Jemen

Konfliktin juuret

Levottomuudet Jemenissä alkoivat jo vuonna 1918 ottomaanien joukkojen vetäydyttyä pois Pohjois-Jemenistä. Britannialle päätynyt Etelä-Jemen puolestaan vapautui brittien vallasta vuonna 1967. 1960-luvulla Pohjois-Jemen julistautui Jemenin arabitasavallaksi ja maan eteläosat puolestaan sosialistiseksi Jemenin demokraattiseksi kansantasavallaksi.

Alueilla on vahvoja sisäisiä ja keskinäisiä sosiaalisia ja poliittisia ristiriitoja. Kylmän sodan aikana Etelä-Jemen tuki Neuvostoliittoa, kun taas Pohjois-Jemen oli länsimaiden puolella. Vuosina 1972 ja 1979 Pohjois- ja Etelä-Jemenin rajoista käytiin kaksi lyhyttä sotaa.

Toukokuussa 1990 Pohjois- ja Etelä-Jemen yhdistettiin yhdeksi valtioksi ja Pohjois-Jemenin presidentti Ali Abdullah Saleh julistettiin maan presidentiksi. Poliittinen kriisi kuitenkin johti maan sisällissotaan pian yhdistymisen jälkeen, ja vuodesta 1994 alkaen Jemenissä on ollut jaksoittaista kapinointia ja aseellista vastarintaa.

Jemeniä ovat tähän päivään asti koetelleet monenlaiset konfliktit. Erityisesti pohjoisesta lähtöisin olevat huthikapinalliset ja hallitus ovat ottaneet rajusti yhteen ja ovat vuodesta 2004 asti taistelleet tosiaan vastaan. Myös eteläiset separatistit ja al-Qaida ovat aiheuttaneet maassa levottomuuksia. Jemenin valtio on syyllistynyt kovaan voimankäyttöön myös maan demokratisoitumista vaativia mielenosoittajia kohtaan.

Konfliktin osapuolet

Huthikapinalliset

Jemenin pohjoisosista lähtöisin olevat huthikapinalliset puolustavat zaidilaiseen lahkoon kuuluvia shiiamuslimeita. Liike on nimetty perustajansa ja ensimmäisen johtajansa Hussein Badr al-Din al-Houthin mukaan. Jemenin pohjoisosan asukkaat ovat kokeneet tuleensa poliittisesti ja taloudellisesti syrjityksi ja ovat vaatineen itsemääräämisoikeutta niiden pohjoisille alueille.

Etelän liike

Jemenin eteläosissa ei myöskään oltu tyytyväisiä maan hallitukseen. Varsinkaan öljyvarojen jakoa ei koettu oikeudenmukaisena, sillä vaikka suurin osa maan öljyvarannoista tulee Jemenin eteläosista, ei niistä saadut tuotot eivät ole koituneet asukkaiden hyväksi. Vuonna 2007 kapinalliset yhdistyivät yhdeksi liikkeeksi nimeltään Al-Hirak.

Konfliktin puhkeaminen

Jemenin konfliktin taustalla on erityisesti kansalaisten tyytymättömyys luonnonvarojen ja voimavarojen jakoon. Muihin arabimaihin verrattuna Jemen on huomattavasti köyhempi, ja jo ennen nykyistä konfliktia jopa yli puolet kansalaisista eli köyhyysrajan alapuolella. Lisäksi Jemenissä vallitseva epävakaus, heikko hallinto, korruptio ja huono infrastruktuuri ovat tehneet maan kehityksestä hyvin vaikeaa. Ihmisten tyytymättömyyttä maan tilanteeseen lisää korkea työttömyys ja pula perustarpeista, kuten ruuasta ja vedestä.

Jemenissä aseiden määrä on yksi maailman korkeimmista, minkä seurauksena maassa käytävät taistelut ovat usein hyvin väkivaltaisia. Lisäksi naapurimaiden konfliktit ovat vaikuttaneet myös Jemenin epävakaaseen tilanteeseen.

Arabikevät

Vuonna 2011 puhjennut arabikevät levisi myös Jemeniin, jossa tuhansia mielenosoittajia kokoontui Jemenin pääkaupunkiin Sanaahan vaatien presidentti Ali Abdullah Saleh’ta eroamaan. Saleh ei suostunut eroamaan tehtävästään, ja mielenosoitukset Sanaassa jatkuivat kuukausia. Lopulta maan turvallisuusjoukot kohdistivat aseellisen hyökkäyksen mielenosoittajiin tappaen 40 ihmistä. Presidentti Saleh julisti maan olevan poikkeustilassa.

