Tilastot Maat Konfliktit Satelliittikuvat Kv-sopimukset Teemat Kouluille Globalis
Etusivu > Konfliktit > Kashmir

Kashmir

Kashmir on kaunis vuoristoalue, joka sijaitsee Pakistanin ja Intian rajalla. Mutta tulisiko sen kuulua Pakistanille, Intialle vai tulisiko sen olla itsenäinen? Konflikti on jatkunut vuodesta 1948 lähtien.

Päivitetty viimeksi 30.01.2012

Entinen Iso-Britannian siirtomaa

Vuoteen 1947 asti nykyinen Pakistan oli osa brittiläistä Intian siirtomaata. Iso-Britannian siirtomaahallinnon purkautumisen yhteydessä maa päätettiin jakaa kahtia. Alueesta, jolla muslimit olivat enemmistönä, tehtiin Pakistan, kun taas hindut saivat Intian. Tämä kahtiajako oli seurausta näiden kahden kansanryhmän verisistä yhteenotoista, ja sen uskottiin olevan parhaaksi uusien konfliktien välttämiseksi.

Väkivalta puhkeaa

Kashmir sai itse päättää kumpaan maahan se haluaisi liittyä. Aluetta hallitseva ruhtinas oli hindu, kun taas suurin osa Kashmirin asukkaista oli muslimeja. Huhut siitä, että ruhtinas oli päättänyt alueen liitettävän Intiaan, aiheutti kapinoita muslimien asuttamassa pohjoisessa Kashmirissa. Muslimit tarttuivat aseisiin ja etenivät ruhtinaan palatsia kohti. Syrjäyttämistään pelkäävä ruhtinas pyysi Intian armeijalta apua. Intian interventioista pidättäytymissopimus Pakistanin kanssa aiheutti sen, että intialaiset joukot saattoivat tulla avuksi vain siinä tapauksessa, että Kashmir liitettäisiin Intiaan. Pian ruhtinas hyväksyikin tämän ehdon, ja Intian joukot saapuivat alueelle.

Intialaisten väliintulo johti siihen, että muslimiryhmät saivat tukea Pakistanin armeijalta, ja vuonna 1948 Kashmirin konflikti puhkesi täydeksi sodaksi. YK neuvotteli vuonna 1949 väliaikaisen aseleposopimuksen, jonka mukaisesti alue jaettiin kahtia. Tuolloin muodostettiin intialaisten ja pakistanilaisten kontrollissa olevat alueet, jotka olivat kooltaan 140 000 ja 83 000 neliökilometriä. YK:n valvontajoukot valvoivat rauhansopimuksen täytäntöönpanoa, ja ovat yhä alueella.

Ongelmana on se, että molempien maiden mielestä heillä itsellään on oikeus alueeseen ja ne pitävät vastapuolta miehitysvaltana. Molemmat maat ja YK hylkäävät sen mahdollisuuden, että alue saisi itsenäisen valtion statuksen. Kashmirin alueen omistus on tärkeää monista syistä molemmille valtioille. Alueella on runsaasti luonnonvaroja ja alue on tärkeä myös strategisista syistä. Lisäksi useimmat sekä Pakistanin että Intian suurista joista alkavat Kashmirista, ja vesivarojen hallinnalla on ratkaiseva merkitys molempien maiden maataloudelle.

Jatkuva konflikti ruokkii väkivaltaisia ääriliikkeitä

Vuoden 1947 jaon jälkeen on asiasta neuvoteltu yhä uudelleen, ja vuosina 1965 ja 1971 kiista puhkesi uudelleen sodaksi Intian ja Pakistanin välille. Vuoden 1972 rauhansopimuksessa saatiin paikoilleen niinkutsuttu tulitaukolinja, joka nykyään toimii näiden kahden maan välisenä rajana. Tämä raja on suurin piirtein sama kuin vuoden 1948 jakolinja. Raja kulkee osittain hyvin jyrkässä maastossa jäätiköiden ja korkeiden vuorien kautta, aiheuttaen rajavalvonnan hankaluuksia molemmille osapuolille. 1980-luvun lopulla alueelle ilmestyi useita miliisiryhmiä. Jotkut näistä työskentelevät Kashmirin itsenäisyyden puolesta, kun taas toisten tavoitteena on liittää Kashmir Pakistaniin. 1990-luvulla separatistiset ryhmät muuttuivat selvemmin uskonnollisesti suuntautuviksi vastarintaryhmiksi. Mukaan toimintaan tuli muun muassa niitä arabitaistelijoita, jotka aiemmin taistelivat Mujahedinin puolella Afganistanissa. Nämä ovat siis taistelijoita, joilla on läheiset yhteydet sekä Afganistanin entiseen Taliban-hallintoon että Al-Qaidaan, ja sitä kautta kansainväliseen terrorismiin.

