Hopp til innhold

ISIS

ISIS on lyhenne sanoista Islamilainen valtio (Islamic state) ja viittaa radikaaliin aseelliseen jihadistiryhmittymään, joka on ilmoittanut perustaneensa ääri-islamilaisen, sharia-lakia noudattavan kalifaatin. ISIS on kasvanut nopeasti Syyrian ja Irakin levottomuuksien johdosta ja pitää hallussaan suuria alueita näiden maiden alueilla. ISIS on noussut uutisotsikoihin erityisesti julmien väkivallantekojensa vuoksi.

Päivitetty viimeksi 17.08.2016

Kesäkuussa 2014 jihadistiryhmä ISIS ilmoitti, että se on perustanut islamilaisen kalifaatin haltuunsa ottamille alueille. Heti saman vuoden elokuussa Yhdysvallat käynnisti ilmaiskut järjestöä vastaan pysäyttääkseen sen etenemisen. Iskut jatkuvat edelleen ja Yhdysvaltojen johtamaan koalitioon on liittynyt muun muassa Britannia, Ranska, Bahrain, Jordania, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat.

Saddam Hussein johti Irakia rautaisella otteella vuodesta 1979 vuoteen 2003. Kuva: Wikimedia Commons

ISIS:n perustaminen liittyy olennaisesti Irakissa vuonna 2003 käytyyn sotaan, jota Yhdysvallat liittolaisineen johti. Sodan päämääränä oli syöstä Irakin diktaattori Saddam Hussein vallasta, sillä Yhdysvallat uskoi, että Hussein piilotteli maassaan joukkotuhoaseita. Sodan yllykkeenä toimivat Yhdysvalloissa syyskuun 11. päivänä 2001 tehdyt al-Qaidan terrori-iskut.

Irakin sota johti Saddam Husseinin syrjäyttämiseen. Diktaattorin kukistumisen jälkeen Irakin uusi hallitus muodostui shiienemmistöiseksi, kun Husseinin Baath-hallinto oli puolestaan suosinut sunneja, jotka ovat maassa vähemmistö. Muutos valtasuhteissa aiheutti konfliktin maan shiiaenemmistön ja sunnivähemmistön välille. Shiiojen, sunnien ja Irakia miehittävien länsimaiden välinen jännite loi pohjan myös ISIS:n syntymiselle. (Lue lisää Irakin sodasta)

ISIS erotetaan al-Qaidasta

Irakin hallitus on taistellut ISIS-taistelijoita vastaan siitä saakka, kun järjestö perustettiin vuonna 2003. Jihadistijärjestö on onnistunut nostattamaan suosiotaan erityisesti Irakin sunnivähemmistön sekä Syyrian puolella Bashir al-Assadin hallinnon syrjimien muslimien keskuudessa. (Lue lisää Syyrian sisällissodasta)

ISIS oli alunperin osa al-Qaida-terroristijärjestöä, ja kutsuikin itseään Irakin al-Qaidaksi. Helmikuussa 2014 ISIS ja Syyrian vastaava ryhmittymä al-Nusret ottivat kuitenkin yhteen, minkä seurauksena al-Qaidan johto päätti tukea al-Nusretia ja erotti ISIS:n keskuudestaan.

Al-Nusra-soldater inntar den syriske byen Idlib.

ISIS erotettiin al-Qaidasta sen jälkeen, kun ISIS ja syyrialainen al-Nusret ryhtyivät taistelemaan keskenään. Kuva: AFP Photo/Omar Haj Kadour/Scanpix

Ideologia

ISIS-järjestön ideologiassa on erottamisesta huolimatta edelleen paljon yhtäläisyyksiä Al-Qaidan kanssa. ISIS:n päätavoite on kuitenkin perustaa islamilainen valtio samanaikaisesti, kun se taistelee vihollista vastaan. ISIS on lisäksi hyvin vihamielinen shiioja kohtaan. Jihadistiryhmittymä kommunikoi aktiivisesti internetin välityksellä ja kehottaa muslimeja eri puolilla maailmaa tukemaan järjestöä tai jopa muuttamaan uuteen islamilaiseen valtioon.

ISIS otti haltuunsa maa-alueita Syyriasta ja Irakista vuoden 2014 aikana. Yhdysvaltain sitä vastaan tekemät ilmaiskut toisaalta heikensivät järjestöä sotilaallisesti, toisaalta vahvistivat sitä poliittisesti kannattajiensa keskuudessa.