Saleh joutui lopulta luopumaan vallasta, ja hänen tilalleen maan presidentiksi nousi vuonna 2012 Abd-Rabbu Mansur Hadi, joka oli vaalien ainoa ehdokas. Saleh’lle myönnettiin koskemattomuus, vaikka tuhannet mielenosoittajat vaativat, että häntä rangaistaan.

Myös huthikapinalliset osallistuivat mielenosoituksiin. He pystyivät hyödyntämään maan kaoottista tilannetta heidän hyväkseen ja laajentamaan valtaansa.

Huthikapinalliset nousevat valtaan

Syksyllä 2014 huthikapinalliset saivat hallintaansa ison osan Jemenistä ja onnistuivat valtaamaan maan pääkaupungin Sanaan. Huthit valtasivat tärkeitä valtionrakennuksia itselleen, ja vuoden 2015 alussa he hylkäsivät valtion esittämän uuden perustuslain.

Vuonna 2015 presidentti Hadi syrjäytettiin asemastaan vallankaappauksella ja hänet asetettiin kotiarestiin muun hallituksen tavoin. Hadi kuitenkin onnistui pakenemaan helmikuussa 2015 maan eteläosassa sijaitsevaan Adenin satamakaupunkiin ja sieltä Saudi-Arabian pääkaupunkiin Riadiin.

Huthikapinalliset nimesivät alun perin entisen preisdentti Saleh’n liittolaisekseen, mutta murhasivat tämän myöhemmin vuonna 2017 Saleh’n aiottua ryhtyä neuvottelemaan Saudi-Arabian kanssa.

Terrorismi Jemenissä

Vuoden 2023 alussa Yhdysvaltojen lennokki-iskut surmasivat kaksi ääri-islamistisen Al-Qaida -järjestön johtajaa Maribin alueella, Jemenin pääkaupungin Sanaan itäpuolella. Vuoden 2022 aikana Al-Qaidan terroristiryhmät kävivät taisteluja Etelän väliaikaisneuvostoon kuuluvien Etelä-Jemenin itsenäisyysmielisten järjestöjen asejoukkoja vastaan erityisesti Abyanin läänissä, joka on ollut yksi Al-Qaidan jemeniläisistä tukialueista. Jemeniläisillä islamisteilla on pitkä suhde Al-Qaidan kanssa. Al-Qaidan perustaja Osama bin Laden värväsi 1980-luvulla Jemenistä satoja vapaaehtoisia taistelemaan Afganistania miehittäneitä Neuvostoliiton joukkoja vastaan. Vuonna 2011 Al-Qaidaan kuuluvat jemeniläiset islamistiryhmät perustivat verkoston, joka tunnetaan nimellä Ansar al-Sharia. Al-Qaidan lisäksi Jemenissä on toiminut myös ääri-islamistinen Isis-terroristijärjestö.

Vuonna 2000 Jemenin Al-Qaida vaurioitti Adenin satamassa pommi-iskulla USS Cole -nimistä Yhdysvaltojen laivaston hävittäjäalusta. Lähes kaksikymmentä merisotilasta kuoli ja useita kymmeniä loukkaantui. Vuonna 2008 Al-Qaida hyökkäsi Yhdysvaltojen lähetystöön Sanaassa. Al-Qaidan terrori-iskut ovat suuressa määrin vaikuttaneet siihen, kuinka voimakasta apua Yhdysvallat on antanut Saudi-Arabian tukemalle Jemenin hallitukselle. 2010-luvulla Yhdysvallat on tehnyt Jemenissä ainakin 400 ilmaiskua Al-Qaidaa vastaan. Vuonna 2015 Al-Qaida valtasi Jemenin viidenneksi suurimman kaupungin, Mukallan. Mukalla on satamakaupunki maan etelärannikolla noin 500 kilometriä Adenista itään. Vuonna 2016 Yhdistyneiden arabiemiirikuntien varustamat Etelä-Jemenin järjestöjen asejoukot ajoivat Al-Qaidan pois Mukallasta. Nykyisin Al-Qaidan ryhmät toimivat enimmäkseen Jemenin keskiosien vaikeakulkuisilla vuoriseuduilla. Vuonna 2021 YK:n asiantuntijat arvioivat, että Al-Qaidan ryhmiin kuului Jemenissä yhteensä noin 7000 taistelijaa. Vielä jäljellä olevaan Isisin terroristijoukkoon kuului muutamia satoja taistelijoita.

