Länsi-Sahara

Espanjalta Marokon ikeen alle

Länsi-Sahara oli Espanjan siirtomaa 1970-luvun puoliväliin asti ja sitä kutsuttiin nimellä Espanjalainen Sahara. Kun Espanja vetäytyi alueelta vuonna 1975, vaativat Marokko ja Mauritania aluetta itselleen. Marokon joukot menivät alueelle ja miehittivät Länsi-Saharan pääkaupungin.

Samaan aikaan vapautusliike Polisario julisti Länsi-Saharan itsenäiseksi. Jonkin ajan kuluttua Mauritania ilmoitti omat aluevaatimuksensa, mutta Marokko jatkoi miehitystään. Vaikka YK ja Haagin tuomioistuin vaativat kansanäänestyksen järjestämistä, eivät marokkolaiset viranomaiset ottaneet tätä kuuleviin korviinsa. Marokko aloitti sitä vastoin niin kutsutun ”Vihreän marssin”, jonka tarkoituksena oli siirtää 350 000 marokkolaista siviiliä asumaan Länsi-Saharaan. Kansainvälinen yhteisö piti tätä operaatiota miehityksen jatkeena.

Sissisota syntyy ja liittyy osaksi kylmän sodan tarinaa

Polisario kävi aluksi sotaa pysyvistä tukikohdistaan maan eteläisissä osissa, mutta siirtyi sitten harjoittamaan sissisotaa, joka osoittautui tehokkaammaksi taistelumenetelmäksi Marokon armeijaa vastaan. Polisario sai tukea sosialistisista maista kuten Algeriasta, Libyasta, Pohjois-Koreasta, Kuubasta ja Jugoslaviasta. Marokkoa puolestaan tuki Yhdysvallat. Jälleen kerran tuli paikallisesta konfliktista osa kylmää sotaa, mistä on olemassa monia muitakin esimerkkejä Afrikan mantereelta (katso muun muassa Angola ja Kongon demokraattinen tasavalta).

Muutamien sissiryhmiä vastaan käytyjen tappiollisten yhteenottojen jälkeen Marokko päätti keskittyä strategisesti tärkeimpään osaan Länsi-Saharaa. Alue oli noin 1/12 osaa maan kokonaispinta-alasta ja sen alueella sijaitsevat Länsi-Saharan tärkeimmät kaupungit ja maan suurimmat ja arvokkaimmat fosforivarannot. Marokkolaiset pystyttivät hiekkamuurin koko alueen ympäri ja rakensivat piikkilanka-aitoja ja miinakenttiä alueelle. Vuosien mittaan muuria ja piikkilankaesteitä siirrettiin useita kertoja, kunnes marokkolaisten miehittämä alue vuonna 1987 vastasi 90 prosenttia Länsi-Saharan maa-alueista. Syyskuussa 1988 solmittiin osapuolten välillä vuoden kestänyt aselepo, jonka jälkeen konflikti syttyi uudelleen vuonna 1989. Sen jälkeen ei Polisarion ja Marokon armeijan välillä ole kuitenkaan ollut yhteenottoja.

Länsi-Saharan alkuperäinen sahrawi-väestö on joutunut kärsimään paljon Polisarion ja Marokon konfliktin takia. 1/3 väestöstä asuu yhä Algerian pakolaisleireillä alueella, joka katsotaan asumiseen kelpaamattomaksi ja joka on täten riippuvainen ulkopuolisesta avusta.

Vieläkään ei kansanäänestystä

Vuonna 2006 Marokko ehdotti, että alueelle annettaisiin osittainen itsehallinto kansanäänestyksen sijasta, minkä Polisario kuitenkin tyrmäsi täysin. YK käynnisti uusia neuvotteluja osapuolien välille kesäkuussa 2007, mutta keskustelut lopetettiin ilman mitään pysyvää ratkaisua. Uudet neuvottelut alkoivat kesällä 2008. Siitä huolimatta tähän saakka on näyttänyt epätodennäköiseltä, että neuvottelut johtaisivat konkreettisiin tuloksiin.