ISIS:n toiminnassa on kyse ennen kaikkea taistelusta maa-alueista ja vallasta. Kyse on kuitenkin myös ideologiasta. ISIS on julistanut perustaneensa islamilaisen valtion, kalifaatin. Kalifaatti on historiallinen nimitys islaminuskoiselle valtiolle ja sillä on symbolista merkitystä. Kalifaattia johtaa kalifi, jonka uskotaan olevan profeetta Muhammedin seuraaja. Kalifilla on niin poliittista kuin uskonnollistakin valtaa. Kalifaatissa noudatetaan islamilaista sharia-lakia.

Tällä tavoin ISIS:n ideologia pyrkii nojautumaan historiallisiin seikkoihin. ISIS väittää perustaneensa oikean kalifaatin ja tämä on todistettu järjestön sotilaallisen menestyksen avulla. ISIS:n johtaja, Abu Bakr al-Baghdadi, väittää olevansa oikea kalifi, mutta vain harvat maailman muslimeista todellisuudessa tunnustavat hänet sellaiseksi, tai ISIS:ä oikeaksi kalifaatiksi.

Ääri-ideologia selittää myös osaltaan ISIS-järjestön äärimmäisen brutaalin voimankäytön. Järjestö on muun muassa julkisesti ristiinnaulinnut ihmisiä aiheuttaakseen pelkoa ympäristössään. Järjestön ideologian mukaan valta, hallitseminen ja sotilaallinen menestys vievät lähemmäksi jumalaa. ISIS on mestannut Syyriassa myös ulkomaalaisia ja ladannut videokuvan tapahtumasta internetiin kaikkien nähtäväksi.

Disse to amerikanske jagerflyene var blant de først til å bombe IS mål i Syria, 23. september 2014. Foto: US Department of Defense/Flickr

Yhdysvallat iski ensi kertaa ilmavoimin ISIS-kohteisiin Syyriassa syyskuun 23. 2014. Kuva: US Department of Defense/Flickr

Ulkomailta rekrytoidut taistelijat

Kansainvälistä lehdistöä on puhuttanut runsaasti Syyrian ja Irakin ulkopuolelta vapaaehtoisiksi taistelijoiksi rekrytoidut, pääosin nuoret miehet. Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA arvioi syyskuussa 2014, että Syyriassa ja Irakissa toimii 20 000 - 31 500 ISIS-taistelijaa. Iso osa heistä on peräisin ulkomailta. Suuri osa ulkomailta tulevista taistelijoista rekrytoidaan entisistä neuvostomaista ja Balkanin maista, mutta myös muualta Euroopasta. Myös Suomesta uskotaan lähteneen nuoria miehiä ISIS-taistelijoiksi.

Maaliskuussa 2015 ISIS ilmoitti aloittaneensa yhteistyön islamistisen terroristijärjestö Boko Haramin kanssa. Boko Haram toimii Nigeriassa ja on vastuussa useista julmista terroriteoista ja sieppauksista. (Lue lisää Nigerian konfliktista)

ISIS on puolestaan jatkanut iskujaan Syyrian ja Irakin lisäksi muun muassa Libyassa ja Jemenissä. Erityisesti Syyrian ja Irakin siviilit ovat joutuneet kärsimään mittavasti ISIS:n iskuista, joskaan tarkkoja uhrilukuja ei ole tiedossa.

Eurooppaan kohdistuneet iskut

Viime vuosina ISIS on iskenyt myös Euroopassa. ISIS iski Pariisissa perjantaina marraskuun 13. päivänä 2015 useisiin kohteisiin tuhoisin seurauksin. ISIS:n tekemissä, tarkasti koordinoiduissa iskuissa sai surmansa yli 130 ihmistä. ISIS:n johdon rooli iskujen suunnittelussa ja toteutuksessa on edelleen epäselvä. Pariisin tapahtumat kuitenkin johtivat yhä pahenevaan pelon ja epäluulon ilmapiiriin Euroopan maissa ja näin tukivat ISIS:n strategista päämäärää vastakkainasettelun ja pelon lietsomiseksi.

Ranska tehosti Pariisin iskujen jälkeen pommituksiaan ISIS:ä vastaan Lähi-idässä.

Jo kahden kuukauden päästä, 12.1.2016, Turkin Istanbulissa tehdyssä terrori-iskussa kuoli kymmenen ihmistä. Istanbulin suosittujen turistinähtävyyksien lähellä tehdyssä räjähdeiskussa kuolleista yhdeksän oli kansalaisuudeltaan saksalaisia. Turkin pääministeri julisti jo samana päivänä, että iskun takana oli ISIS. ISIS:n epäillään olevan myös muiden vuoden 2016 aikana Turkissa tapahtuneiden hyökkäysten takana. 