Ulkomaailma osallistuu konfliktiin

Shiialaisten huthikapinallisten valtaan nousu on huolestuttanut myös Jemenin naapurimaita, erityisesti sunnienemmistöistä Saudi-Arabiaa. Maaliskuun 26. päivänä vuonna 2015 konfliktissa astuttiin uuteen vaiheeseen, kun Saudi-Arabian johtama liittouma aloitti pommitukset huthikapinallisten kohteisiin vastauksena presidentti Hadin avunpyyntöön. Maiden muodostama koalitio pyrkii kukistamaan kapinalliset.

Yhdysvallat ja Britannia ovat tukeutuneet liittouman toimia tarjoamalla sille tiedustelu -ja logistiikka-apua. Ne ovat myös myyneet liittoumalle aseita. Iran puolestaan tukee tiettävästi huthikapinallisia.

Pommitukset ja sen myötä kärjistynyt konflikti on aiheuttanut Jemeniin humanitaarisen kriisin, jota YK on kutsunut maailman pahimmaksi. Maan talous on lähes romahtanut, samoin terveydenhuoltojärjestelmä. Noin 80 % maan väestöstä, 24 miljoonaa ihmistä, tarvitsee jonkinlaista humanitaarista apua. Aliravitsemus on yleistä, ja maa on ollut lähellä suoranaista nälänhätää. Avustusvarojen puute, avun perillepääsyn estäminen sekä viimeisimpänä koronaviruspandemia kärjistävät kriisiä entisestään.

Liittouman joukot ovat syyllistyneet myös siviileihin kohdistuviin iskuihin, joissa esimerkiksi vuonna 2019 kuoli tai haavoittui 222 lasta. YK:n asiantuntijaryhmä arvioi syksyllä 2019, että konfliktin kaikki osapuolet ovat syyllistyneet todennäköisesti sotarikoksiin ja muihin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin.

Konfliktin arvioidaan vaatineen noin 100 000 ihmishenkeä. 12 000 siviiliä on kuollut suoraan heihin kohdistuneissa iskuissa. Päälle tulevat vielä epäsuorat, esimerkiksi ruokakriisin, aiheuttamat ihmishenkien menetykset.

Konfliktiin on yritetty neuvotella rauhaa useaan otteeseen. Joulukuussa 2018 osapuolet allekirjoittivat niin kutsutun Tukholman sopimuksen, jossa sovittiin tulitauosta Hodeidan satamakaupungin ympärille. Väkivalta ei kuitenkaan ole loppunut.

Hallitus ja etelän separatistit puolestaan allekirjoittivat marraskuussa 2019 sopimuksen vallanjaosta. Keväällä välit kiristyivät jälleen, kunnes kesällä 2020 separatistit ilmoittivat luopuvansa itsehallinnosta ja panevansa täytäntöön rauhansopimuksen.

Jemenin sodassa on kuollut satoja tuhansia ihmisiä. Yli neljä miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Vuoden 2023 alussa YK:n järjestöt arvioivat, että 22 miljoonaa jemeniläistä tarvitsee hätäapua. Se on lähes kaksi kolmasosaa koko maan väestöstä. YK on ponnistellut rauhan rakentamiseksi. YK:n neuvottelijat ovat toimineet tulitaukosopimusten välittäjinä. Vuonna 2022 saavutettu tulitauko vaimensi vihollisuudet useiden kuukausien ajaksi. Se säästi ihmishenkiä ja salli ruoka- sekä lääkeavun kuljetukset sodan hävittämille alueille.

Vuonna 2023 yhteenotot ovat alkaneet uudelleen. Kapinalliset pyrkivät valtaamaan Jemenin öljykenttiä. Saudi-Arabia haluaa irrottautua kalliiksi käyneestä Jemenin sodasta. Saudi-Arabian ja Iranin ulkoministerit sopivat Kiinan välittämissä neuvotteluissa maiden diplomaattisuhteiden palauttamisesta. Liennytyksen tuloksena Iran saattaa vähentää tukeaan Jemenin huthikapinallisille. Mikäli näin käy, Saudi-Arabia voi vetää joukkojaan pois Jemenistä. Saudi-Arabia on jo käynyt suoria neuvotteluja huthien kanssa. Jemenin sota ei kuitenkaan lopu, elleivät kotimaiset osapuolet sovi rauhasta ja vallanjaosta.