Siitä, kuinka läheisesti nämä sissiryhmät toimivat Pakistanin armeijan ja viranomaisten kanssa, ollaan montaa mieltä. Pakistan väittää, että sen tuki ei ole sotilaallista, vaan poliittista. Intia syyttää samanaikaisesti Pakistanin tukevan sissiryhmiä taloudellisesti ja materiaalisesti, ja sallivan näiden operoida tukikohdistaan Pakistanista käsin. 11. syyskuuta 2001 terroristi-iskun jälkeen Pakistan joutui voimakkaan diplomaattisen painostuksen kohteeksi. USA vaati, että maan on ryhdyttävä toimeen Al-Qaidaa ja arabisissejä vastaan. Nämä olivat nimittäin saaneet terroriopetusta Pakistanin ja Kashmirin välisen raja-alueen harjoitteluleirillä siirtyen sieltä intialaiseen Kashmiriin. Intia yritti hyödyntää voimakkaan USA:n Pakistanille luomaa painetta uhaten Pakistania sodalla, mikäli se ei ottaisi asiaa hoitaakseen. Uhkaus johti massiiviseen raja-alueiden aseistamiseen, ja nämä kaksi ydinasevaltiota valmistautuivat tosissaan keskinäiseen sotaan. Molemmat osapuolet ovat jälkeen päin vahvistaneet, että ydinsodan syttyminen oli vaarallisen lähellä. Tältä vältyttiin viime hetkellä kansainvälisen diplomatian avulla.

Molempia hyödyttävä turismi yksi avain neuvotteluissa turvallisempaan tulevaisuuteen?

Viime vuosina Pakistanin ja Intian väliset suhteet ovat parantuneet, ja molemmat kiistan osapuolet pyrkivät keskinäiseen vuoropuheluun. Sen jälkeen kun jakolinjalle pystytettiin turva-aita, ovat vuoristoalueiden yhteenotot vähentyneet huomattavasti. Alueelle on saapunut enemmän turisteja vuonna 2005 avatun linja-autoreitin ansiosta. Sissiryhmät muuttivat taktiikkaansa, ja tekivät vuosina 2005 ja 2006 useita terrori-iskuja suurempiin intialaisiin kaupunkeihin. On yhä epäselvää, mitkä ryhmistä olivat näiden pommi-iskujen takana.

———

YK:n rooli

YK on ollut paikalla rauhanturvajoukkoineen Kashmirissa vuodesta 1949 lähtien. Joukot valvovat tulitaukolinjaa ja aselevon noudattamista. Pakistan ja Intia ovat erimielisiä YK:n roolista alueella. Pakistan on muun muassa kritisoinut YK:ta siitä, että se ei ole huolehtinut kansanäänestyksen järjestämisestä Kashmirissa, vaikka äänestys olisi kuulunut järjestää, kuten jo vuoden 1949 rauhansopimuksessa sovittiin. Kansanäänestyksen pitämistä vastustaa etupäässä Intia, jonka mielestä Kashmirin ruhtinas päätti jo vuonna 1948 asiasta antamalla alueen Intialle ikuisiksi ajoiksi, ja että kansanäänestys on näin ollen tarpeeton.

———

Lähde:

Linkit



Kashmir
Kashmir
Mukana olevat maat
Tähän liittyvät konfliktit
Afganistan

Afganistanin historiassa on ollut paljon väkivaltaa ja sotia. Maassa on nyt ensimmäistä kertaa demokraattisesti valittu poliittinen johto. Demokratian kehittymisen ja laajenemisen tiellä on kuitenkin vielä paljon esteitä.
Lue lisää

Irak

Terrorismin vastaisen sodan varjolla Yhdysvaltojen johtama liittouma aloitti Irakin miehitykseen johtaneen hyökkäyksen 18.3. 2003 ilman YK:n turvallisuusneuvoston yksimielistä päätöstä. Yhdysvallat väitti pystyvänsä todistamaan, että Irakilla oli hallussaan joukkotuhoaseita, ja että maa teki yhteistyötä terroriverkosto al-Qaidan kanssa.
Lue lisää

Kirjaudu sisään