Maaliskuun 22. päivänä 2016 Belgian pääkaupungissa Brysselissä kuoli yli 30 ihmistä ja loukkaantui satoja ihmisiä Brysselin kansainvälisellä lentokentällä ja metroasemalla tapahtuneissa räjähdyksissä. ISIS ilmoittautui myös näiden iskujen tekijäksi.

Flere millioner mennesker er drevet på flukt de siste årene. Bildet er fra flyktningleiren Domiz i Nord-Irak. Foto: Jodi Hilton/IRIN

Miljoonat ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa viime vuosien aikana. Tämä kuva on Domizin pakolaisleiriltä Pohjois-Irakista. Kuva: Jodi Hilton/IRIN

YK:n rooli

YK on ollut läsnä Irakissa Persianlahden sodasta, vuodesta 1991, saakka. YK:n toiminta Irakissa kuitenkin vaikeutui sen jälkeen, kun Yhdysvallat liittolaisineen miehitti maan vuonna 2003. YK vastusti miehitystä alusta saakka, ja jälkeenpäin on ollut vaikeaa määritellä, millainen maailmanjärjestön rooli tulisi uudessa tilanteessa olla. YK joutui myös väkivaltaisuuksien kohteeksi; elokuussa 2003 YK:n toimistoon Bagdadissa kohdistui isku, jonka seurauksena 22 ihmistä sai surmansa. Tämän jälkeen YK veti suurimman osan työntekijöistään pois.

YK:n rooli Irakissa on muuttunut sitten ISIS:n nousun. YK pitää ISIS:ä terroristijärjestönä ja turvallisuusneuvosto on hyväksynyt useita päätöslauselmia jihadistijärjestöä vastaan. ISIS:n tekoja kuvaillaan niissä 'järjestelmällisiksi ja laajoiksi ihmisoikeuksien loukkauksiksi'. Eräässä päätöslauselmassa todetaan lisäksi, että ISIS-järjestön siviileihin kohdistamat iskut, jotka tehdään etniseen alkuperään perustuen, voivat täyttää tunnusmerkistön rikoksista ihmisyyttä vastaan. Turvallisuusneuvosto on vaatinut tekijöitä vastuuseen teoistaan.

Myös Irakin armeijan tekemiä ihmisoikeusloukkauksia on niin ikään dokumentoitu. YK on vaatinut, että kaikki konfliktin osapuolet varmistavat siviilien suojelemisen ja kunnioittavat kansainvälistä oikeutta. YK vaatii myös, ettei ISIS-järjestön kanssa saa käydä öljykauppaa, sillä järjestö rahoittaa toimintaansa valloittamiensa alueiden öljyresurssien avulla.

Maailman ruokaohjelmalla (World Food Programme, WFP) on Pohjois-Irakissa neljä ravitsemuspistettä, joista se jakaa elintarvikeapua yli 100 000 ihmiselle joka päivä. Maailman terveysjärjestö (World Health Organization, WHO) tekee alueella yhteistyötä Lääkärit ilman rajoja -avustusjärjestön kanssa. YK:n lastenjärjestö UNICEF ja muutama muu YK-järjestö ponnistelee puhtaan juomaveden toimittamiseksi haavoittuvimmille alueille. Moni alue jää kuitenkin edelleen ilman apua ja suojaa, sillä kaikkialle YK ei heikosta turvallisuustilanteesta johtuen pääse.

YK:lla on rauhanturvajoukkoja Irakissa (UNAMI), mutta joukoilla on vähän resursseja ja rajatut toimivaltuudet (mandaatti). UNAMI keskittyy koordinoimaan YK-järjestöjen hätäapua Irakissa ja pyrkii varmistamaan, että yhteistyö Irakin viranomaisten ja eri YK-järjestöjen välillä on tiivistä.

Suomen rooli

Suomi lähetti Irakiin 35 henkilön vahvuisen kouluttajajoukon, josta suurin osa on reserviläisiä. Puolustusvoimien mukaan kaikilla suomalaiskouluttajilla on aiempaa kokemusta Afganistanista, Malista tai Somaliasta.

Suomalaisosasto kiertää neljässä kurdien koulutusleirissä opettamassa komppania-, joukkue- ja ryhmätason taistelutaitoja. Pyrkimyksenä on saada kurdijoukouista yhtenäisesti toimiva armeija. Koulutustuella Suomi haluaa auttaa Irakia taistelussa ISIS-järjestöä vastaan.

Lähde: UN News Centre, UNIraq.org, IRIN News, NRK, VG, Institute for the Study of War, The Guardian, Uppsala Conflict Data Program, CIA, PST, BBC News, YLE

UNA Finland / Suomen YK-liitto © 2017