Syntyykö rauha?

Maaliskuussa vuonna 2023 Jemenin shiialaiset huthikapinalliset hyökkäsivät Maribin alueelle noin sata kilometriä pääkaupungin Sanaan itäpuolella. Maribissa on laajoja öljykenttiä ja -pumppaamoja. Yli puolet Jemenin vientituloista tulee öljystä. Kapinalliset pyrkivät ottamaan valvontaansa taloudellisesti tärkeitä alueita saadakseen tulonlähteitä ja parantaakseen neuvotteluasemiaan. Pääkaupunki Sanaa ja Jemenin luoteisosat ovat kapinallisten hallussa. Huthikapinalliset valtasivat Sanaan jo vuonna 2014. Saudi-Arabian tukema Jemenin kansainvälisesti tunnustettu hallitus on vallassa Jemenin itäosissa. Vuonna 2015 Saudi-Arabian armeija auttoi hallitusta valtaamaan takaisin Punaisenmeren tärkeän satamakaupungin Adenin, jota hallitus pitää nykyisin pääkaupunkinaan. Jemenin lounaisosissa toimii myös paikallisten itsenäisyysliikkeiden yhteiselin, Etelän väliaikaisneuvosto, joka haluaa Etelä-Jemenin irtautuvan Jemenistä.

Vuonna 2022 YK onnistui neuvottelemaan lähes vuoden mittaisen tulitauon, joka vaimensi Jemenin pitkään kestäneen sodan ja antoi mahdollisuuden kuljettaa sota-alueille ruoka-apua ja lääkkeitä. YK arvioi, että tulitauko pelasti kaksi miljoonaa ihmistä vakavalta nälänhädältä. Lokakuussa vuonna 2022 kapinalliset eivät enää suostuneet jatkamaan tulitaukoa. Vihollisuudet ovat alkaneet uudelleen, mutta sota ei ole vielä yltynyt yhtä tuhoisiin mittoihin kuin ennen tulitaukoa. Vuoden 2023 keväällä YK auttoi osapuolia sopimaan vankien vaihdosta. Jemenin hallitus päästi vapaaksi yli 700 huthikapinallista ja kapinalliset vapauttivat lähes 200 hallituksen kannattajaa ja sotilasta.

Sodan jäljet

YK:n kehitysohjelma UNDP arvioi, että Jemenin sodassa on kuollut 370 000 ihmistä. Alle puolet heistä on saanut surmansa taisteluissa ja pommituksissa. Yli puolet sodan uhreista on kuollut nälkään, janoon ja tauteihin. Sota on pakottanut neljä miljoonaa jemeniläistä jättämään kotinsa. YK:n järjestöjen mukaan kaksi kolmasosaa jemeniläisistä tarvitsee hätäapua.

YK on seurannut jatkuvasti Jemenin tilannetta. YK:n edustajat ovat tehneet useita aloitteita vihollisuuksien lopettamisesta ja rauhanneuvottelujen aloittamisesta. YK:n tarkkailijat ovat todenneet, että sekä kapinalliset että hallituksen joukot ja niitä tukeva sotilasliittoutuma ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin. Ihmisiä on kidutettu ja teloitettu. Taistelevat osapuolet ovat hyökänneet sairaaloihin ja kouluihin. Siviilikohteita on tuhottu häikäilemättä.

Äärimmäiset sääilmiöt ovat pahentaneet jemeniläisten ahdinkoa. Sään vuosikiertoon kuuluu tavallisesti kaksi sadekautta. Kevätsadekausi alkaa maaliskuussa ja jatkuu toukokuuhun asti. Kesäsadekausi on heinäkuussa ja elokuussa. Viime vuosina kuivat jaksot ovat olleet poikkeuksellisen kuumia ja kuivia. Vesilähteet ovat ehtyneet. Sadekausien aikana on esiintynyt rajuja rankkasateita, jotka ovat nostattaneet tuhoisia äkkitulvia. Vuoden 2023 keväällä Jemenin tulvissa kuoli useita kymmeniä ihmisiä. Sanaan vanhimmissa kaupunginosissa tulvat ovat vaurioittaneet asuinrakennuksia. Tulvat ja rankkasateet ovat aiheuttaneet vahinkoja myös maan sisäisten pakolaisten leireillä.

YK rauhanrakentajana

Jemenin sodan eri vaiheissa YK on toiminut rauhanrakentajana välittäen tulitaukoneuvotteluja, kutsuen osapuolia keskustelemaan vihollisuuksien lopettamisesta ja auttaen sopimaan vankien vaihdoista. YK:n järjestöt ja ohjelmat antavat hätäapua sodan hävittämän maan väestölle. Ilman YK:n ruoka-apua Jemenissä vallitsisi hirvittävä nälänhätä. YK on auttanut Jemeniä maassa levinneen koleraepidemian torjumisessa ja myös koronapandemian hallintaan liittyvissä toimissa. Jemenissä toimii 21 YK:n ohjelmaa ja järjestöä.

Sota on aiheuttanut Jemenissä valtavia vahinkoja. Sairaaloita ja terveyskeskuksia on tuhoutunut. YK arvioi, että viidesosa Jemenin kouluista on vaurioitunut käyttökelvottomiksi. Jemenin ruoantuotanto on supistunut sekä sodan että vaikeiden luonnonolojen vuoksi. Kuivuudet ja tulvat ovat vähentäneet maanviljelyn ja karjanhoidon tuottavuutta. YK:n kehitysohjelma UNDP on aloittanut Itä-Jemenissä laajan hankkeen, missä viljelijöitä ja karjankasvattajia autetaan sopeutumaan muuttuviin ympäristö- ja ilmasto-oloihin. Hanke edistää kestävää maataloutta ja vettä säästävien kastelujärjestelmien käyttöä. Vanhoja kastelukanavia korvataan tippakastelulla, joka ohjaa kalliin veden suoraan hyötykasvien juurille. Uusilla kastelutavoilla on lisätty vihannesten ja taatelien tuotantoa.

YK:n Jemenissä toimivat edustajat uskovat viimeisen tulitaukojakson osoittaneen, että Jemenin sota on lopetettavissa. Tähän suuntaan voi vaikuttaa myös käynnissä oleva liennytys sodan isojen taustavaikuttajien Iranin ja Saudi-Arabian välillä. Rauhan saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin myös jonkinlaista yhteistyötä Jemenin eri kansanosien ja ryhmittymien välillä. Jemenissä on kymmeniä aseellisia järjestöjä. Paikallisilla heimoilla ja klaaneilla on omat aseryhmänsä. Vuonna 2022, tulitauonkin aikana, eri puolilla Jemeniä esiintyi jatkuvasti aseellisia yhteenottoja. Näitä syntyi kilpailevien aseryhmien välillä ja klaanien taistellessa maasta ja vedestä. Kansainvälisesti tunnustetun hallituksen liittolaiset kahakoivat toisiaan vastaan. Myös huthien hallitsemilla alueilla oli paljon kapinallisten keskinäisiä yhteenottoja.

Tästä epäluottamuksen ja väkivallan sekasorrosta on vaikea koota yhtenäistä Jemeniä. Jemenin eri läänit ovat usein kuin pieniä paikallisvaltioita, joiden johtajat puolustavat ensisijaisesti omia ja alueensa etuja. Maribin, Hadramautin ja Shabwan läänit pyrkivät entistä tiukemmin hallitsemaan oman alueensa öljyvaroja ja niistä saatavia tuloja. Jemen on nyt pirstoutunut valtio. Eräät jemeniläiset järjestöt ovat korostaneet, että rauhasta neuvotteleminen ja sopiminen ei saisi olla ainoastaan uskonnollisille ja aseistautuneille ryhmille kuuluva tehtävä. Tavalliset jemeniläiset ovat kärsineet sodasta

Lähteet

• UN, 
• OCHA, 
• BBC, 
• International Crisis Group, 
• ReliefWeb, 
• Helsingin Sanomat, 
• UNDP, 
• UNHCR, 
• Reuters, 
• Globalis.no, 
• Maailma.net

Aiheeseen liittyvät maat ja konfliktit

Lue konfliktiin osallistuneiden maiden maaprofiilit:

Lue konfliktiin liittyvät konfliktiprofiilit: