen aloittaman kapinan, johon liittyi mukaan myös kurdien peshmerga-joukkoja. Taisteluissa kuoli kymmeniä tuhansia ihmisiä ja kaksi miljoonaa ihmistä pakeni kotiseuduiltaan.
Vuonna 1990 Saddam Hussein määräsi Irakin armeijan valtaamaan Kuwaitin. Saddamin mielestä Kuwait kuului Irakille. Vuonna 1991 Yhdysvaltojen johtaman laajan kansainvälisen liittoutuman joukot ajoivat Irakin armeijan Kuwaitista. 2000-luvun alussa Yhdysvallat syytti Irakia kemiallisten joukkotuhoaseiden tuotannosta ja varastoimisesta. Vuonna 2003 Yhdysvallat ja Iso-Britannia hyökkäsivät Irakiin ja kaatoivat Saddamin hallinnon kuukauden pituisessa sodassa. Saddam Hussein hirtettiin vuonna 2006.
Aiheeseen liittyvät maat ja konfliktit
Lue maaprofiilit konfliktiin liittyneistä maista:
Lue konfliktiin liittyvät konfliktiprofiilit: